Miksi Operaatio Barbarossan oli pakko epäonnistua

Asian suhteen ei voida todistaa juuta eikä jaata historioitsijat ovat vuodattaneet Volgan verran mustetta puolustaakseen omaa kantaansa, mutta loppupelissä mikään ei todista mitään

NL:n armeijan pääosa oli ryhmittynyt länsirajalle
Minnekäs muuallekaan, siellähän se vaarallisin uhka oli.

NL:stä ei löytynyt puolustussuunnitelmia
Toisaalta puna-armeija doktriini oli hyökätä, hyökätä ja vielä kerran hyökätä. Rodinaa puolustettiin vihollisen maaoperällä

Se mistä ei voida kiistellä on Hitlerin päätös hyökätä idässä, käsky valmistautua annettiin heti Ranskan kaatumisen jälkeen heinäkuussa 1940, ennen puna-armeijan mobilisaatiota. Saksan armeija oli tiedustelutiedoissaan täysin ulalla puna-armeijan todellisesta vahvuudesta.

Eli on mahdollisuuksien rajoissa että Stalin olisi suunnitellut hyökkäystä lännessä 1941. Puna-armeijan valmius ei siihen riittänyt ainakaan kesällä, Hitler ei asiasta tiennyt eikä päätös Barbarossan käynnistämisestä voinut olla vastaus NL:n hyökkäysaikeisiin

Saksahan omassa propagandassaan tietysti rummutti sitä mitenkä Barbarossa olisi muka ollut ennaltaehkäisevä isku eikä räikeä rosvoretki. Mutta kuten sanoitkin, ei saksalaisten tiedustelu ollut lainkaan kärryillä puna-armeijan vahvuuksista. Selustassa oli armeijoita joista Wehrmacht ei ollut kuullutkaan. Ja nämä tulivat sitten yllätyksenä kun rajalla olevat armeijat oli tuhottu. Ymmärtääkseni koko Barbarossan perusajatus lähti siitä, että koko puna-armeija olisi tuhottu ennen kuin Moskovaan asti oltaisiin päästy.
 
NL:n armeijan pääosa oli ryhmittynyt länsirajalle
Minnekäs muuallekaan, siellähän se vaarallisin uhka oli.

Oman ymmärrykseni mukaan pääpuolustuslinjan paras paikka on harvoin aivan rajan vieressä... :p

Solonin kirjoitti:
There was absolutely no need to drive the forces into a trap of the Bialystok and Lvov "salients". In consideration of natural river obstacles a potential defence line could have been created along the rivers Neman, Shchara, Styr, Seret, i.e., along the line Grodno, Slonim, Pinsk, Lutsk, Ternopol, Chernovtsi. West of this line, there was not a single important industrial or agricultural area whose temporary loss could weaken the country’s defence potential. For the inter-war Poland (2nd Rzeczpospolita) that was backwards neglected fringe, for the Soviet Union – a "problematic", politically and economically undeveloped region. In that territory could be (and needed to be) held small but totally manned under the war time organization chart cover units, which with the beginning of combat actions would be tasked with mobile defence[50]. Withdrawing east from a line to a line, they could destroy behind themselves roads, bridges and crossings. Under such option of events, the Wehrmacht would not have been able to come to the main corridor of the Red Army defences earlier than in the 5-7th day of offensive, and the issue of a "sudden attack" would have been finally removed.

Eikä NL kovinkaan paljoa tuntunut Natsi-Saksan hyökkäykseen uskovan (btw, ilmeisen säännönmukainen käännösvirhe teksteissä on termin "unfold" käyttö; kuvittelisin, että se pitäisi kaikkialla korvata termillä "deploy"):

Solonin kirjoitti:
Vladimirsky (on the war eve - deputy head of the 5th army and Kiev OVO headquarters’ operative department) is perplexed and resentful: "The cover plan envisioned only one option of unfolding the army forces – on the border defence line. The possibility of enemy attack was absolutely not considered (emphasis added - M.S.) prior to taking this line by our forces, for this case have not been envisioned and prepared reserve lines in depth and possible variants of unfolding on them army forces" (NARA, T 313, R 15, f.f. 490-498).

