Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
"The F-35 is also a very smart aircraft. If the quality of the 270v DC provided from the converter, or the 28v DC E&F safety power circuit is not the perfect voltage, amperage or harmonics at the aircraft plug, the aircraft will not accept the power and will not turn on when the ground crew hits the external power switch. Nobody likes it when that happens."
Sama ominaisuus on myös nykyisessä HN:ssä. Kertovat että DK ei tätä osannut, erillisellä testerillä piti tarkistaa vaihejärjestys ennen kytkemistä.
 
Perinteistä Saabin markkinointia, jossa keskitytään kilpailevan tuotteen vikoihin. Ilmeisesti Saabilla ei tunnisteta, että riittävästä sähköntuotosta voisi olla jotain hyötyäkin... Uskaltaisiko tuollaista konetta edes ostaa, jossa sähköntuottokyky on selkeästi muita pienempi!
 
Perinteistä Saabin markkinointia, jossa keskitytään kilpailevan tuotteen vikoihin. Ilmeisesti Saabilla ei tunnisteta, että riittävästä sähköntuotosta voisi olla jotain hyötyäkin... Uskaltaisiko tuollaista konetta edes ostaa, jossa sähköntuottokyky on selkeästi muita pienempi!
No kun ei voi meriiteillään itseään markkinoida, niin sitten pitää keskittyä muiden päälle paskomiseen.
 
Miksi tasavirta? (Kysyy elektroniikkamies)
Syyt saattavat olla seuraavat:
1) Lentokoneessa ei ole luonnostaan vakiokierroksilla pyörivää voiman ulosottoa. Jos halutaan vaihtovirtaan kiinteä taajuus, pitää mekaanisesti tai sähköisesti tasata generaattorin pyöritysakselin kierroslukuvaihtelut.

2) Jos varavirtalähteenä käytetään akkuja, 270V DC voidaan tuottaa suoraan akuilla ilman muunnoksia.

3) Kysymys sähkömiehelle: Onko DC vai AC parempi ajamaan servojen hydraulipumppujen sähkömoottoreita. Oletettavasti tehon tarpeen ja pyörimisnopeuden vaihtelut ovat suuria ja äkillisiä ja ohjaukselta vaaditaan suurta tarkkuutta.
 
Syyt saattavat olla seuraavat:
1) Lentokoneessa ei ole luonnostaan vakiokierroksilla pyörivää voiman ulosottoa. Jos halutaan vaihtovirtaan kiinteä taajuus, pitää mekaanisesti tai sähköisesti tasata generaattorin pyöritysakselin kierroslukuvaihtelut.

2) Jos varavirtalähteenä käytetään akkuja, 270V DC voidaan tuottaa suoraan akuilla ilman muunnoksia.

3) Kysymys sähkömiehelle: Onko DC vai AC parempi ajamaan servojen hydraulipumppujen sähkömoottoreita. Oletettavasti tehon tarpeen ja pyörimisnopeuden vaihtelut ovat suuria ja äkillisiä ja ohjaukselta vaaditaan suurta tarkkuutta.
Mikäli kyseessä todellakin on akselin ympäri pyörivän sähkömoottorin pyörittämä hydraulipumppu, on 3-kohdassa mainitsemistasi näkökulmista vaihtosähköllä selvä etu.
Lineaarimoottorilla taas päätyisin tasasähköön, mutta sellaisella en ylipäätään käyttäisi hydraulipumppua, mutta tarvittaessa kylläkin hydrostaattista mäntää.

