Mikä on Suomen kyky vastaanottaa turvapaikanhakijoita?

[Vääpeli]

On teillä jutut. Suomi ei vastaanota Venäjältä pakolaisia vaan mahdollisen esim ydinkatastrofin puitteissa raja suljetaan ja leireille kansainvälisen avun turviin majoitetaan se mikä pystytään tai toimitetaan eteenpäin.

Miljoona pakolaista on ihan utopiaa. Jo kymmenys siitä kiristää rajavalvonnan.

Jos sisäministeri, hallitus ja Rajanpomo sanoo, että rajoja ei suljeta... niin paljon saa vettä virrata Vantaanjoessa, että noi mielipiteet vaihtuu. Koska Arvo*.

 

[ajs178]

Yksi pikku juttu unohtuu nyt. Entä jos/kun majoitettavat ovatkin suomalaisia?

Miljoonan tulijan määrä ei jakaannu tasaisesti joka torppaan. Tulevat paria eri reittiä: Tornio, idän helpoiten saavutettavat ylityspaikat ja laivakyydillä Turun ja Helsingin satamiin. Jonkinmoinen osuus vielä ilmasiltaa Vantaalle. Mikä intressi tulijoille olisi lähteä suosiolla johonkin hevonkuuseen kylmätiloille tai pikkutaajamien vapaisiin neliöihin? Johan nämä nykyisetkin kiukuttelevat vauvat vaativat diskon tuiketta ja samankielistä/uskoista naapurustoa. Eikä valtiolla ole kapasiteettia siirtää suuria joukkoja mihinkään. Turku, Oulu ja pk-seutu ovat ainoat paikat joissa on edes teoriassa mahdollista ruokkia tuollaiset massat, joten tulijoiden on jäätävä niihin, leviten sitten orgaanisesti liikenneväyliä pitkin.

Tuloksena on kadunvarsille ja puistoihin, rappukäytäviin, liike- ja toimistotiloihin, ostareille, teollisuushalleihin, liikuntatiloihin, kouluihin yms levittäytyvä massiivinen pakolaisleiri jossa alkaa levitä taudit ja väkivalta. Kadut lainehtivat paskaa. Kukaan ei enää liiku ulkona vapaaehtoisesti, kukaan ei takaa kenenkään turvallisuutta, yhteiskunnan toiminta lamaantuu täydellisesti näillä alueilla.

Suomalaiset lähtevät helvettiin. Tyhjiin asuntoihin muuttaa tulijoita. Sen poliisipakun sijaan pihaan saattaakin kurvata suomalainen perhe jolla ei ole paikkaa mihin mennä.

Rakennetaan ”Berliinin muuri” kehäkolmosen suuntaisesti ja julistetaan kehäkolmosen sisäpuolinen alue menetetyksi. Kaikki suomalaiset evakkoon kehäkolmosen ulkopuolelle ja kukaan ei sen jälkeen liiku sisälle eikä ulos. Saavat ne miljoona ulkomaalaista pärjätä keskenään entisessä pääkaupungiss

 

[tiedotusosasto]

Jos sisäministeri, hallitus ja Rajanpomo sanoo, että rajoja ei suljeta... niin paljon saa vettä virrata Vantaanjoessa, että noi mielipiteet vaihtuu. Koska Arvo*.

No joo sanoo nyt ja sitten toimitaan toisin. Tilanteen mukaan. Esimerkiksi (viitaten noihin harhaisiin kommentteihin) niin valtiolla ei ole mahdollisuutta pakkosijoittaa pakolaisia yksityisasuntoihin. Sotatila sitten asia erikseen.

 

[Ingsoc]

No joo sanoo nyt ja sitten toimitaan toisin. Tilanteen mukaan. Esimerkiksi (viitaten noihin harhaisiin kommentteihin) niin valtiolla ei ole mahdollisuutta pakkosijoittaa pakolaisia yksityisasuntoihin. Sotatila sitten asia erikseen.

Valmiuslaki on toista mieltä.

3 §

Poikkeusolojen määritelmä

Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:
1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä
5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

53 §

Asumaan sijoittaminen

Jos asuntokannan säännöstelyviranomainen arvioi, ettei asunnonomistajan laajennettu ilmoitusvelvollisuus ole riittävä toimenpide asuntojen käyttöön saamiseksi, on sellainen asunnon haltija, jolla on hallussaan useampia huoneita kuin yksi huone ruokakunnan kutakin jäsentä kohden keittiötä mukaan lukematta, velvollinen ilmoittamaan ylimääräiset huoneet asuntokannan säännöstelyviranomaiselle vuokralaisen osoittamista varten (asumaan sijoittaminen).

