Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Jännittääkö? Palstaveli @Protheon_93 toi esille, että HX-joulukalenterissa on tästä hetkestä alle 100 luukkua.
Vaikka itse uskon sen olevan hieman vähemmän. Ehkäpä tuossa joulukuun puolessa välissä kuulemme, koska viimeinen eduskunnan v.2021 viikko on aika pitkälle varattu tulevan vuoden budjetin läpi viemistä varten, mitä varten olisi jo hyvä olla jo valmiiksi tehtynä hankintapäätös, että osataan esim. maksueriä, jne... tarkentaa budjettiin.
 
Mihin asti tarjoukset ovat voimassa? Jos on sen puolesta mahdollista, niin en ihmettele, jos päätös luiskahtaa vuodenvaihteen tuolle puolen. Johan sitä on kerran lykätty.
 
Tästä jutusta tuli mieleen pohtia hieman mikä on liiankin ilmiselvän USA-vaihtoehdon järjestelmäriski. Kaikilla on munat samassa korissa. Tosin onko Meteorin (pieni tuotantokapasiteetti) tai oikeastaan ainoan todella muista erottuvan Rafalen vaihtoehto? Onko se senkään vertaa uskottava edes pakotettuna vaihtoehtona? Hyvä sentään, että edes isohko aseiden varastointi ennakkoon on ollut esillä HX-pohdinnoissa.
The implications of the funding/ambition mismatch are not confined to the armed forces themselves. The services’ desire to buy equipment and munitions from the US, to leverage cheaper unit costs and the latter’s massive R&D spending, is counterbalanced by national economic and political requirements to support domestic industry. However, small stockpiles of complex weapons and a force structure with an ever-smaller number of platforms also ensure that the domestic (and broader European) industrial base is generally optimized for low production rates, with long lead times.

This, in turn, means that the ability to rapidly surge domestic production of munitions and spares in a crisis is extremely limited.
The real-world consequence for the British military is a near total dependence on the US for rapid resupply and logistics in conflict against a serious state adversary — a policy outcome made riskier by the fact that most other European NATO members share the same dependency.
 
Viimeksi muokattu:
Onko missään kerrottu, että mihin tuotantomääriin vuosittain Meteorin valmistus pystyttäisiin skaalaamaan? Pystyttäisiinkö meille tuottamaan muutaman kuukauden sisään esimerkiksi muutama sata täydennyksenä?
 
Mihin asti tarjoukset ovat voimassa? Jos on sen puolesta mahdollista, niin en ihmettele, jos päätös luiskahtaa vuodenvaihteen tuolle puolen. Johan sitä on kerran lykätty.
Muistelen ihan julkisesti sanotun, että suunnitelman mukaan sopimus allekirjoitetaan alkuvuodesta 2022. Joulukuussa tulee suunnitelman mukaan poliittinen päätös hankittavasta järjestelmästä. Tähän väliin tarvittaneen sopimuksen teknisten yksityiskohtien valmistelu.
 
Onko missään kerrottu, että mihin tuotantomääriin vuosittain Meteorin valmistus pystyttäisiin skaalaamaan? Pystyttäisiinkö meille tuottamaan muutaman kuukauden sisään esimerkiksi muutama sata täydennyksenä?

Eiköhän vuosituotanto ole mahdollista skaalata niin isoksi kuin vain halutaan, ihan siinä missä muutkin teollisuustuotteet. Mutta se ei sitten välttämättä tapahdu sormia napsauttamalla, kuten ei maskienkaan kohdalla.

Täydennysten ongelma on pitkät tuotantoketjut. Hakupään matka harvinaisten maametallien kaivokselta (tai edes yleisesti markkinoilla olevista materiaaleista) ohjuksen kärkeen on pitkä ja hidas. Liian monta ja hidasta vaihetta puskea ohjus tilauksesta toimitukseen muutamassa kuukaudessa. Kuljetusten nopeuttaminen (lentorahti vs. merirahti) tosin voi leikata toimitusaikaa jonkin verran.
 
