Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Siinä on taustalla se, että 2013 ei tyrmätty asiaa ennalta vaan selvitettiin. Sitten pum Jussi Niinistö pohdiskeli 2015 julkisesti kaudellaan sitä (osana epämääräisiä poliittisia mielihalujaan, kuten miinojen korvaaja "hyppykaveri" ja hänen haave sukellusveneaselajista - näkyyyspaniikki olikin aiheellinen, sillä putosi kuin ankka seuraavissa vaaleissa ja joutui aloittamaan kaupunginjohtajauran).

"Heti perään Jäämeri huomauttaa, että Suomi voi hankkia Hornet-hävittäjien tilalle kahtakin konetyyppiä. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) väläytti kahden koneen hankkimista Lännen Median haastattelussa niin keväällä kuin syksylläkin." (2015)

Selvitykset osoitti asian tilan. Mikä oli jo yleisesti palstalla käynyt ilmi noista muiden vastaavista selvityksistä ja siitä, että Euroopassa verrokkivaltiot ovat ostaneet vain yhtä.

Eli HX on selvittänyt likipitäen kaiken mahdollisen (esim. lennokit rajautui pois HX-esiselvityksessä, joka totesi, että pääpainon on oltava monitoimihävittäjissä), jotta ei ole vara urputtaa jotain kiveä jätetyn kääntämättä. Nyt niihin ei voinut vedota viivästyttämistarkoituksessa.

Missä Puranen on lausunut tuollaista?

Koetin googlettaa, mutta en löytänyt. Sen sijaan löysin mm. että Puranen on pohtinut tällaista.

http://www.lentoposti.fi/uutiset/ts_komentaja_puranen_valaytti_kahteen_havittajatyyppiin_palaamista

TS: Komentaja Puranen väläytti kahteen hävittäjätyyppiin palaamista
24.05.2013

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Lauri Puranen pitää mahdollisena, että Ilmavoimat voisi palata 2020-luvulla kahden hävittäjän malliin, uutisoi Turun Sanomat. Hän arvelee päätöksen uudesta tyypistä olevan vaikeampi kuin viime kerralla. Tilannetta mutkistavat miehittämättömät taistelukoneet, mutta sellaiset Puranen sulkee pois.

Uuden hävittäjän hankinnan esivalmistelu on jo käynnistetty Ilmavoimissa, kertoo Turun Sanomat. Purasen mukaan vuonna 2025 Ruotsissa lennetään uusilla NG Saab JAS 39E Gripeneillä (Next Generation) ja Norjassa Lockheed Martin F-35 Lightning II -stealth-hävittäjillä. Idässä puolestaan on käytössä Sukhoi-hävittäjien uusi sukupolvi.

Mahdollista voisi olla jälleen myös kahden uuden konetyypin hankinta. "Se ei ole poissuljettua. Silloin toisen painopiste voisi olla hävittäjätorjunnassa, toisen ilmasta maahan -kyvyssä", Puranen kertoi Turun Sanomille.

Kylmän sodan aikana Suomi luotti kahden hävittäjätyypin Ilmavoimiin. Lännestä tuli Saab J 35 Draken ja idästä MiG-21F/BIS. Tulevaisuudessa jako voisi siis tapahtua tehtäväkuvan perusteella.

Voi luoja millainen soppa syntyisi kahden yhdistelystä. Super Hornet, Growler, Gripen E/F, GlobalEye. Sitten 30% teollisyhteistyötä kokonaisuudesta, eli Boeing ja Saab vielä neuvottelemaan ne yhdessä eikä erikseen. Kummallekin omat tukeutumisjärjestelmät ja ohjaaja/ylläpitäjäkoulutusputki, simulaattorit, aseet ja niiden integroinnit... sitten MLU:t eli päivitykset elinkaaressa hyvin pienelle määrälle kutakin. huhuh.
 
Viimeksi muokattu:
Voi luoja millainen soppa syntyisi kahden yhdistelystä. Super Hornet, Growler, Gripen E/F, GlobalEye. Sitten 30% teollisyhteistyötä kokonaisuudesta, eli Boeing ja Saab vielä neuvottelemaan ne yhdessä eikä erikseen. Kummallekin omat tukeutumisjärjestelmät ja ohjaaja/ylläpitäjäkoulutusputki, simulaattorit, aseet ja niiden integroinnit... sitten MLU:t eli päivitykset elinkaaressa hyvin pienelle määrälle kutakin. huhuh.