 

[Vääpeli]

No joo sanoo nyt ja sitten toimitaan toisin. Tilanteen mukaan. Esimerkiksi (viitaten noihin harhaisiin kommentteihin) niin valtiolla ei ole mahdollisuutta pakkosijoittaa pakolaisia yksityisasuntoihin. Sotatila sitten asia erikseen.

Rajoitettiinko rajalla kulkua Vyöryn Tullessa? No ei, ei muutakuin varusmiehet yms kantamaan laukkuja, et Tere tulemast. Tämä kuulema vieläkin aiheuttaa ongelmia pohjoisessa, missä nuoria miehiä kyseinen homma vituttaa ylikaiken.

 

[Herman30]

Tuohan olisi sikäli oikeudenmukaista että silloin joutuisivat (kerrankin) myös yhteiskunnan kerma osallistumaan pakkovuokralaisten asuttamiseen.

 

[hansai]

Voitaisiin ottaa ainakin 100.000 Afrikkalaista muslimimiestä per vuosi. Mieluiten 18-30v ikäisiä.

Ensimmäinen "kotimajoittaja" ilmoittautui..

 

[Gyllis1]

Lukaisin koko raportin. Skenaarioita oli neljä, joista miljoona oli tuo neljäs.

Avaukseen olisi voinut laittaa noiden valittujen palojen lisäksi seuraavaa

Vahingossa varmaan jäi pois.

 

[hansai]

Lukaisin koko raportin. Skenaarioita oli neljä, joista miljoona oli tuo neljäs.

Avaukseen olisi voinut laittaa noiden valittujen palojen lisäksi seuraavaa:

Toimenpiteet olisivat osittain riippuvaisia skenaariosta. Esimerkiksi, jos turvapaikkavirta johtuisi ydinonnettomuudesta rajoja ei todennäköisesti voitaisi moraalisesti ja poliittisesti laittaa samalla tavalla kiinni kuin poliittisessa kriisissä. Tarkastelussa olisi jatkossa otettava huomioon näin ollen mahdollisuus lähialueiden erilaisiin katastrofeihin, kriisityyppeihin ja niiden implikaatioihin. Samaan aikaan tulisi pohtia Suomen sisäisiä kriisiskenaarioita, kuten sisäinen poliittinen kriisi (esim. hallituksen hajoaminen) ja/tai muut yhteiskunnallisista kriisit (esim. lakot tai turvallisuuspoliittiset kriisit) ja niiden vaikutukset sekä riskit. Olennaista on myös se, olisiko tilanne ohimenevä vai pysyväisluonteinen. Koko turvapaikkajärjestelmä ja oikeus turvapaikkatutkintaan tulisi todennäköisesti lakkauttaa vakavan kriisin aikana sellaisenaan kuin se nyt tunnetaan. Transitio kriisitilaan tulisi olla suunnitelmallista sisäasianhallinnon maahanmuutto- ja turvapaikkatoiminnan osalta, samaan tapaan kuin esimerkiksi puolustusvoimien toimintakin on. Tämä edellyttäisi selvästi enemmän varautumisajattelua, harjoituksia, organisoitumista ja suunnittelua. Kriisitilanteissa rajojen sulkeminen nähtiin realistisena skenaariona, joka on loppukädessä poliittinen päätös. Päätökseen vaikuttanee kuitenkin sisäasiainhallinnon analyyttinen ja tekninen näkemys siitä mikä on Suomen kantokyky erilaisissa tilanteissa. Tätä tulisi edelleen pohtia. Lisäksi turvapaikanhakijoiden liikkumista maan sisällä tultaisiin mahdollisesti rajoittamaan hyvinkin sitovasti kriisin aikana.