Ja juu, rosvoretkihän Barbarossa ilman muuta oli ja kaiken järjen mukaan sen olisi pitänyt päättyä hyvin lyhyeen, sen verran ylivoimainen neuvostoarmeija numeroin katsottuna oli.
 
Ja juu, rosvoretkihän Barbarossa ilman muuta oli ja kaiken järjen mukaan sen olisi pitänyt päättyä hyvin lyhyeen, sen verran ylivoimainen neuvostoarmeija numeroin katsottuna oli.

Stalinin puhdistusten jäljiltä ja talvisodan surkean esityksen jäljiltä puna-armeija oli kesällä 1941 vielä sekaisin. Koulutuksellisesti uusia ohjesääntöjä kirjoiteltiin, panssareiden ja jalkaväen yhteistoimintaa opeteltiin jne. Eli lyhyesti sanottuna koulutus täysin kesken, samoiten varustautuminen. Uusia KV- ja T-34 -vaunuja vasta odoteltiin massakäyttöön.

Ja kannattaa pitää mielessä, että puna-armeija tunaroi ihan kunnolla vielä vuonna 1942. Varsinkin kevään ja alkukesän operaatiot etelässä menivät täysin penkin alle. Yksinkertaisesti joukoilla ja johtajilla ei ollut kokemusta suurimittaisten sotatoimien johtamisesta.
 
Stalinin puhdistusten jäljiltä ja talvisodan surkean esityksen jäljiltä puna-armeija oli kesällä 1941 vielä sekaisin. Koulutuksellisesti uusia ohjesääntöjä kirjoiteltiin, panssareiden ja jalkaväen yhteistoimintaa opeteltiin jne. Eli lyhyesti sanottuna koulutus täysin kesken, samoiten varustautuminen. Uusia KV- ja T-34 -vaunuja vasta odoteltiin massakäyttöön.

Ja kannattaa pitää mielessä, että puna-armeija tunaroi ihan kunnolla vielä vuonna 1942. Varsinkin kevään ja alkukesän operaatiot etelässä menivät täysin penkin alle. Yksinkertaisesti joukoilla ja johtajilla ei ollut kokemusta suurimittaisten sotatoimien johtamisesta.

KV-1 -vaunujen lukumäärä vuonna 1941 oli 1500+ ja T-34 -vaunujen 3000+ En muista nyt tarkalleen mikä oli saksalaisen vaunumäärä ylipäätään yhteensä Barbarossan alussa, mutta käsittämättömän surkeaa oli veli venäläisen sodankäynti silloin.
 
Stalinin puhdistusten jäljiltä ja talvisodan surkean esityksen jäljiltä puna-armeija oli kesällä 1941 vielä sekaisin. Koulutuksellisesti uusia ohjesääntöjä kirjoiteltiin, panssareiden ja jalkaväen yhteistoimintaa opeteltiin jne. Eli lyhyesti sanottuna koulutus täysin kesken, samoiten varustautuminen. Uusia KV- ja T-34 -vaunuja vasta odoteltiin massakäyttöön.

Ja kannattaa pitää mielessä, että puna-armeija tunaroi ihan kunnolla vielä vuonna 1942. Varsinkin kevään ja alkukesän operaatiot etelässä menivät täysin penkin alle. Yksinkertaisesti joukoilla ja johtajilla ei ollut kokemusta suurimittaisten sotatoimien johtamisesta.

Eräs tähän liittyvä seikka jää myös monesti huomioimatta.

Barbarossan alkaessa hyökkäävillä Saksalaisjoukoilla oli valtava kokemusetu puolellaan. Heillä oli takanaan Puolan sotaretki mutta ennen kaikkea länsirintaman taistelut ja osittain myös Afrikan kokemuksia. Varsinkin Luftwaffen lentäjien kokemus ja taitoetu oli valtava. Tämä etu auttoi Saksalaisia vuosia vaikka sen merkitys toki tasaantui ajan mittaan tappioiden myötä.
 
Oman ymmärrykseni mukaan pääpuolustuslinjan paras paikka on harvoin aivan rajan vieressä... :p

Sekä Maginot- että Siegfried-linjat olivat melkolailla rajalla, samaten Stalin-linja ennenkuin NL:n länsiraja siirtyi aluevaltausten yhteydessä. Uudelle rajalle alettiin sitten tekemään uutta linjaa (jolle Rezun myöhemmin antoi nimen 'Molotov-linja').
 