Milloin sinusta magitsu on tullut nekrofiili? Luulin, että minä olen foorumin ainoa. Eihän tuosta lainaamastasi mustiksen postista olekaan kuin vajaat neljä vuotta. :unsure:
 
Tämän kuun loppuun mennessä lähetetään lopullinen tarjouspyyntö (Best And Final Offer). Jos siinä ei poiketa rajusti kaikesta aiemmin tiedotetusta ja pyydetä tarjouksia myös osakokonaisuuksista, ei kahden koneen valitseminen ole mahdollista ilmoitetun hankintaprosessin mukaisesti. Tässä hankkeessa PV on tähän asti pitänyt prosessin noudattamista erittäin tärkeänä.
 
Heitänpä "omiin lähteisiini" nojautuen veikkauksen.

1/3 F/A-18E/F Super Hornettia ja 2/3 Gripen E:tä.

Lentokoneista ymmärrän saman kuin sika satelliitista ja henkilökohtaisena mielipiteenäni olisin valmis kannattamaan F-35:n hankintaan, mutta kuten sanottua, lähteitteni pohjalta veikataan noin. Jännä nähdä miten käy.
Veikkaan lähteesi profiilia: joku ilmavoimien evp kapteeni jolla suomettumisen vuodet värittää ruotsalaiskoneelle joitakin hyveitä joita sillä ei ole ja superhornet on mukana kun nykyinenkin kone on hornet. Pitäytyy tutussa ja turvalliseksi kokemassaan. Ainakin omissa tuttavapiireissäni on tämänkaltaisia hämmästyttävän paljon.

Onneksi siellä on myös nykyaikaa seuraavia ja muuttuvaa taistelutapaa kehittäviä jotka mm ymmärtävät, että Gripen ei ole vielä valmis eikä kanna riittävästi korkeitten vaatimustemme mukaista kuormaa ja, että paras kone on todennäköisesti toiseksi tullutta parempi jolloin kahden koneen logistiikkaa ei kannata virittää.
 

Here are the 13 India-specific enhancements to the Rafale jets:

  • Flight Data Recorder (FDR) recording time from 10 hours data to 16 hours data plus two hours of audio

10 euron hintaiselle micro-SD kortille mahtuu 32 GB eli 1000 tuntia hyvätasoista musiikkia. Luulen että uusimmissa koneissa (Gripen) kaikenlaiset itsestäänselvyydet ovat 2000-luvun tasolla.
 
128 GB olisi hinta 23€ ja käyttölämpötila -25..+85
Sinne mahtuisi suunnilleen koneen koko elinkaari audio. Hintaan 23€. Kaikki mitä pilotti on puhunut tai kuullut, ja korttia ei tarvisi ikinä irrottaa.
Jollakin linkillä voisi ottaa muutokset talteen kerran viikossa.
 
Milloin sinusta magitsu on tullut nekrofiili? Luulin, että minä olen foorumin ainoa. Eihän tuosta lainaamastasi mustiksen postista olekaan kuin vajaat neljä vuotta. :unsure:
On muuten mielenkiintoista luettavaa nuo eri ketjujen aloitukset kymmenen vuoden takaa. Voi todeta että jotkut ovat olleet kartalla ja toiset taas ei. Monta tasokasta kirjoittajaa hävinnyt sittemmin foorumilta.
 
128 GB olisi hinta 23€ ja käyttölämpötila -25..+85
Sinne mahtuisi suunnilleen koneen koko elinkaari audio. Hintaan 23€. Kaikki mitä pilotti on puhunut tai kuullut, ja korttia ei tarvisi ikinä irrottaa.
Jollakin linkillä voisi ottaa muutokset talteen kerran viikossa.
Mites EMI-testit ja tositus toiminnasta hyvin pienesssä ilmanpaineessa ja nopeissa painevaihteluissa? Myös vettä pitäisi kestää, koska asentaminen koneeseen voi tapahtua vesisateessa. Millaista rautatason salausta tuo tukee? Jos ei ole Open Source, kuka omistaa IP:n?
 
Mites EMI-testit ja tositus toiminnasta hyvin pienesssä ilmanpaineessa ja nopeissa painevaihteluissa? Myös vettä pitäisi kestää, koska asentaminen koneeseen voi tapahtua vesisateessa. Millaista rautatason salausta tuo tukee? Jos ei ole Open Source, kuka omistaa IP:n?
Et vissiin ole nähnyt kyseisen hepun aiempia viestejä?
 