Kolmantena skenaariona käytettiin 100 000 turvapaikanhakijaa. Määrää pidettiin kauhuskenaariona ja se torjuttiin, tai tulijamäärää pidettiin mahdottomana. Useille viranomaisille skenaario oli luonteva, mutta sen arvioitiin edellyttävän sekä varautumisen että toimintamallien kehittämistä ja lisäksi toteutuessaan lisähenkilöstön rekrytointia kaikille viranomaistoimijoille. 300 000 tai 500 000 turvapaikanhakijan maahantuloa pidettiin tilanteena, joka aiheuttaisi poikkeustilan. Ensisijaisina ongelmina suuremmilla skenaarioilla koettiin kohtuullisten majoitustilojen riittämättömyys. Tilanne edellyttäisi vaihtoehtoisten majoitustilojen käyttöä, kuten urheiluhallien ja telttamajoituksen laajamittaista käyttöönottoa. Myös yksityismajoitus herätti keskustelua, joskaan sitä ei haluttu visioida. Suurempia skenaarioita pidettiin taloudellisesti raskaina tai mahdottomina. Eri skenaarioiden vaikutuksille ja siedettävyydelle ratkaisevana tekijänä nähtiin turvapaikanhakijoiden tai maahantulijoiden kansallisuus, kulttuuri ja kielitaito. Näiden ohella kantokyvyn kannalta keskeisenä tekijänä nähtiin turvapaikanhakijoiden määrän ennakoitavuus, tulosuunta ja tulonopeus, sekä kansallinen kriisinkestävyys.

Kyllä olisi voinut lisätä tämän.
Muutamat kohdat yllä on mielenkiintoisia siinä määrin, että ei kummoista kristallipalloa tarvitse ymmärtääkseen MIKÄ ON SE MIETITTY-skenaario... jännästi 100t on mahdoton, mutta 1M menisi..

Osa asiantuntijoista näki, että 1.000.000 turvapaikanhakijan skenaario on utopiaa, osa taas piti skenaariota täysin mahdollisena. Tämän keskustelun pohjaksi todettiin kuitenkin, että on useita täysin mahdollisia eri syitä 1.000.000 turvapaikanhakijan skenaarion toteutumiseen, johon tulee varautua.

 

[hansai]

On teillä jutut. Suomi ei vastaanota Venäjältä pakolaisia vaan mahdollisen esim ydinkatastrofin puitteissa raja suljetaan ja leireille kansainvälisen avun turviin majoitetaan se mikä pystytään tai toimitetaan eteenpäin.

Miljoona pakolaista on ihan utopiaa. Jo kymmenys siitä kiristää rajavalvonnan.

Ei tämä ole "meidän juttuja" vaan sisäministeriön julkaisu..

Mistä suunnasta oletat asiantuntijoiden skenaarioissa mahdolliseksi todetun 1M tulevan?

Osa asiantuntijoista näki, että 1.000.000 turvapaikanhakijan skenaario on utopiaa, osa taas piti skenaariota täysin mahdollisena. Tämän keskustelun pohjaksi todettiin kuitenkin, että on useita täysin mahdollisia eri syitä 1.000.000 turvapaikanhakijan skenaarion toteutumiseen, johon tulee varautua.

 

[miikkaj]

Kyllä olisi voinut lisätä tämän.
Muutamat kohdat yllä on mielenkiintoisia siinä määrin, että ei kummoista kristallipalloa tarvitse ymmärtääkseen MIKÄ ON SE MIETITTY-skenaario... jännästi 100t on mahdoton, mutta 1M menisi..

Katsoivat YK:n mamutusmanuaaleja ja totesivat, että siellä on merkitty, että Suomeen mahtuu 62 miljoonan populaatio joten kaiketi härmäläisten asiantuntijoiden on pakko uskoa että homma toimii noilla luvuilla. Tosin, voidaan kyseenalaistaa asiantuntijuuden määrittely kun puhutaan niinkin korruptoituneesta babylonista kuin eduskunta ja sen virkamieskoneisto.

 

[hansai]

Vahingossa varmaan jäi pois.

Ei kun tarkoituksella. Mykkäsen byroon visioita...

 

[hansai]

Pitää nyt kuitenkin muistaa myös se, että tällä 1M tulijan skenaariolla voidaan "perehdyttää" kansalaisten halukkuutta vastaanottaa 100t tulijaan ja kohottaa samalla sosiaalista kantokykyä, jolloin se 100t ei olekaan enää juurikaan mitään, kun miljoonaan vertaa..

 

[Vääpeli]

100t tulijaa... hetkinen kuinkas monta yli 100t asukkaan kaupunkia meillä on? Varsinkin kun jätetään yhdistymisten kautta olevat maakunnat pois... niinpä....

 

[Lunni]

100t tulijaa... hetkinen kuinkas monta yli 100t asukkaan kaupunkia meillä on? Varsinkin kun jätetään yhdistymisten kautta olevat maakunnat pois... niinpä....