Meteorissa on muuten vielä se, että sen toimitukset muodostuvat helposti demokraattisiksi. Amerikkalainen voi vielä päättää, että ohjukset toimitetaan sinne, tänne ja tuonne. Meteorin tuotantoketju taas on hajautettu niin laajalti, että konsensus on pakko löytää. Sytytin Ruotsista, hakupää Italiasta, taistelukärki Saksasta, ohjausjärjestelmä Espanjasta...

Autossa on n. 20 000 osaa. Ajatella, jos sata niistä puuttuisi. Voisi olla vaikea saada kulkemaan?


1631540161800.png
 
Eiköhän vuosituotanto ole mahdollista skaalata niin isoksi kuin vain halutaan, ihan siinä missä muutkin teollisuustuotteet. Mutta se ei sitten välttämättä tapahdu sormia napsauttamalla, kuten ei maskienkaan kohdalla.

Täydennysten ongelma on pitkät tuotantoketjut. Hakupään matka harvinaisten maametallien kaivokselta (tai edes yleisesti markkinoilla olevista materiaaleista) ohjuksen kärkeen on pitkä ja hidas. Liian monta ja hidasta vaihetta puskea ohjus tilauksesta toimitukseen muutamassa kuukaudessa. Kuljetusten nopeuttaminen (lentorahti vs. merirahti) tosin voi leikata toimitusaikaa jonkin verran.
Ainakin jenkeissä on joskus rakennettu uusi tehdas, kun jonkun ohjuksen tilausmäärät kasvavat huomattavasti.
 
Autossa on n. 20 000 osaa. Ajatella, jos sata niistä puuttuisi. Voisi olla vaikea saada kulkemaan?


Katso liite: 52978

Elektroniikkateollisuus muuten painii tuon ongelman kanssa. Piirilevylle voi mennä 50 - 150 erinimikkeistä komponenttia. Kaikki muut voit saada viikossa, mutta sitten on kaksi ongelmallista. "Helpompaa" saat tammikuussa ja sitä toista ensi elokuussa. Ja tuohon ei ole mitään vaihtokelpoista tilalle.
 
Elektroniikkateollisuus muuten painii tuon ongelman kanssa. Piirilevylle voi mennä 50 - 150 erinimikkeistä komponenttia. Kaikki muut voit saada viikossa, mutta sitten on kaksi ongelmallista. "Helpompaa" saat tammikuussa ja sitä toista ensi elokuussa. Ja tuohon ei ole mitään vaihtokelpoista tilalle.

Kyllä. Joskus on kuitenkin helpointa tappaa kuljettaja (lue: fyysikko) kuin yrittää sabotoida autonrakennusprojekti (lue: atomipomminrakennusprojekti). :D (Jonkun israelilaisen Mossad-pomon analogia tuo auton komponentit.)
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Onko missään kerrottu, että mihin tuotantomääriin vuosittain Meteorin valmistus pystyttäisiin skaalaamaan? Pystyttäisiinkö meille tuottamaan muutaman kuukauden sisään esimerkiksi muutama sata täydennyksenä?
Ei se oikein vaikuta todennäköiseltä kun long lead komponentit on niin hitaita kerätä (rauhan aikana 1,5v.) maailmalta niiden yksittäisiltä tuottajilta.
Joten melkein pitäisi olla jollekin teossa ollut ohjuserä, joka vain toimitetaan uuteen osoitteeseen. Harmi vain, että tällainen ajatus vie taas USAan eikä Euro-ohjuksiin.
 
Elektroniikkateollisuus muuten painii tuon ongelman kanssa. Piirilevylle voi mennä 50 - 150 erinimikkeistä komponenttia. Kaikki muut voit saada viikossa, mutta sitten on kaksi ongelmallista. "Helpompaa" saat tammikuussa ja sitä toista ensi elokuussa. Ja tuohon ei ole mitään vaihtokelpoista tilalle.
Ja kaikenlainen optimointi/pihtailu jit/jot -ajattelun hengessä vain pahentaa tilannetta. Tilataan juuri sen verran kuin tiedetään tarvittavan hetkellä kun oletetusti toimitus on perillä. Sitten kun toimitusketju lahoaa, niin tarjolla onkin ei-oota.