Ajjettä, mahtavaa settiä. Ei malta poimia kuin yhden korukiven:
"Kauaskantoista tulivaikutusta kenraalit lähtivät hankkimaan 2000-luvun alussa Hornet-lavetilta ammuttavilla ohjuksilla. Ajatus oli itänyt vuosikausia, nyt uskottiin siihen liikenevän rahaa.

Puolustusvoimien perusteellinen iskukykytutkimus suositti sitä vastoin tuon kyvyn hankkimista raskailla raketinheittimillä, jotka olivat kustannustehokkaita. Hornet-aseiden vuoksi ovat vuonna 2007 Hollannista käytettyinä ostetut amerikkalaisvalmisteiset raketinheittimet yhä vailla 300 kilometriin kantavia ohjuksia kesällä 2020. Horneteihin saatiin JASSM-ohjusrahat Suomea tehokkaasti velkaannuttaneen Jyrki Kataisen hallituksen päätöksellä helmikuussa 2012. Hornetien valinta pommien ja risteilyohjusten laukaisulavetiksi oli poliittinen päätös, tarkoituksena lisätä siteitä Yhdysvaltoihin, aseiden myyjämaahan."


Tuhannen euron kysymys...mistä maasta ovat peräisin Sainion mainitsemat raskaat raketinheittimet ja niille kaavaillut pitkän matkan ohjukset? :rolleyes:
 
Ajjettä, mahtavaa settiä. Ei malta poimia kuin yhden korukiven:
"Kauaskantoista tulivaikutusta kenraalit lähtivät hankkimaan 2000-luvun alussa Hornet-lavetilta ammuttavilla ohjuksilla. Ajatus oli itänyt vuosikausia, nyt uskottiin siihen liikenevän rahaa.

Puolustusvoimien perusteellinen iskukykytutkimus suositti sitä vastoin tuon kyvyn hankkimista raskailla raketinheittimillä, jotka olivat kustannustehokkaita. Hornet-aseiden vuoksi ovat vuonna 2007 Hollannista käytettyinä ostetut amerikkalaisvalmisteiset raketinheittimet yhä vailla 300 kilometriin kantavia ohjuksia kesällä 2020. Horneteihin saatiin JASSM-ohjusrahat Suomea tehokkaasti velkaannuttaneen Jyrki Kataisen hallituksen päätöksellä helmikuussa 2012. Hornetien valinta pommien ja risteilyohjusten laukaisulavetiksi oli poliittinen päätös, tarkoituksena lisätä siteitä Yhdysvaltoihin, aseiden myyjämaahan."


Tuhannen euron kysymys...mistä maasta ovat peräisin Sainion mainitsemat raskaat raketinheittimet ja niille kaavaillut pitkän matkan ohjukset? :rolleyes:
Samastahan maasta ne ovat mutta näkisin tuon viittauksen siteiden lisäämisestä juurikin ns. vaihtoehdottumuutena ja JASSM liittyvänä asiana. Tuotahan (JASSM) ei aluksi Suomelle suostuttu myymään ja sitten yht äkkiä ääni kellossa muuttui. Taisi "sitouttaminen" olla sitä, että tykistöohjusten hinta nousi niin kovaksi, ettei ollut mitään järkeä moisia hankkia. Tietyllä tavalla tuossa törmättiin riskiin kun on halu sitoutua tiettyyn maahan. Nyt meillä on sitten suhteellisen kallis järjestelmä jonka tehosta ei tänäkään päivänä ole taidettu ulosmitata sitä mitä hankinta hetkellä kaavailtiin.

Jos unohdetaan itse hävittäjät niin onhan nytkin hankinnassa kyse siinä haluammeko kuulua eurooppalaiseen ja maantieteellisesti läheisempään viiteryhmään vai haluammeko kuulua pohjoisamerikkalaiseen viiteryhmään mutta maantieteellisesti kaukaisempaan. Tuo on loppujen lopuksi aika suuri päätös tehtäväksi tämän kokoisen hankinnan kanssa. Sitä ollaan naimisissa 30 vuotta tämän asian kanssa. Eurooppalainen viiteryhmä vaihtoehto voisi olla helpompi valittava mikäli eurooppa olisi yhtenäisempi ja käyttäisi kokonsa mukaista valtaa maailman politiikassa sekä ajaisi ja suojaisi omia etujaan, tätähän jenkit tekevät ympärimaailmaa. Jenkeillä ei olekaan sanan mukaisesti "ystäviä" on vain yhteisiä intressejä. Nyt Eurooppa on kieltämättä heikko ja ristiriitainen vähän kuin vanhainkoti joka olisi täytetty dementiaa sairastavilla.