Kaikki kuusi, tai kahdeksan jos Vantaa ja Espoo lasketaan erikseen HKI:stä. Kuopio ehkä kohta seitsemäntenä.

 

[eddie]

Vaikuttaa siltä että toi 100 000 ei ole mahdolliset tulijat vaan tavoite. Varautukaa siihen.

 

[Aquilifer]

Vaikuttaa siltä että toi 100 000 ei ole mahdolliset tulijat vaan tavoite. Varautukaa siihen.

En epäile tätä yhtään. Toinen aalto tulee varmasti, nähtäväksi jää kuinka suurena. Kaikki tulijat lasketaan sisään koska sopimukset, arvopohja ja tulijoiden paremmat ihmisoikeudet.
Kolmannesta aallosta en olisi enää niin varma. Ensimmäinenkin, se 2015 tapahtunut, oli jo liian raju kerralla tapahtuvaksi. Kansaa vituttaa. Toinen aalto kun tulee niin se vitutus alkaa muuttua konkreettisemmaksi. Poliitikot tietävät kyllä että kansaa vituttaa, mutta tässä vaiheessa hommalla tienaa vielä liian hyvin jotta vitutuksesta kannattaisi välittää. Toisen aallon jälkeen voi alkaa kabineteissa puntti tutisemaan, ja pelko vallanvaihdosta. Siinä vaiheessa alkaa takit kääntymään, ettei lähde palli alta. Kolmatta aaltoa eivät pysty enää maahan laskemaan.

Mutta se toinen aalto tulee varmasti. Toivottavasti se pysyy kooltaan kymmenissä tuhansissa, ei sadoissa tuhansissa. Seuraavien vaalien jälkeen on neljä vuotta aikaa. Siinä ajassa aalto on jo mahdollisesti ohi, ja paljon pahaa saatu aikaan. Tulee paljon takinkääntöjä kun 2023 vaalit lähestyy. Monella tapaa liian myöhään.

 

[hansai]

Hidastaako SOTE posessia..

Suomi pyrkii varautumaan jopa 100 000 turvapaikanhakijaan – Migrin pitäisi neuvotella maakuntien kanssa, mutta ennen sote-lakeja ei ole neuvottelukumppania
Sote-solmu hankaloittaa laajaan maahantuloon varautumista. Migrin pitäisi tehdä suunnitelmia maakuntien kanssa, mutta lainsäädäntö laahaa. Alueellisia suunnitelmia turvapaikanhakijoihin varautumiseen on päivitetty toistaiseksi vaihtelevasti.
UUTISET06.08. 05.00 Päivitetty 05.56
TOMI VESAHARJU

Suomessa on tällä hetkellä noin 8 000 vastaanottokeskuspaikkaa. Suomi varautuu 100 000 turvapaikanhakijan tuloon. Kuva Lammin vastaanottokeskuksesta Hämeenlinnasta.

Viki Salonen

Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen tai jopa kaatuminen vaikeuttaa ja monimutkaistaa laajamittaiseen maahantuloon varautumista.

Tämä johtuu siitä, että turvapaikanhakijoiden alueellinen hoitaminen kuuluu ely-keskuksille, joiden tehtävät on tarkoitus siirtää maakunnille. Samassa lakipaketissa vastuu laajaan maahantuloon valmistautumisesta siirrettäisiin sisäministeriöltä Maahanmuuttovirastolle (Migri).

–Meidän pitäisi tietenkin suunnitella nämä asiat yhdessä uusien maakuntien kanssa. Niin kauan kuin lakipakettia ei ole säädetty, meillä ei ole neuvotteluosapuolta, sanoo johtaja Kimmo Lehto Migrin vastaanottoyksiköstä Lännen Medialle.

–Sote- ja maakuntauudistus on siirtynyt jo toisen kerran vuodella eteenpäin. Olemme siis joutuneet jo toisen kerran tekemään työsuunnitelmia uusiksi.

Lainsäädäntö laahaa jälkijunassa myös kuntien osalta.
–Lain mukaan kunnat voitaisiin velvoittaa vastaanottotoimintaan.

Oikeuskanslerinviraston mukaan näin ei ole.

Suomi pyrkii varautumaan jopa 100 000 turvapaikanhakijaan.

Paljon tulijoita ehkä Venäjän puolelta

Alueellisia suunnitelmia on päivitetty toistaiseksi vaihtelevasti. Hyvää työtä on Lehdon mukaan tehty esimerkiksi Kaakkois-Suomessa.