Tavoitteena tietysti varastoarvojen minimointi ja käyttöpääoman maksimaalinen tehokkuus. Elektroniikkakomponenttien pula on sulkenut autovalmistajien tuotantolinjojakin, jos toimitusketjussa yhtään millään tasolla ollaan riippuvaisia Kiinasta niin oivoi… komponentti voi kyllä tulla Ranskasta, mutta jos siihen tarvittavan osan tai edes raaka-aineen toimitus on Kiinasta kiinni, niin ei hyvä heilu kunnon konfliktissa.
 
Eiköhän vuosituotanto ole mahdollista skaalata niin isoksi kuin vain halutaan, ihan siinä missä muutkin teollisuustuotteet. Mutta se ei sitten välttämättä tapahdu sormia napsauttamalla, kuten ei maskienkaan kohdalla.

Täydennysten ongelma on pitkät tuotantoketjut. Hakupään matka harvinaisten maametallien kaivokselta (tai edes yleisesti markkinoilla olevista materiaaleista) ohjuksen kärkeen on pitkä ja hidas. Liian monta ja hidasta vaihetta puskea ohjus tilauksesta toimitukseen muutamassa kuukaudessa. Kuljetusten nopeuttaminen (lentorahti vs. merirahti) tosin voi leikata toimitusaikaa jonkin verran.
Englantilainen kansanedustaja kysyi kauanko kestäisi ohjuksen toimittaminen, jos se tilattaisiin nyt. Vastaus oli 18-36 kuukautta. Toki hommaa voidaan nopeuttaa, jos puolustustarvikkeille annetaan etusija tuotannossa ja rahaa annetaan tarpeeksi, mutta jossain Meteorin tapauksessa pitäisi sopia monien valtioiden ja yritysten kanssa siitä.
 
IL linjaa jo puolustusselonteon pohjalta, että Norskien kanssa on taloutta ja puolustusta kehitettävä. No sehän on sitten F-35 saletti ja/tai NASAMS vol 2 ITSUKOssa. Patria olikin jo ajettu asemiin Norjassa hyvän aikaa sitten (AIM Norwayn osto Kongsin kanssa).

(tämä kesältä 2019)
 

Tyypillistä tarkoitushakuista ja halpaa journalismia. Toimittaja leikkii kriittistä, mutta ei huomioi, että investointi jakautuu 30 vuodelle jolloin sen suuruusluokka on samaa tasoa tai jopa vähemmän kuin esimerkiksi teatterien tukemiseen käytetyt varat. Joka sekin näinä aikoina rahoitetaan lainarahalla.
 
Raivio on nykyään tyhjä takki.
SK:n linja on taas olla kriittinen. Nämä ei sovi yhteen, jolloin tulee väkisin puserrettua ja täysin epäuskottavaa hölinää kuten rauhanliitoilla.
Menisi ehkä täydestä jos HX olisi kehitellyt aiheeksi uuden kuprun alun sitten kenraalikonsultoinnin.

Taktisen tason talousputkinäköä ryyditettyinä mahtipontisilla adjektiivien vyöryllä. Esim. "Todella iso osuus" eli 400 miljoonaa ei ole uskottava sanavalinta kun edellisessä lauseessa on 9 mrd.

Kannattaisi osata valita mihin keskittyy. Nyt hakemalla haetaan kaikkea triviaa, mutta mistään ei saada otetta.
Voisi olla terveellistä kirjoittaa vaihteeksi päinvastaisen tendenssin (=kehu) juttu niin saattaisi saavuttaa jotain uutta.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä, eikö Raivio muistanut mainita miten viime kerralla tehtiin väärä valinta kun ei ostettu ah-niin-halpaa F-16:tta! Taitaa ote lipsua jo.
 
Raivio on nykyään tyhjä takki.
SK:n linja on taas olla kriittinen. Nämä ei sovi yhteen, jolloin tulee väkisin puserrettua ja täysin epäuskottavaa hölinää kuten rauhanliitoilla.
Menisi ehkä täydestä jos HX olisi kehitellyt aiheeksi uuden kuprun alun sitten kenraalikonsultoinnin.