USA:n heikkoutena näen ehkä sen katseen suuntautumisen Tyynellevaltamerelle ja aasiaan. Eurooppa ei ole jenkeille enää niin houkutteleva ilmansuunta ajaa sotilaallisia etujaan vaikka joukkoja tännekin on vielä toistaiseksi sijoitettu. Maa on sisäisti aikamoisissa ongelmissa ja 30 vuoden ajanjaksolle saattaa tapahtua vaikka mitä. Maa tuntuu pysyvän kasassa liimalla jota voisi kutsua poliisivaltio 2.0:si.

Mielenkiinnolla odotan valintapäätöstä. Veikkaisin, itse että suorituskyvyn osalta valinta on kolmenkauppaa josta kisaavat F-35, Super Hornet ja Rafale. Sitten mukana on matkassa kotimaan vasemmistolle sopivan neutraalivaihtoehto Gripen. Loppujen lopuksi Rafale saattaisi olla poliittisesti sekä suorituskyvyllisesti helpoin vaihtoehto. Virallisestihan hankintaan ei toki politiikkaa sotketa ja meille hankitaan parasta mitä rahalla saadaan. Tällainen saattaisi olla ennakkosuosikinkin leiman saanut F-35. Toki omasta mielestä F-35 ei ole vielä valmis ja sen yllä leijuu enemmän ja vähemmän harmaita pilviä joita voidaan kutsua myös epävarmuustekijöiksi.
 
Välillä tuntuu, että ketjuun kirjoittavat lähinnä puolankalaiset.

https://www.puolanka.fi/palvelut/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritapahtumat.html

Puolangan pessimistit​

Maankuuluja Pessimismipäiviä vietetään Puolangalla vuosittain 1.1.–31.12., mutta vuoden mittainen pessimismi huipentuu heinäkuussa järjestettävään Pessi-iltaan. Vuonna 2016 pessimistit viettivät 10-vuotisjuhlaansa, ja merkkivuotta juhlittiin railakkaasti.

Aiempina vuosina Pessi-illoissa on nautiskeltu huumorista, jota vain pessimistinen elämänasenne voi tarjota. Lavalla on esitetty itseironian värittämiä sketsejä, valittu vuoden vätys ja tarjoiltu omaleimaista musiikkia. Musiikkiesityksistä ovat vastanneet angstinen tyttöbändi Traumaryhmä sekä Valituskuoro Puolangan Purnaajat. Esiintyjät toivovat, että yleisö ei taputa vaan buuaa, joskaan viime vuosina toivetta ei ole Pessimistien harmiksi noudatettu.

Puolangan kunnan kesän suurtapahtumaan, keskipisteen kiven paljastamisen vuosijuhlaan, odotetaan ainakin kahtatoista vierasta. Juhlassa esiintyvä kunnallisorkesteri haluaisi soittaa muutakin kuin kunnanjohtajan sanoittamaa "Ostakaa meiltä kunnan tyhjiksi jääneitä kiinteistöjä" -valssia. Samaan aikaan työvoimatoimisto lähettää viimeisenä epätoivoisena tekonaan Puolangalle konsultin opettamaan työttömille optimismia musiikin avulla. Pilismestari Niko yrittää saada kyytiinsä kylän ainoan naaraan.

Mutta mitäpä mikään hyvejää. Tuskin kenenkään kannattaa haaveilla elämänmuutoksista, vaan parempi olisi tyytyä roskalavalta löytyviin rippeisiin.

Puolangan pessimistien suurtuotanto, omaperäisesti nimetty Pessimismimusikaali, on ainutlaatuinen esitys siitä, kuinka pessimismi näkyy viimeisten puolankalaisten arjessa. Katsojat pääsevät kokemaan puolankalaisten laajan tunnekirjon tympääntymisestä harmitukseen, ja tarinan lopuksi saa onneksi lähteä kotiin.