–Olemme myös pilotoineet Keski-Suomen kanssa, mitä yhteistyö tulevien maakuntien kanssa voisi olla.

Migrillä on kolme alueellista suunnittelijaa, joiden tehtävänä on auttaa suunnitelmien laatimisessa. Yksi virkamies laatii päätyökseen alueellisen valmiussuunnittelun ohjeistusta.

Suunnitelmat räätälöidään maakuntakohtaisiksi jo siksi, että maakuntien asukasluvut vaihtelevat suuresti.

100 000 maahantulijaa on sisäministeriön määrittelemä luku.

–Se on aika tyypillinen länsieurooppalainen määrä suhteessa asukaslukuun.

Esimerkiksi Nato on ohjeistanut jäsenvaltioitaan varautumaan siirtymään joutuvien ihmisten määrään, joka vastaa kahta prosenttia maan väkiluvusta, Lehto kertoo.

Piikkivuonna 2015 Suomeen tuli muun muassa Syyrian sodan seurauksena yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

Todennäköisin tulosuunta Suomeen on Migrin mukaan itäraja.

Tornion paine yllätti täysin

Maakunnalliset suunnitelmat sijoittuvat Migrin valtakunnallisen valmiussuunnitelman ja paikallisten suunnitelmien väliin.

Jokaisella vastaanottokeskuksella on oma suunnitelmansa paikkamäärän lisäämisestä ja hätämajoituksesta.

–Niillä pitäisi olla linkki kuntien valmiussuunnitelmiin, Lehto sanoo.

Migrin ja ely-keskusten lisäksi maahantulon hallintaan osallistuu useita eri viranomaisia, SPR sekä muita järjestöjä ja toimijoita.

Tulijat sijoitetaan rajanylityspaikasta tai järjestelykeskuksen sijainnista riippumatta mahdollisimman tasaisesti ympäri Suomea muun muassa maakuntien asukasluvun perusteella. Tällä hetkellä järjestelykeskuksille ei ole tarvetta, vaan turvapaikanhakijat turvatarkastetaan ja rekisteröidään joko raja-asemilla tai poliisiasemilla.

Lehdon mukaan ihmisiä voi alkaa virrata mistä suunnasta tahansa.

–Se on keskeinen oppi vuodesta 2015. Ei silloin osattu arvata, että turvapaikanhakijoita tulisi niin paljon Tornion kautta Ruotsista.

Kiinteistörekisteri puuttuu

Suomessa on juuri nyt noin 8 000 vastaanottokeskuspaikkaa.

–Viikossa tai kahdessa tämänhetkisten vastaanottokeskusten paikkamäärää voidaan nostaa jopa 3 000:lla. Kuukaudessa saamme aika helposti 10 000 paikkaa lisää ja seuraavan kuukauden aikana ehkä toiset 10 000 paikkaa, kertoo Migrin Kimmo Lehto.

Kun paikkoja ei pystytä enää lisäämään, tulijat hätämajoitetaan muun muassa SPR:n väliaikaismajoitusyksiköihin ja telttoihin, kuntien ja seurakuntien tiloihin sekä parakkeihin.

–Kyllä me siitä sadastatuhannesta selviämme, jos sellainen tilanne tulee, Lehto sanoo.

Tulevien maakuntien tai kuntien pitäisi luoda kiinteistörekisteri, jotta vapaat kiinteistöt löydettäisiin heti.

–Migrillä ei ole sellaista eikä voimavarojakaan sellaiseen.

Vastedes uusia vastaanottokeskuksia perustetaan pääsääntöisesti normaalin julkisten hankintojen kilpailutuksen kautta.

–Tätä pilotoitiin jo viime vuonna Uudellamaalla. Tänä vuonna eri yksikköjen kilpailutusta on jatkettu. Näin valmiutta parannetaan ja saadaan selville kaikki potentiaaliset palveluntarjoajat.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/su...e-lakeja-ei-ole-neuvottelukumppania-201117887

 

[baikal]

Voitaisiin ottaa ainakin 100.000 Afrikkalaista muslimimiestä per vuosi. Mieluiten 18-30v ikäisiä.

Juuri näin ja tätähän on jo harjoiteltukin pikkasen.

 

[StmSvejk]

Tuohan olisi sikäli oikeudenmukaista että silloin joutuisivat (kerrankin) myös yhteiskunnan kerma osallistumaan pakkovuokralaisten asuttamiseen.

Ei joutuisi, ei kavereita alisteta samaan kuin tavallisia kansalaisia.