Sekä Maginot- että Siegfried-linjat olivat melkolailla rajalla, samaten Stalin-linja ennenkuin NL:n länsiraja siirtyi aluevaltausten yhteydessä. Uudelle rajalle alettiin sitten tekemään uutta linjaa (jolle Rezun myöhemmin antoi nimen 'Molotov-linja').

Ranskalla ja Saksalla oli heti rajan jälkeen jotakin puolustettavaa, Neuvostoliitolla ei. Molotov- ja Stalin-linjat ovat tässä teoriassa enemmän hyökkäyksen tukipisteitä kuin puolustuksellisia.
 
Ota huomioon, että Aatu tuskin oli ainoa aloitteellinen. Olisivatko Nl Usa GB tyytyneet kahtelemmaan Saksan vahvistumista noin kauan...tuskin vain. Usalla oli jo ulkop. huoneentauluun merkitty selvät sävelet ja Stalin oli jo pannut joukkonsa kivääri jalalle.

Missä määrin kisa atomiaseesta määritti myös tapahtumia? Sitä taustaa vasten venttaamiseen ei muilla ollut haluja liiemmin. Aika hanakasti liittoutuneet halusivat vikuuttaa atomiteknologiahankkeita Saksassa heti sodan alettua.

Barbarossan aloittamiseen mentäessä Saksa oli jo ollut vuosia ryöstötalouteen kiinnittynyt, se oli eristetty ja eristäminen vahvistui koko ajan. On ihan perusteltua ajatella, että Sakun oli -pakko aloittaa- uusi ryöstöretki ja tällä kertaa kohti raaka-aineita eli Neukkulaa.

Aatu oli varmasti aika paska sotajohtaja, mutta hän ymmärsi marsalkoitaan paremmin talouteen liittyvät realiteetit.

.

Mietin vain että oliko silloinkin Euroopan suurin uhka sen rauhantahtoisuus. Olisiko Euroopalla ollut rohkeutta edetä Belgian kautta Ardenneille esim. -40
 
Mietin vain että oliko silloinkin Euroopan suurin uhka sen rauhantahtoisuus. Olisiko Euroopalla ollut rohkeutta edetä Belgian kautta Ardenneille esim. -40
No, osa Eurooppaa teki juuri noin... :p Vakavammin ottaen, en näe kyllä mitään realistista tilannetta, jossa Ranska ja Iso-Britannia olisivat julistaneet sodan Belgialle.
 
KV-1 -vaunujen lukumäärä vuonna 1941 oli 1500+ ja T-34 -vaunujen 3000+ En muista nyt tarkalleen mikä oli saksalaisen vaunumäärä ylipäätään yhteensä Barbarossan alussa, mutta käsittämättömän surkeaa oli veli venäläisen sodankäynti silloin.

No joo, oli niitä uusiakin vaunuja jo käytössä. Joskin kyky ja taito käyttää niitä tehokkaasti oli onneton.

Ihan oikeasti olisi kiva, jos ihmiset lukisivat tuon artikkelin ensin ja antaisivat lähteen, johon noin valtaisa ero artikkelissa esitettyihin lukuihin perustuu. :/

Anteeksi jos ilmaisin itseni epäselkeästi. Pointti minulla enempi se, että puna-armeijalla vaunujen käytössä taistelukentällä oli ongelmia. Taktinen osaaminen olematonta. Saksan Panzerwaffe oli karaistunut aiemmissa sotaretkissä ja vaunuja käytettiin uskaliaasti ja häikäilemättömästi. Sen sijaan T-34:n ja KV -vaunujen tipottaisesta käytöstä löytyy useitakin saksalaiskuvauksia. Uusia tehokkaiksi havaittuja panssareita käytettiin jalkaväen tukiaseina, taikka sitten vaikka yksittäisinä tiesulkuina. Eipä ihme että vuoden 1941 kesällä ja syksyllä Neuvostoliitto menetti läjäpäin panssareitaan. Osaaminen ja taito puuttui.

https://www.rbth.com/defence/armed_...tanks-in-wwii-the-fatal-cost-of-errors_593733
 
T-34 oli tarkoitus poistaa tuotannosta ja vaihtaa edistyneempään T-34M-malliin. Muutokset oli aika isoja ja myöhemmin muodostivat pohjan T-44:lle. Sodan sytyttyä nämä suunnitelmat unohtuivat nopeasti.
 