Päätös HX-hankinnasta pitää ja on hyvä, että hankalassa talousrakosessa 10mrd enimmäishinta hankinnalle saatiin säilytettyä. Kilvoittelijoiden on pystyttävä sovittamaan tarjouksensa asetettuihin parametreihin ja sillä sipuli. Koetetaan nyt malttaa hetki vielä, panokset kovenee kun viimeiset hetket tarjousten jättämiselle ovat käsillä.
Ehkä isoin virhe oli alun perinkin arvioida hankkeen kustannukset väärin ja sanoa, että siihen menee 7-10mrd euroa, kun käytännössä nyt tiedetään, että oikeampi summa olisi 10-12mrd euroa. En tiedä, mistä hatusta tuon 7 miljardia vetivät, kun eihän se ole ikinä ollut realismia. Siinä ankkuroitiin budjetti 7-10 miljardin välille ja sen jälkeen olikin jo mahdotonta saada yli 10 miljardia. Sen sijaan jos olisi ankkuroitu se vaikkapa välille 9-12mrd, niin olisi voinut olla ihan mahdollista saada 10,5-11 miljardin rahoitus. Käytännössähän tuolla ei tämän valtion konkurssissa ole paljoa väliä. Siis sillä, onko se 10 vai 11 miljardia
 
Viimeisen puolen vuoden aikana PV:n lausunnoissa on korostettu ilmasta maahan kyvyn merkitystä ja sitä että HX on koko puolustuksen avainasia. Niistä voi vetää sellaisen johtopäätöksen että lukumäärällä on merkitystä ja valituksi tulee sellainen konetyyppi jota saadaan se 60+ mitä on haluttu. Eli viisikon paras hävittäjä ei välttämättä tule valituksi jos konemäärä sen kohdalla jää reilusti alle 60:n, sodan aikana niitä ei kovin paljoa riitä hyökkäystehtäviin.
Mutta voihan ne lausunnot tietysti olla pelkkää politiikkaa jolla haetaan laajaa hyväksyntää hankkeelle?
 
Samastahan maasta ne ovat mutta näkisin tuon viittauksen siteiden lisäämisestä juurikin ns. vaihtoehdottumuutena ja JASSM liittyvänä asiana. Tuotahan (JASSM) ei aluksi Suomelle suostuttu myymään ja sitten yht äkkiä ääni kellossa muuttui. Taisi "sitouttaminen" olla sitä, että tykistöohjusten hinta nousi niin kovaksi, ettei ollut mitään järkeä moisia hankkia. Tietyllä tavalla tuossa törmättiin riskiin kun on halu sitoutua tiettyyn maahan. Nyt meillä on sitten suhteellisen kallis järjestelmä jonka tehosta ei tänäkään päivänä ole taidettu ulosmitata sitä mitä hankinta hetkellä kaavailtiin.
Kaukovaikuttamisessa vaihtoehdottomuus oli kuitenkin todellista. Euroopassa ei valmisteta raskaita raketinheittimiä tai niille tykistöohjuksia. Hornettiin aseiden hankkiminen Euroopasta taas olisi todella kallis prosessi.
 
Kaukovaikuttamisessa vaihtoehdottomuus oli kuitenkin todellista. Euroopassa ei valmisteta raskaita raketinheittimiä tai niille tykistöohjuksia. Hornettiin aseiden hankkiminen Euroopasta taas olisi todella kallis prosessi.

Olisiko? Espanja, Hornet ja Taurus KEPD 350...
 
Laitetaan PrSM:stä tietopyyntö menemään ja katsotaan tuleeko ATACMSin tapaisia esteitä esiin niin selviää oliko kyse rahan puutteesta, tykistöohjustne ärsyttävyydestä vai mistä.

Lähtökohta oli JASSM-pyyntö (tai se, että iskukykytutkimuksessa oli rsrakh ja hävittäjän ilmasta maahan priorisoitu), tuli hylsy. Sitten ATACMS, tuli puolto. Sitten JASSM-puolto. Lopputuloksena tuli ostettua JASSM ja GMLRS. Aika moni on maailmalla tehnyt myös niin jälkimmäisen osalta ja jättänyt ATACMSin ostamatta. Esim. Iso-Britannia.

