Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Kuinka pitkään pitäisi pystyä että se menee kategoriaan "pidempiä aikoja?". Vastaus on luultavasti että pystyy, mutta olettaisin että jos esim. stealth päällysteen huolto vaatii tarkasti ilmastoitua tilaa niin sen kunto tulee vääjäämättä heikkenemään mitä pidempään sieltä tienposkesta operoidaan. Se että kuinka nopeaa tuo reaalimaailmassa tapahtuu ei varmaankaan ole ihan peruskuolevaisten tiedossa.
 
Candidate number three – Saab’s Gripen E – late last month arrived at the Finnish air force’s Pirkkala air base, before Helsinki received updated request for proposal responses from the Swedish firm and its rivals on 31 January. The deployment marked the first overseas commitment made using the new-generation model.
Saab sent its newest Gripen E test aircraft, 39-10, to the Satakunta Air Command facility on 29 January, with its dedicated two-seat sensor development platform 39-7 following two days later. The pair were involved in evaluations to test the type’s suitability as a potential successor to Finland’s Boeing F/A-18C/Ds.
***
Uniquely among the HX candidates, Saab’s proposal to Helsinki includes GlobalEye surveillance platforms, to be adapted from Bombardier’s Global 6500 long-range business jet.

Finnish personnel flew aboard a Global 6000-based example from Saab’s Linkoping site in Sweden in support of the recent evaluation. The aircraft involved is among those nearing delivery to launch customer the United Arab Emirates.

Equipped with Saab’s Erieye ER airborne early warning radar, a Leonardo Seaspray maritime radar, electro-optical/infrared sensor and electronic warfare (EW) equipment, the heavily modified is capable of simultaneously monitoring airborne, naval and land threats.

Carp notes that GlobalEye’s long-range performance could provide Finland with an extra 20min warning of an attack while acting as a “flying C2 [command and control] centre”. The aircraft would also enable it to use its Gripen Es in the most efficient manner when combat air patrol duties are required. “We hope the Finnish air force will appreciate this force multiplier,” he adds.
***
Lockheed Martin’s F-35A will follow next, with four of the type having departed Luke AFB in Arizona on 4 February. The Lightning II has an evaluation window within the period 7-17 February.

The F/A-18E/F Super Hornet will be the last to visit, with Washington having given its initial approval for Helsinki to also be offered the EA-18G Growler electronic attack variant. The HX Contest evaluations will wrap up with the Boeing type on 26 February.

The defence ministry has requested that contenders do not reveal the specifics of its technical evaluation, but has previously outlined a need to assess “the performance of electro-optical systems, but possibly other active and passive systems” under Finnish winter conditions.

Assessment activities are split across five areas: counter-air; -land; and –sea tasks; long-range strike; and ISTAR (intelligence, surveillance, target acquisition and reconnaissance) and C2.
***
Skogberg notes that the Gripen E will achieve full operational capability in 2023, following the completion of operational testing by Sweden and Brazil. Noting that its 2019 outline “could give some hints” about the capability now on offer, he notes: “we can supply a substantial number of fighters.”

According to Skoberg, offering a subset of Gripen Fs means Saab has “a very sophisticated and powerful approach when it comes to EW in the HX programme.” And he adds: “If it weren’t for the cost-efficiency of the Gripen E, we wouldn’t have GlobalEye in there.”

Its pitch also includes initial in-service support until 2030, plus a “substantial weapons package”, simulators, initial training and missio
n and ground equipment.
 
Kyllähän se vaan halpa on! Joku tässä nyt ei täsmää... ei kai ne nyt noin halpoja voi olla? Mitä missaan?
Aseet ja niiden integraatio. Ne eivät kuulu kauppaan, kuten meillä. Kattava aseistus ohjuksineen (AA /AG) ja mahdollinen JASSM-integraatio tekee helposti miljardin lisää.
Mikä sitten on Puolan kaupassa vaadittu ylläpidon taso? Se merkitsee myös.
Vatinee riittävän pitkää pätkää ja toisaalta pinnoite tuskin tykkää hirveän hiekkaisista/epäpuhtaista olosuhteista.
Luken lentotukikohdassa on häivepaneli ollut messin jalkamattona pari-kolme vuotta ja siihen on pyyhitty sorat sekä kuonat jaloista eikä ole mennyt miksikään. Panelia ja pinnoitetta testataan säännöllisesti labrassa eikä ominaisuudet ole kuulemma muuttuneet. Ei se pinnoite siis mikään kovin herkkä ole.
 