Leningrad pohdintojen satoa

Toisessa kulmauksessa on Natsi-Saksa
Väestö: 69 314 000
Tankkeja vuodessa: ~3700 (1941)
Lentokoneita vuodessa: 12401 (1941)

Toisessa kulmauksessa Neuvostovenäjä:
Väestö: 196 716 000
Tankkeja vuodessa: ~6500 (1941)
Lentokoneita vuodessa: 15735 (1941)

Tästä hetkestä eteenpäin voimasuhteet voivat vain huonontua. Vuonna 1942 Saksalaiset tuottivat 5500 panssaroitua ajoneuvoa, vs neukkujen 29 000. Lisäksi merkittävä osa polttoaineesta ja kumista jotka ovat melko tärkeitä moottoroiduille joukoille tulee Neuvostoliitosta eli juuri sieltä mihin ollaan hyökkäämässä. Jos Saksalaiset aikovat voittaa sen pakko tapahtua ensimmäisen 6 kk:n aikana.

Mutta hetkonen, sakut käyvät sotaa jo kolmatta vuotta, eivätkä kykene suuntaamaan koko voimaansa itään 1941 britit värkkäsivät 4000 tankkia ja vuotta myöhemmin 8500. 1942 USA tulee mukaan. Loppujen lopuksi sillä ei ollut väliä vaikka saksalaisilla olisi ollut tuplaten tankkeja ja lentokoneita tulos olisi ollut silti sama.

Eli kysymys siis on, kuinka murskataan maailman vahvimmat panssari- ja ilmavoimat kuudessa kuukaudessa? Ettei homma mene liian helpoksi niin se täytyy tehdä maksimissaa 500 km:n päässä rajasta, miksi?

Panssaridivisioonan huoltotarve on 300 tonnia päivässä, Jalkaväkidivisioona kuluttaa 100 tonnia. Vahvin, eli keskinen armeijaryhmä tarvitsi päivässä 8000 tonnia huoltoa. Pakko-ottamalla jokaisen liikenevän kuorma-auton ja lastaamalla tankit itsensä täyteen lisäpolttoainetta, saatiin maksimi toimintasäteeksi 500 km. Puna-armeija on siis lyötävä ennenkuin se ehtii perääntyä Leningrad-Gomel-Dnieper linjan taakse, tämän linja yli eteneminen vaatii rautatieyhteyden Saksasta rintamalle.

Kaiken kaikkiaan Barbarossa toimi täsmälleen suunnitelmien mukaan, elokuussa kahdeksan viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen, rintama on suurin pyörtein tällä linjalla ja kaikki tavatut joukot on tuhottu. Tästä eteenpäin mikään mahti maailmassa ei liikuta Wermachtia eteenpäin ennenkuin rautetie on auki, valitettavasti kaikki alkaa mennä päin helvettiä.

-Venäläinen ratapohja on hötömpää kuin saksalainen, raskaita vetureita ei voida käyttää
-Venäläistä hiiltä ei voi käyttää Saksalaisessa veturissa
-Ratakalusto on tuhottu
-50% kaikista kuorma-autoista on rikki
-Partisaanit hyökkäilevät rataa ja kuljetuksia vastaan
-Kaiken tämän lisäksi, rautatiejoukot eivät ole tehtäviensä tasalla

Keskinen armeijaryhmä arvioi että se tarvitsee 30 junalastillista päivässä että voi täydentää varastonsa ja jatkaa kohti Moskovaa, rautatiejoukot lupaavat 24, perille saapuu keskimäärin 18. Saksalaiset tietävät kyllä että talvi on tulossa, ehillä on joukoilleen talvivarusteet, mutta ei mitään keinoa saada niitä rintamalle, kaikki liikenevä kuljetuskapasiteetti täytetään ammuksilla ja polttoaineella, ruoka ryöstettiin siviileiltä. Siitä huolimatta kestää lokakuun 2. pvään asti ennekuin kyetään jatkamaan kohti Moskovaa. Lopullinen hyökkäys tyrehtyi huollon puuteeseen kun pakkanen rikkoi saksalaiset veturit.