Onpa lyhyt lista asiakkaita. Tosin Puola ja Romania ovat 2019 ostoerässä mukana tulossa.
  • 23px-Flag_of_Bahrain.svg.png
    Bahrain
  • 23px-Flag_of_Greece.svg.png
    Greece
  • 23px-Flag_of_South_Korea.svg.png
    South Korea
  • 23px-Flag_of_Turkey.svg.png
    Turkey
  • 23px-Flag_of_the_United_Arab_Emirates.svg.png
    United Arab Emirates
  • 23px-Flag_of_the_United_States.svg.png
    United States
 
Laitetaan PrSM:stä tietopyyntö menemään ja katsotaan tuleeko ATACMSin tapaisia esteitä esiin niin selviää oliko kyse rahan puutteesta, tykistöohjustne ärsyttävyydestä vai mistä.

Lähtökohta oli JASSM-pyyntö (tai se, että iskukykytutkimuksessa oli rsrakh ja hävittäjän ilmasta maahan priorisoitu), tuli hylsy. Sitten ATACMS, tuli puolto. Sitten JASSM-puolto. Lopputuloksena tuli ostettua JASSM ja GMLRS. Aika moni on maailmalla tehnyt myös niin jälkimmäisen osalta ja jättänyt ATACMSin ostamatta. Esim. Iso-Britannia.

Onpa lyhyt lista asiakkaita. Tosin Puola ja Romania ovat 2019 ostoerässä mukana tulossa.
Ja sitten aika moni maa, mm. Britit ja ruotsalaiset haaveilevat PrSM:stä. ATACMS ei ole ollut myyntimenstys, ilmeisesti se on tosiaan joko vanhentunut ja/tai kallis.
 
Oletteko lukeneet tämän tragikomedian, minkä Yrttiaho järjesti joulun alla budjettikeskustelussa:

18.48 Johannes Yrttiaho vas

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa uusien monitoimihävittäjien hankinnan hinnaksi määriteltiin 7—10 miljardia euroa. Valtioneuvosto on nostanut 1. lokakuuta 2019 hinnan 10 miljardiin euroon. Nyt käsillä olevassa talousarvioesityksessä hankinnan lopullinen hinta jätetään määrittelemättä. Näyttää siltä, että 10 miljardia ylittyy.
Tilausvaltuuteen kirjattu enimmäissumma voidaan budjettikirjauksen mukaan ylittää valuutta- ja kustannustason muutoksilla, joihin sisältyvät muun muassa indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet ja hankintasopimuksen jälkeen tehtävistä muista sopimuksista aiheutuvat kustannukset, muun muassa ase- ja varaosahankinnat. Kokonaisuutena on täysin epäselvää, mihin kustannuksiin eduskunta talousarvion hyväksyessään sitoutuu.
Hävittäjien tilausvaltuutta ei ole nähdäkseni perustuslain 85 §:n edellyttämällä tavalla määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu. On epäselvää, mitä valtuuteen sisältyy ja mitä ei. Elinkaarikuluja, jotka ovat hankintaan nähden moninkertaiset, ei ole ilmoitettu tai arvioitu eikä niihin ole edes viitattu tässä budjetissa. Valtiosääntöoppineiden mukaan euromääräinen yläraja on talousarviossa kuitenkin oltava.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt Puolustusvoimien suorituskykyhankkeista tuloksellisuustarkastuskertomuksen 8/2020. Myös eduskunnan talousvaliokunnalle antamassaan budjettilausunnossa VTV moittii hävittäjähankkeen kustannusten epävarmuutta ja avoimuuden puutetta. Valtiovarainvaliokunta sivuuttaa tässä mietinnössään VTV:n kriittiset huomiot. Valiokunnan olisi ilman muuta tullut pyytää arvio tilausvaltuuden perustuslainmukaisuudesta. Kysymys on käytännössä eduskunnan budjettivallan horjumisesta.
Arvoisa puhemies! Kysyin ministeri Vanhaselta eilen istunnossa, miten hän arvioi eduskunnan budjettivallan toteutuvan tässä hankinnassa. Vanhanen totesi — eduskunnan pöytäkirjasta: ”Kun lopullista päätöstä tehdään, luonnollisesti hävittäjien kohdalla sekä hankintahinnan että elinkaarikustannusten pitää olla selvillä.” Huomauttaisin tähän, että tilausvaltuudesta päätetään eduskunnassa nyt ja siinä annetaan lupa kustannusylityksille. Kustannukset eivät ole selvillä, eikä tilausvaltuuden ylitys ole enää jatkossa eduskunnan kontrollissa. Toimivalta siirtyy tämän jälkeen valtioneuvostolle, jossa päätöksenteko ei ole edes julkista. Eduskunnan tehtäväksi jää laskujen kuittaaminen.
Puhemies! Kysyn vielä puolustusministeri Kaikkoselta: myönnättekö, että valtioneuvoston 1.10.2019 hallitusohjelmaa muuttaen päättämä 10 miljardia, jota nyt tässä budjettiehdotuksessa eduskunnalle esitetään, tullaan hankintakustannusten osalta ylittämään? Vaikuttaa siltä, että hallitusohjelma ei tämän kohdan osalta olisi enää pätevä.
Olen tehnyt hävittäjähankintaa koskevan talousarvion muutosehdotuksen. Esitän, että eduskunta poistaa ensi vuoden talousarviosta siihen esitetyn hävittäjien tilausvaltuuden, hankintaa siirretään ja arvioidaan Hornetien suorituskyvyn korvaamisen aikataulu ja laajuus uudelleen puolustuskyvyn kehittämisen kokonaistarpeet ja valtiontalouden tilanne huomioiden. Todettakoon, että vasemmistoliiton puoluehallitus on linjannut näin syyskuun kokouksessaan.
Suomelle järkevä ratkaisu voisi olla vähemmän hävittäjiä, tehokkaampi ilmatorjunta ja puolustushaarojen tasapainoinen kehittäminen. — Kiitoksia, puhemies.