Esittämästäsi näkökohdista kuitenkin puuttuu kokonaan häive, ja tasa/vaihtosähkön valinnan vaikutukset siihen.
Periaatteessa kiihtyvässä liikkeessä oleva sähkövaraus (mikä kuljettaa vaihtovirtaa) tunnetusti aikaansaa sähkömagneettista säteilyä, mikä heikentää häivettä, ellei säteilylähdettä ole blokattu. Tasavirran tapauksessa taas tasaisessa liikkeessä oleva sähkövaraus aikaan saa magneettikentän, mikä on paljon vaikeammin havaittavissa etäältä kuin sähkömagneettinen säteily. Tämä on kuitenkin todellisuuteen nähden aivan liikaa yksinkertaistusta, ei tasavirtakäytölläkään varmaankaan ylläpidetä tasaista vakiovirtaa, vaan virta vaihtelee mahdollisesti suunnaltaan, ja ainakin voimakkuudeltaan voimantarpeen mukana. Ja silloin koko määritelmä tasavirta on kyseisessä sovellutuksessa lähinnä teoreettinen, jos joka tapauksessa kaikki sähköt on emissiosuojattava ympäristöstään niin hyvin kuin se on käytännössä mahdollista.
 
Onko arvioita, paljonko sähkötehoa F35:n ohjausservot vaativat? Tasaisessa lennossahan näitä ei tarvita, jolloin valtaosa sähköstä on käytettävissä mm. tutkaan ja/tai ELSOon.
Oletko tuosta ihan varma?
Hävittäjissähän käytetään nykyään joko negatiivista tai ainakin huomattavasti vähennettyä (siviilikoneisiin verrattuna) positiivista pitkittäistä stabiliteettia, joten ilman turbulenssikin voi jo saada koneen nokan kääntymään ylös tai alaspäin, mikä pitää ohjainpintojen liikkeillä kompensoida (tietokoneen hoitamana) tihein välein jos haluaa edelleen lentää tasaista vaakalentoa. Kai pienetkin ohjainpintojen liikkeet sähkötehoa kuluttaa, kun niitä tulee tiheään tahtiin, vaikka tarvittavat liikkeet olisivat varsin pieniä.
Kuluttaako yksi ainoa pilotin komentama iso ohjainpintojen liike yhtään sen enempää, kun kulutusta mitataan aikaa kohden tehona (eikä yhden liikkeen lukumäärää kohti tarvittavana energiana mikä tietysti johtaisi tyystin erilaiseen lopputulokseen) ?
 
3) Kysymys sähkömiehelle: Onko DC vai AC parempi ajamaan servojen hydraulipumppujen sähkömoottoreita. Oletettavasti tehon tarpeen ja pyörimisnopeuden vaihtelut ovat suuria ja äkillisiä ja ohjaukselta vaaditaan suurta tarkkuutta.

Nykyään teollisuudessa käytetään lähes pelkästään AC servoja (servo-invertteri). Invertterissä verkosta saatu vaihtosähkö (AC) tasasuunnataan josta saadaan välipiirin DC-jännite. DC jännite johdetaan vaihtosuuntaajaan joka tekee siitä taas AC-sähköä jonka taajuutta säädetään jotta moottori pyörisi halutulla nopeudella.
Ensimmäisenä tulee mieleen sellainen hyöty tuosta 270V DC-jännitteestä että sehän käy suoraan välipiirin jännitteeksi ja servoissa ei tarvitse olla omaa tasasuuntausosaa => yksi mahdollinen vikakohde vähemmän ja painon säästö.
 