Koko Barbarossan oletus, lyödään puna-armeija 500km säteellä rajasta oli virheellinen. Neukkujen miesluku tuotantokapasiteetti ja tila antoivat heille mahdollisuuden perustaa uusia armeijoita sitä mukaa kuin niitä tuhottiin. 16. armeija murskattiin kahdesti ja perustettiin molemmilla kerroilla uudelleen kauko-idässä.

Moskova oli ehkä vallattavissa syyskuun alussa mutta löpö oli loppu, lokakuussa vastassa oli verekset voimat. Lisäjoukkojen anto esim eteläisen rintaman kustannuksella ei olisi auttanut, yhtään junaa enempää ei olisi tullut perille.

Saksa olis voinut voittaa vain jos NL olisi antautunut, ja se ei ollut vaihtoehto.

H-hetki myöhästyi kuukaudella, talvi tuli liian aikaisin.
Tuo materiaaliylivoima tietysti oli koko ajan olemassa, siihen olisi voinut käyttää vankityövoimaa jos olisi osattu. Suomessa vangit olivat heinätöissä eivätkä olisi haluneet lähteä takaisin. Upseerit ja politrukit tosin meilläkin kerättiin eri paikkaan.
Hyökkäys Kantalahteen kahdella suomi-divisioonalla, suomalaiset koukaten edellä ja saksalaiset tienteossa ja huoltomiehinä perässä. Tie Arkangeliinkin olisi auennut.
Kääntyminen etelään Moskovan edestä juuri ratkaisun kynnyksellä oli korpraalistrategiaa.
Muutama yksittäinen sotatoimi ei ratkaise sodan lopputulosta. Neuvostolitto voitti USA:n ja UK:n avulla, olisi pärjännyt yksinkin ja sota olisi kestänyt viisi? vuotta kauemmin.
 
No joo, oli niitä uusiakin vaunuja jo käytössä. Joskin kyky ja taito käyttää niitä tehokkaasti oli onneton.



Anteeksi jos ilmaisin itseni epäselkeästi. Pointti minulla enempi se, että puna-armeijalla vaunujen käytössä taistelukentällä oli ongelmia. Taktinen osaaminen olematonta. Saksan Panzerwaffe oli karaistunut aiemmissa sotaretkissä ja vaunuja käytettiin uskaliaasti ja häikäilemättömästi. Sen sijaan T-34:n ja KV -vaunujen tipottaisesta käytöstä löytyy useitakin saksalaiskuvauksia. Uusia tehokkaiksi havaittuja panssareita käytettiin jalkaväen tukiaseina, taikka sitten vaikka yksittäisinä tiesulkuina. Eipä ihme että vuoden 1941 kesällä ja syksyllä Neuvostoliitto menetti läjäpäin panssareitaan. Osaaminen ja taito puuttui.

https://www.rbth.com/defence/armed_...tanks-in-wwii-the-fatal-cost-of-errors_593733

Mitä panssarivaunuja saksalaisjoukoilla oli Suomessa 1941 kesällä? Miten niitä käytettiin hyökkäyksen tukena? Lapissa oli monta yritystä, oliko siellä mitään panssariyksikköä? Entäpä sotasaalisvaunujen käyttöönotto? Montako päivää siihen meni että sotasaalisvaunulla ajettiin itää kohti?
 
Mitä panssarivaunuja saksalaisjoukoilla oli Suomessa 1941 kesällä? Miten niitä käytettiin hyökkäyksen tukena? Lapissa oli monta yritystä, oliko siellä mitään panssariyksikköä? Entäpä sotasaalisvaunujen käyttöönotto? Montako päivää siihen meni että sotasaalisvaunulla ajettiin itää kohti?

