MiKu

Pzgnrl kirjoitti:
Käytetäänkö simulaatioissa pääosin solid-elementtejä (HEXA8/10)? Vai voidaan käyttää kuorielementtejä kuten QEPH (5 ntegrointipistettä paksuuden yli vs Belytschko-elementit)? Johnson-Cook -materiaalimalli taitaa olla tavallisin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos laskenallis-tekninen nyhräys ei kiinnosta, niin tämä viesti kannattaa ohittaa. Viesti ei vie MiKu:a yhtään eteenpäin.

Jos koko vaunua lasketaan vaikkapa miinaräjähdyksen painetta (eksplisiittinen aikaintegrointi) vastaan tai ajorasituksia (implisiittinen aikaintegrointi, se tutumpi ja peruskursseilla opittu) simuloidaan, niin eikös se ole kuoriongelma? 3-D solideja pitäisi olla levyn paksuussuunnassa joku määrä ( >2 arvelen kentässä) vähintää ja nurkka-alueilla enemmän, joten mallista tulee helposti (liian) suuri.
Hitsaussaumoja putkipalkeille laskettaessa pitäisi käyttää vähintään 4 elementtiä seinämän paksuussuunnassa (en muista, olivatko välisolmullisia), jotta saa muodonmuutokset ja jännitykset oikein esim. hot-spot väsymisanalyysia ajatellen. Tämä oli kanadalaisen professorin / tohtorin ohje (Glinka) takavuosina jossakin esittelytilaisuudessa kertomana (yli 10 v:n takaa, muistelen). Lappeenrantalaiset (LTY/LUT) tietävät hitsauksen lujuusopillisesta mallinnuksesta paljon ja heidän opinnäytteistä voi löytyä apua elementtijaon tiheyden arviointiin "normaalissa koneenrakennuksessa".
Itse voi testata, kuinka monta elementtiä (tai oikeastaan solmuja/vapausasteita) tarvitaan paksuussuunnassa, jotta 3-D elementillä saa oikeat tulokset palkille ja laatalle, joista jälkimmäinen voi yllättää, jos laskee pari yksinkertaista taulukkotapausta, joihin löytyy käsikirjoista analyyttiset kaavat. Laatassa kannattaa tarkastaa erityisesti tapaukset, joissa se on tuettu kaikilta reunoilta (vähintään siirtymät lukittu, kiertymätkin voi kokeilla) lineaarisena (pienet siirtymät=käsikirjatapaus) ja epälineaarisena (suuret siirtymät). Kun laatan käsikirjaratkaisuun pääsee FEM:lla lineaarisessa tapauksissa, niin sitten voi siirtyä todellisen tehtävän ratkaisun yrittämiseen. Tietysti ohjelmamanuaaleissa voi löytyä testiesimerkkejä, joissa on vertailtu tuloksia analyyttisiin tuoksiin (verification manual(s)).

Jos lasketaan luodin läpäisyä levyyn (eksplisiittinen aikaintegrointi), niin kohtisuorasti (kulma 90, Nato 0) se on pyörähdyssymmetrinen 2-D tehtävä. Riippuu ohjelmasta, miten määrätään tasotehtävän elementit pyörähdyssymmetriseksi. Joku parametri asetetaan elementille tai valitaan oma elementtinsä. Ansyksessa oli muistaakseni [1) tasojännitystila (levy ja kuormitukset tasossa), 2a) tasomuodonmuutostila (yksi pääsuunta venymä = 0 tai 2b) yleisemmin yksi venymä=vakio eli se suunta jota ei mallinneta) ja 3) pyörähdyssymmetrinen tapaus] kaikki kolme (tai neljä) tapausta samoilla tasoneliöelementeillä elementin parametria vaihtaen.

Jos iskukulma on vino, niin sitäkin voi simuloida tasomuodonmuutostilan 2-D tapauksena (2a/2b), jolloin ammus ja maalit ovat äärettömän pitkiä levyjä tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Sillä saa ihan hyviä tuloksia, ehkä. Tähän löytyy apua / vertailuja iskudynamiikan kirjallisuudesta / raporteista.