18.53 Sari Essayah kd

Mutta täytyy edelleenkin ihmetellä: Mietinkin tuossa, kun edustaja Yrttiaho täällä usean kerran puhui muodossa ”me” , että keneen hän mahtaa viitata tässä, ja nyt hän sitten sanoi, että puoluevaltuuston päätös on olemassa tästä, elikkä tämä on siis vasemmistoliiton kanta tähän asiaan. [Johannes Yrttiaho: Puoluehallituksen!] — Puoluehallituksen. — Siinä mielessä ajattelen, että tämä on kyllä hyvin erikoinen tilanne. [Ilkka Kanerva: On!] Täällä kuitenkin käydään momenttikohtaisia äänestyksiä, ja vaikka meillä olisi kuinka hyviä erilaisia tiehankkeita ja ratahankkeita omissa maakunnissamme, niin se on ihan selvää, että hallituspuolueen kansanedustajat eivät ole voineet lähteä niitä tukemaan äänestämällä niitten puolesta. Nyt sitten asia tuodaan ihan äänestykseen saakka, ja tämä on sitten vasemmistoliiton kanta.
Mielenkiinnolla odotankin, kuka vasemmistoliiton edustaja huomenna tätä esittää ja kuka kannattaa ja miten suuri joukko sitten tämän puolesta äänestää. Kyllähän tämä on aika erikoinen tilanne, ja erityisesti kun koko tämän HX-hankkeen ympärillä on kuitenkin ollut tämä tämmöinen kansallinen yksituumaisuus, jota on haluttu myös tässä hankkeessa pitää yllä ja viedä eteenpäin, ja myöskin on ollut mahdollisuus puolueilla ja ryhmillä saada tietoa senkin lisäksi, mitä julkisuuteen on tuotu, jotta varmastikin kaikilla on tarkempaakin tietoa tämän hankkeen etenemisestä ja myöskin erilaisista kustannus- ynnä muista asioista.