Malli kakkosia ja kolmosia näkyi pohjoisessa. Toimivat pääosin jalkaväen tukena. Maasto kun ei mitään kummoista panssarimaastoa ollut. Peitteistä oli ja tiestökään ei sallinut massaliikettä.

pz2.jpg

pz3.jpg
 
Pointti minulla enempi se, että puna-armeijalla vaunujen käytössä taistelukentällä oli ongelmia. Taktinen osaaminen olematonta. Saksan Panzerwaffe oli karaistunut aiemmissa sotaretkissä ja vaunuja käytettiin uskaliaasti ja häikäilemättömästi. Sen sijaan T-34:n ja KV -vaunujen tipottaisesta käytöstä löytyy useitakin saksalaiskuvauksia. Uusia tehokkaiksi havaittuja panssareita käytettiin jalkaväen tukiaseina, taikka sitten vaikka yksittäisinä tiesulkuina. Eipä ihme että vuoden 1941 kesällä ja syksyllä Neuvostoliitto menetti läjäpäin panssareitaan. Osaaminen ja taito puuttui.

Saattoi sitä osaamistakin olla, mutta kukaan ei uskaltanut ilmoittaa ylöspäin, että hänen johtamansa joukot on lyöty, joten johdon oli mahdoton saada todenmukaista tilannekuvaa. Tämä johti täydelliseen sekaannukseen ja panssariarmeijakunnat marssivat edestakaisin ja/tai velloivat sekalaisena massana teillä, kunnes joukot saivat tarpeekseen ja häipyivät metsiin. NL:n 7. panssaridivisioonan (6. mekanisoitu armeijakunta) komentajan Borzilovin rapotti lienee tyypillinen; sitä käsitellään sivulla http://www.solonin.org/en/book_june22/12.

Kysymys ei kuitenkaan ole se, oliko NL:n hyökkäyksellä länteen realistinen mahdollisuus onnistua, vaan se, uskoiko Stalin, että hyökkäys onnistuisi.

Solonin kirjoitti:
Was there among Generals and Marshalls, Narkoms and party secretaries around Stalin at least one who could tell him approximately the following: "Koba, half the country hate you with visceral hatred, the rest survive as they can. With the very first rounds of a real, great war all your "invincible army" will scatter in the forests or surrender into captivity". The correct answer is - no. There were no people so courageous. Not a single one. That is why Com. Stalin and his Marshalls were developing bold plans, which will be discussed in the following chapter.
 
Kysymys ei kuitenkaan ole se, oliko NL:n hyökkäyksellä länteen realistinen mahdollisuus onnistua, vaan se, uskoiko Stalin, että hyökkäys onnistuisi.

Kesällä 1941 Puna-armeijan motorisoidut armeijat olivat tekemässä organisaatiouudistusta ja odottamassa uusia tankkeja/kuljetuskalustoa. Maalaisjärki sanoo että silloin hyökkääminen olisi ollut typerää jo senhetkisen tiedon varassakin. Tietysti jos toveri Stalin olisi viisaudessaan päättänyt että nyt mennään eikä meinata, niin vaihtoehtona olisi ollut käskyn totteleminen tai kuula kalloon.
 
Onko tästä koko asiasta olemassa minkäänlaista konsensusta ? Tarkoitan siis näitä Stalinin aikeita hyökätä Saksan kimppuun vuonna 1941 ? Minun ymmärtääkseni puoltajat (esim. Suvorov / Rezun) ovat vähemmistössä. Perinteistä tulkintaa (ei hyökkäysaikeita) edustavat tutkijat kuten John Erickson ja David Glantz ovat käsittääkseni enemmistössä.

Varmasti neukut sotapelasivat eri vaihtoehtoja ennen Saksan hyökkäystä ja ehkäpä hyvinkin keskustelivat jonkinlaisesta ennaltaehkäisevästä hyökkäyksestä. Mutta puna-armeijan varustaminen, organisointi ja koulutus kun oli täysin kesken, niin mitä mieltä tuossa olisi ollut ? Ja tärkeintä lienee edelleen se, että Kremlin isäntä itse uskoi vahvasti siihen ettei Saksa hyökkäisi Neuvostoliiton kimppuun vielä vuonna 1941. Stalinhan oli valinnut linjakseen Hitlerin lepyttelyn. Rajalinnoitustöitä ym. vähennettiin ettei Saksaa vain olisi provosoitu. Luftwaffen tiedustelulennoista NL:n alueelle ei välitetty. Ja lisäksi NL toimitti Saksalle raaka-aineita mitä tämä tarvitsi.
 
Back
Top