Taktisen tason talousputkinäköä ryyditettyinä mahtipontisilla adjektiivien vyöryllä. Esim. "Todella iso osuus" eli 400 miljoonaa ei ole uskottava sanavalinta kun edellisessä lauseessa on 9 mrd.

Kannattaisi osata valita mihin keskittyy. Nyt hakemalla haetaan kaikkea triviaa, mutta mistään ei saada otetta.
Voisi olla terveellistä kirjoittaa vaihteeksi päinvastaisen tendenssin (=kehu) juttu niin saattaisi saavuttaa jotain uutta.
Tämä näin. Kun aina kun SK jotakin HX-hankkeesta reportoi, sitä spinnataan ja spinnataan niin, että SK voi sitten jutuissa haukkua ja haukkua HX-hanketta. En muista yhtään artikkelia, jossa SK olisi käsitellyt HX-hanketta positiivisesti.

Ainoa tulkintani tästä on, että SK:n toimitukseen on pesiytynyt Tampereen Viherkommunistilinjan Yliopistotutkinnon suorittaneita läpikotaisin vasemmistolaisiksi aivopestyjä toimittajia, ja näille ideologiselta pohjalta jo valmiiksikin HX-hanke on iso peikko, jota vastaan on jatkuvasti hyökättävä jopa irrationaalisesti. Sellainen mädättäjäpaskalehti tuokin lehti nykyään, joka vielä kehtaa kantaa maamme nimeä nimessään, vaikka jatkuvasti koittaa omalla agendajournalismillaan haitata meidän itsenäisyyden takaavaa puolustusta.
 
Ja kaikenlainen optimointi/pihtailu jit/jot -ajattelun hengessä vain pahentaa tilannetta. Tilataan juuri sen verran kuin tiedetään tarvittavan hetkellä kun oletetusti toimitus on perillä. Sitten kun toimitusketju lahoaa, niin tarjolla onkin ei-oota.

Tavoitteena tietysti varastoarvojen minimointi ja käyttöpääoman maksimaalinen tehokkuus. Elektroniikkakomponenttien pula on sulkenut autovalmistajien tuotantolinjojakin, jos toimitusketjussa yhtään millään tasolla ollaan riippuvaisia Kiinasta niin oivoi… komponentti voi kyllä tulla Ranskasta, mutta jos siihen tarvittavan osan tai edes raaka-aineen toimitus on Kiinasta kiinni, niin ei hyvä heilu kunnon konfliktissa.
Ei tämä ole pelkästään Kiina-ongelma. Esim. Renesasin tehtaat paloivat taannoin Japanissa. Tähän sitten vielä koronaa ja merikonttipulaa päälle. Se mikä on varma asia on se, että aseteollisuus jää jonon perälle siinä missä muutkin kun Apple tms tilaa sata miljoonaa kappaletta jotakin mikropiiriä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tämä näin. Kun aina kun SK jotakin HX-hankkeesta reportoi, sitä spinnataan ja spinnataan niin, että SK voi sitten jutuissa haukkua ja haukkua HX-hanketta. En muista yhtään artikkelia, jossa SK olisi käsitellyt HX-hanketta positiivisesti.

Ainoa tulkintani tästä on, että SK:n toimitukseen on pesiytynyt Tampereen Viherkommunistilinjan Yliopistotutkinnon suorittaneita läpikotaisin vasemmistolaisiksi aivopestyjä toimittajia, ja näille ideologiselta pohjalta jo valmiiksikin HX-hanke on iso peikko, jota vastaan on jatkuvasti hyökättävä jopa irrationaalisesti. Sellainen mädättäjäpaskalehti tuokin lehti nykyään, joka vielä kehtaa kantaa maamme nimeä nimessään, vaikka jatkuvasti koittaa omalla agendajournalismillaan haitata meidän itsenäisyyden takaavaa puolustusta.
Itse kyllä tavallaan ymmärrän HX-kritiikin kun ottaa huomioon, että meillä ei ole varaa antaa edes poliisille niiden tarvitsemia määrärahoja. Mutta eihän näiden välillä kaiketi voi valita.
 
Back
Top