Kuinka pitkään pitäisi pystyä että se menee kategoriaan "pidempiä aikoja?". Vastaus on luultavasti että pystyy, mutta olettaisin että jos esim. stealth päällysteen huolto vaatii tarkasti ilmastoitua tilaa niin sen kunto tulee vääjäämättä heikkenemään mitä pidempään sieltä tienposkesta operoidaan. Se että kuinka nopeaa tuo reaalimaailmassa tapahtuu ei varmaankaan ole ihan peruskuolevaisten tiedossa.
Jos häivekoneiden huoltaminen maantietukikohdissa muodostuu ongelmaksi niin se tarkoittaa että häive on päässyt vaikutukseen ja takaa-ajoon lähteneet viholliset ovat useammin kuin kerran lentäneet häivekoneiden ohi/yli.
 
Taitavat olla liki kaikki F-35 käyttäjämaat uudistaneet tukikohtia reippaanlaisesti hankinnan myötä, syyksi on mainittu mm. valmistajan muista koneista eroavat vaatimukset sähköjärjestelmien ja ilmanvaihdon suhteen. Muistaakseni myös tilojen turvallisuusvaatimukset ovat aiheuttaneet muutoksia.

En usko, että tukikohtien huono kunto on ainoa syy mittavalle infran rakentamiselle. Tuossa ylempänä oli lainattu englanninkielistä tekstiä, jonka mukaan Lockheedilla on tiukat spesifikaatiot tukikohtarakenteille lähtien seinien sijoittelusta ja käytetystä materiaalista aina tuuletusaukkojen sijoitteluun. Tämä voi osittain liittyä stealth-pinnoitteen kunnossa pitämiseen, mutta todennäköisesti enemmän Venäjän tai Kiinan tiedustelutoiminnan torppaamiseen. Jos näin on, niin tuskin riittää, että Rissala ja Rovaniemi rakennetaan uusiksi, vaan myös Pirkkala, Tikkakoski ja Helsinki-Vantaa tarvinnevat jonkinlaista infran rakentamista, jos näihin kenttiin tukeudutaan ilmavalvonnan päivystyksessä. En tiedä, mitä se tarkoittaa maantietukikohdille.
 
Melkein oikein molemmilta.
Odottelen auringolaskua jotta voin aloittaa lopullisen siirtymän, varsinainen Base Camp on tukikohdan sisällä.

Nyt sitten varovasti. Jos aiot tunkeutua salaa tukikohta-alueelle, niin U.S. Air Forcen suojajoukkojen liipasinsormi lienee huomattavasti herkemmässä kuin suomalaisten vastaavien.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Onko missään vielä näkynyt tietoa, milloin Lockheedin osaston pitäisi saapua Pirkkalaan?

Kuuluttavatko kirkossa? Saavat suotta Sukhoit saatille jos saapumisaika on julkinen. Tosin naapuri päivystänee tämän parven tuloa Kaliningradin edustalla muutenkin.

Yritin katsoa näkyykö Flighradarissa jotain erityistä. En tiedä onko asialla mitään tekemistä F-35 saapumisen kanssa, mutta hieman yllättäen Gripen-testin yhteydessä demottu GlobalEye, joka lensi tunnuksella GLEX löytyy juuri nyt Helsinki-Vantaalta.

Myös Ilmavoimien Pilatus on matkalla Helsingistä kohti Jyväskylää

Itämeren eteläosissa minun silmään pelkkiä reittilentoja.
 
Kuuluttavatko kirkossa? Saavat suotta Sukhoit saatille jos saapumisaika on julkinen. Tosin naapuri päivystänee tämän parven tuloa Kaliningradin edustalla muutenkin.

Kaikista muista saapumisista on kerrottu ainakin medialle alustava aikataulu, koska esim IS on osannut päivystää aidankupeessa. Hassuahan se olisi, jos ei tästä kerrottaisi.

E: Sukhoin on vaikea tulla saatille, jos lentoreitti menee Britanniasta Ruotsin yli Pirkkalaan. Ei ole kansainvälistä ilmatilaa reitillä Pohjanmeren jälkeen. Tottakai itse testipäivinä itärajan takana lentelee lautaskoneita, on varmaan lennellyt viimeiset lähiviikot muutenkin.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikista muista saapumisista on kerrottu ainakin medialle alustava aikataulu, koska esim IS on osannut päivystää aidankupeessa. Hassuahan se olisi, jos ei tästä kerrottaisi.

Niin ja siis eikös Sukhoin ole aika vaikea tulla saatille, jos lentoreitti menee Britanniasta Ruotsin yli Pirkkalaan?

Oletin, että tulevat kv-ilmatilan kautta. Kävi kyllä mielessä että saattavat oikaista Ruotsinkin kautta.
 
Pakko tosiaan kulkea kumppanimaiden kautta; ei pääse pelkkää kv-reittiä eikä tarvitsekaan, kun on sopimukset. (y)

Ajattelin, että nato-yhteensopivaa ilmatilaa löytyy Itämerelle asti ja kumppanimaiden ilmatilaa ei erikseen sopimatta voisi käyttää. Toki kaikki on sovittavissa ja tässä tilanteessa varmaan ihan perusteltuakin tarpeettoman huomion välttämiseksi.
 
Back
Top