Oletko tuosta ihan varma?
Hävittäjissähän käytetään nykyään joko negatiivista tai ainakin huomattavasti vähennettyä (siviilikoneisiin verrattuna) positiivista pitkittäistä stabiliteettia, joten ilman turbulenssikin voi jo saada koneen nokan kääntymään ylös tai alaspäin, mikä pitää ohjainpintojen liikkeillä kompensoida (tietokoneen hoitamana) tihein välein jos haluaa edelleen lentää tasaista vaakalentoa. Kai pienetkin ohjainpintojen liikkeet sähkötehoa kuluttaa, kun niitä tulee tiheään tahtiin, vaikka tarvittavat liikkeet olisivat varsin pieniä.
Kuluttaako yksi ainoa pilotin komentama iso ohjainpintojen liike yhtään sen enempää, kun kulutusta mitataan aikaa kohden tehona (eikä yhden liikkeen lukumäärää kohti tarvittavana energiana mikä tietysti johtaisi tyystin erilaiseen lopputulokseen) ?
Jos hävittäjää lennetään kuten matkustajakonetta, rauhallisin ohjainliikkein, voi olla että tehonkulutus on melko vakio. Kuitenkin hävittäjällä halutaan kymmenien tai satojen asteiden/sekunti*sekunti pyörähdyskiihtyvyyksiä, jolloin täytyy liikkeen aloitus ja lopetusvaiheessa käyttää ohjainpintojen liikkeitä, jotka ovat suuruusluokkaa satakertaisia vakaan vaakalennon ylläpitämiseen tarvittaviin ohjainliikkeisiin nähden (korkeusvakaajan kärki liikkuu 1 cm vs 100 cm).Lisäksi tyypillisesti ohjainpinnan poikkeuttamiseen tarvittava voima lisääntyy poikkeutuksen kasvaessa. Tästä voidaan päätellä, että hävittäjäkoneella liikehtely kuluttaa hetkellisesti suuruusluokkaa satakertaisesti tehoa vakautettuun vaakalentoon nähden.

Toisaalta, jos ilmoitettu tehontuotto on vaikka minuutin keskiteho, voi olla että lyhyet tehopiikit eivät merkittävästi nosta keskitehoa. Toisaalta tällaisessa tilanteessa keskitehoa voidaan myös laskea, vähentämällä hetkellisesti muiden laitteiden tehoa.
 

Kiinnostavin yksittäinen osa ekasta:
But also, the new emphasis on EA and SEAD has been borne of choices made by the Air Force itself, largely due to budgetary pressures.

“Originally, USAF wanted to be an all fifth-gen force, with no need of Electronic Attack/SEAD. Then, it was a division of labor—fifth-gen for kicking down the door; legacy assets for day two and beyond,” Aboulafia explained. “But it’s increasingly clear that the Navy will have very little fifth-gen, and that they’ll need to cooperate. And given the F-15 procurement re-start, it’s clear that the Air Force will need to work with fourth-gen platforms in many roles for many decades to come.”
 
Viimeksi muokattu:
Mikäli kyseessä todellakin on akselin ympäri pyörivän sähkömoottorin pyörittämä hydraulipumppu, on 3-kohdassa mainitsemistasi näkökulmista vaihtosähköllä selvä etu.

Electrohydrostatic_Actuators_diagram.jpg


 

Kiinnostavin yksittäinen osa ekasta:
Jälkimmäinen uutinen kertoo aika selvästi että integroitua ilmapuolustusta vastaan ei lähdetä edes USAn toimesta pelkällä häiveellä. Sitä eivät tue aikaisempien operaatioiden opitkaan, vaan ELSO ja häive oikein miksattuna sekä stand-off täsmäaseet tuonevat parhaan tuloksen. USAlla on ajoittain ollut tapana visioida huikeita asioita ja aliarvioida vastustajiaan. Vaikka koneet olisivat vain häivelavetteja, pelkästään siihen luottaminen voisi olla virhe. Häivehän ei ole mikään näkymättömäksi tekevä voima, kuten tiedetään vaan vastatoimia on olemassa jo nyt.

Elso-koneiden ei edes tarvitse olla dedikoituja häivekoneita tai päinvastoin, koska jos ne käyttävät offensiivista toimintaa niin ne havaitaan myös joka tapauksessa. Silloin häiveestä ei ole hyötyä kun ei olla passiivisia. Growler tulee lentämään aika kauan tästäkin eteenpäin USAF ja USN häivekoneiden tukena kun uhka on suurin.
 