20.26 Ilkka Kanerva kok

Arvoisa puhemies! Minä en halua viivyttää tätä keskustelua tässä, mutta totean kyllä, että Suomessa on sentään ainakin pari puoluetta, jotka kantavat näistä perusasioista huolta. Annan suuren hatunnoston sille, miten HX-hankkeeseen on perehdytty ja miten niin edellisen puhemies Rinteen johtaman hallituksen aikana kuin myöskin nykyisen sosiaalidemokraattisjohtoisen hallituksen aikana tähän on paneuduttu syvällisesti, kunnolla, vastuuntuntoisesti ja niin, että se asia myöskin toteutetaan. Se ei ole Suomessa pieni asia, se on valtavan iso asia, ja hatten av sen osalta. Tämän asian turvallisuuspoliittiset puolet ovat sellaisia, joista ehkä ei ole käyty kovin laajaa keskustelua, mutta niin kuin täällä salissa äsken muun muassa edustaja Kiljunen erityisesti kävi läpi hieman näitä vaikutuksia ja heijastuksia, niin oletan, että rauhallinen keskustelu niistä tulee Suomessa myöskin jossakin mitassa käytäväksi, ja sitä asiaa sitten siinä valossa tullaan arvioimaan. Minusta on tärkeää huomata, että ne arviot pitää tehdä hyvin strategisesta vinkkelistä, ne pitää tehdä pitkän kantamoisen näkökulmasta katsottuna ja täysin siitä lähtökohdasta, että kaikki nämä viisi eri toimittajavaihtoehtoa ovat reaalisesti mahdollisia vaihtoehtoja Suomelle lunastettavaksi, sillä tämä alkukarsinta on tehty ymmärtääkseni myöskin varsin perusteellisen harkinnan tuloksena niin, että nämä viisi toimittajaa ovat meille niitä, joihin Suomi voi tarvittaessa tukeutua sitten, kun varsinaiseen hankintavaiheeseen ollaan menossa.
Mutta jos keskustelua voidaan käydä näin asiallisessa ilmapiirissä, mitä tässä nyt on tänään voitu tämän asian ympärillä käydä, niin hyvä, mutta ilmaan jää yksi kysymys, ja se on se, että täällä esitettiin kyllä yhden hallituspuolueen toimesta linjauksia, joita ei parhaimmallakaan tahdolla voi ymmärtää kuuluvaksi hallituspuolueen repertuaariin ja siihen arsenaaliin, jolla täällä ehdotuksia tehdään. Jään kummasti ihmettelemään sitä, miten maan hallitus voi pitää kutinsa, miten se voi pitää linjansa, jos yksi merkittävä hallituspuolue täällä taituroi tavalla, jonka filosofia ja konkreettiset esitykset ovat täysin ulkona siitä, mitä hallitus sinänsä tekee ja toteuttaa. Toivoisin, että hallitus omalta osaltaan haluaa luoda uskoa siihen, että hallituksen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen linja näin keskeisessä turvallisuuspoliittisessa hankinnassa tulee olemaan yksiselitteisen kirkas ja luja ja vahva.

Seuraavana päivänä:
"Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi kannatti Yrttiahon esitystä tilausvaltuuden poistamisesta, joten esitys meni äänestykseen.
Koska hallituspuolueet, mukaan lukien vasemmistoliitto, ovat sitoutuneet hävittäjähankinnan aikatauluun, esitys luonnollisesti hävisi äänestyksessä. Esityksestä äänestettiin torstaina aamulla, tulos oli 53-2."

Tuostahan oli palkkana sitten varoitus ja huomautus duolle omalta puolueelta.
 
Viimeksi muokattu:
Kysyin sähköpostitse Puraselta tarkennusta tuohon, että mikä osa 10 miljardista on itse tarjoajien käytettävissä tilaukseen, jne...

Tässä vastaus:
Ensiksikin täytyy muistaa, että meillä on yhä kilpailu kesken ja vasta nyt olemme pyytämässä kaikilta tarjoajilta meidän ehdot täyttävää tarjousta. Kilpailu on kovaa ja pakottaa kaikki tarjoajat ”kiristämään vyötä”. Meillä on paljon ehdottomia vaatimuksia, mutta konemäärää ei ole määritetty vaan kaikkien on pyrittävä antamaan tarjouksen jonka me voimme todentaa täyttävän Hornetien täysimääräisen korvaamisen niin konemäärän kuin aseiden osalta. Mutta tässäkin kipuraja menee n 60 koneen kohdalla.



10 miljardilla on pystyttävä korvaamaan Hornet-järjestelmä ja ottamaan uusi täysimääräisesti käyttöön. Eli tähän 10 mrd€:oon sisältyy myös tarvittava rakentaminen, uuden järjestelmän integrointi muuhun puolustusjärjestelmään (etenkin johtamisjärjestelmään) henkilöstön koulutukseen liittyvät henkilökustannukset jne. Tarjoajat eivät siis saa käyttöönsä 10 mrd€:a vaan vähemmän. Tuosta 9.4 mrd€:n tilausvaltuudesta varaamme itsellemme myös hieman rahaa mahdollisiin myöhemmin tarvittaviin muutoksiin, jotta 2030 meillä olisi käytössämme uusin mahdollinen versio valitsemastamme hävittäjästä.
 
Back
Top