Pääseehän sen häiveen turvin ihan iholle eikä vastatoimiin ehditä. Kyllä sillä on siis paljon merkitystä. Samaten häiveen turvin voi sekä suojata sitä konetta joka käyttää elsoa, että iskeä kohteeseen. En siis ymmärrä ajatustasi.
Joo. Liian usein pohditaan myös USA:n näkökulmasta. Tottakai ne käyttää kaikkia resurssejaan. Mutta usealla F-35 ostajalla on vain se. Kaikille ei edes ole liittoumasta varmaa apua luvassa.
F-35 myötä nämä pienet kykenevät moneen sellaiseen mihin ennen vain USA hirmuisella sekametelisopalla eri koneita pommarista ilmatulenjohtoon ja häiritsijään.

Se aliarviointi mitä @Einomies1 tavoittelee on helppo ymmärtää, mutta kukin tekee sen tavallaan. Itse olen pohtinut, että mitä vaikeammaksi F-35 käy pudottaa ilmassa sitä varmempi saa olla, että vanja ottaa käyttöön tapoja yrittää neutraloida kyky muuten. Järjestelmän psykologinen ulottuvuus ja toimintakyvyn säilyttäminen on hyvä isompi kehys koettaa ravistella irti ajoittaista putkinäköä. Stealthilla/F-35:lla on myös tällaisia vaikutuksia vastustajan "kupoliin".
 
Viimeksi muokattu:
Pääseehän sen häiveen turvin ihan iholle eikä vastatoimiin ehditä. Kyllä sillä on siis paljon merkitystä. Samaten häiveen turvin voi sekä suojata sitä konetta joka käyttää elsoa, että iskeä kohteeseen. En siis ymmärrä ajatustasi.
Kyse oli siitä että F-35 ei ole samanlainen häirintäkone kuin EA-18G, vaan se suojaa vain pääasiassa itseään hyökätessä tai puolustettaessa. EA-18G lentää suojaamassa lento-osastoa tai pysyttelee tietyllä alueella tekemässä häirintää jossa sitä tarvitaan. F-35 kyvyt riittävät hyvin X-alueelle, mutta laajaspektrisyys puuttuu. Häivekoneelle ei ole edullista tehdä aktiivista häirintää tai muutenkaan lähettää mitään herätettä jos koneen häiveominaisuudet ja selviytymisky maksimoidaan. Jos F-35 olisi pääsääntöisesti elso-tehtävässä niin se ei jäisi huomaamatta. Ymmärrätkö nyt pointin?
Se aliarviointi mitä @Einomies1 tavoittelee on helppo ymmärtää, mutta kukin tekee sen tavallaan. Itse olen pohtinut, että mitä vaikeammaksi F-35 käy pudottaa ilmassa sitä varmempi saa olla, että vanja ottaa käyttöön tapoja yrittää neutraloida kyky muuten. Järjestelmän psykologinen ulottuvuus ja toimintakyvyn säilyttäminen on hyvä isompi kehys koettaa ravistella irti ajoittaista putkinäköä. Stealthilla/F-35:lla on myös tällaisia vaikutuksia vastustajan "kupoliin".
En aliarvioinut vaan minusta tuo oli jälleen yksi peruste siitä että korkean teknologian vastustajaa vastaan ei lähdetä pelkän häiveen turvin. Tästä saatiin opetus jo Jugoslavian ilmasodassa ja sen vuoksi mm. USAF on pannut paalua USN kanssa yhteiseen Growler-kykyyn. Minusta tässä ei ole mitään dissaamista, eikä vähättelyä. F-35 on kyvykäs, mutta ei mikään ihmekone. Ei olisi mitään järkeä lähteä kovaan paikkaan ottamatta mukaan kaikkea kykyä jota sellaisella maalla kuin USA on. Luulo ei ole tiedon väärti ja ylpeys kostautuu.

Kaikesta hehkutuksesta huolimatta Red Flagissa loistanut F-35 olisi aivan eri paikan edessä todellisuudessa jos sillä lähdettäisiin Kiinan tai Venäjän ilmapuolustusta vastaan ilman kunnollista tukea.
 
Back
Top