Todellisuudessa vino läpäisy on 3-D tehtävä, joten jos geometria on toden mukainen (pyöreä tanko ammuksena ammutaan levyyn vinosti), niin 3 D elementtiä pitää käyttää. Eksplisiittisissä tapauksissa (ainakin läpäisyt) elementtinä on tapana käyttää lineaarisen kuvauksen elementtejä, mutta tiheästi (paljon). Puhtaasti eksplisiittisissä ohjelmissa ei muistaakseni muita kuin lineaarisen kuvauksen elementtejä (nurkkasolmuisia) ollutkaan ja aika vähin integrointipisteinkin (vain 1 tyypillisesti). Vaurioituminen läpäisyssä on usein kapealla leikkausmuodonmuutosvyöhykkeellä ~ammuksen halkaisijan kehällä. Jos järkeviä tuloksia haluaa, niin siellä pitää olla paljon (tiheästi) elementtejä. Perinteisesti usealla verkon tiheydellä lasketuista tuloksista tarkastellaan tuloksien muutoksia ja kun muutokset rauhoittuvat, niin verkko on ehkä riittävän tiheä (tai liian harva).

EDIT: Materiaalimallina on käytettävä sitä (tai niitä), johon löytyy luotettavat parametrit. Tämä on yksi läpäisysimulointien kompastuskivistä ja sen vuoksi pitäisi olla mahdollisuus tehdä "nopeita" materiaalikokeita sekä erityisesti koeammuntoja / räjäytyksiä hyvin varustelluin mittalaittein instrumentoituna. Ei taida kovin montaa ammuntakokeiden tekijää / paikkaa Suomesta löytyä puolustusvoimien ulkopuolelta. Pelkästään laskien ei tiedä ovatko tulokset järkeviä. Pelkistä koeammunnoista ei saa mittauksin tarpeeksi tietoa, tyypillisesti vain meni läpi / ei mennyt läpi ja läpäisyreiän muodon/mitat.
TTY:lla (Tampereen yliopisto/tekniikan yksikkö) materiaalitekniikan laitoksella tutkivat nopeaa muodonmuutosta ja heillä on hengissä Split-Hopkinson -Bar mittalaitteisto. Heiltä löytyy joitakin aiheen julkaisuja, mutta tuskin panssarointi- / läpäisytarkoituksiin. EDIT loppu.

Ohessa viite läpäisyjen laskennan periaatteisiin ajalta, jolloin laskentaresurssien vuoksi tietämättömyyttään ei voinut kätkeä värikuvien tai värianimaatioiden taakse. Niitähän ohjelmista saa, vaikkei laskenta edes konverkoisikaan: "Täytyyhän sen olla oikein, kun se on tietokoneella laskettu".

Defense Technical Information Center

apps.dtic.mil apps.dtic.mil

Raportia silmäilemällä huomannee, että luodin läpäisy (Rapsan kuva Figure 1 / 6 vaurioitumismuotoa ) ja hydrodynaaminen "pitkä" läpäisy (nuoli, ontelo ja EFP) ovat ehkä eri asioita. Valitettavasti jälkimmäisestä ei rapsassa ole kuvaa muuta kuin polttoainetankin läpäisystä (Figure 9), mutta likimain samalta se näyttäisi, vaikka polttoaineen tilalla olisi kiinteää ainetta (panssaria): "Tietokoneella laskettu" pätee, :rolleyes: tähän kommenttiin oikein hyvin.

Sama tekijä on kirjoittanut muutamia kirjoja, joista ainakin "Impact Dynamics" kirjaan kannattaisi tutustua.
Toinen, hieman hankalampi ensilukemiseksi, mutta paljon kattavampi kirja löytyy näköjään ilmais-pdf:nä:
https://vdoc.pub/download/high-velocity-impact-dynamics-46lau80psv80
(lataus ei minulla nyt onnistunut, mutta jos vaikka teillä muilla onnistuu tai sitten toisesta lähteestä voi yrittää, jos kiinnostaa.)
Yleisesti ottaen Jonas Zukasin kirjoja ja rapsoja kannattaa lukea, jos läpäisyn teknis-tieteellinen teoria, laskenta jne kiinnostavat. Ne ovat kohtuullisen hyvin ja selkeästi kirjoitettuja näin heikon englannin taitajankin luettavaksi kuten itse olen. Parin kirjan lukemisen jälkeen ehkä ymmärtää teknisesti seikkoja, joita aseiden, ampumatarvikkeiden ja suojarakenteiden/panssaroitujen ajoneuvojen suunnittelija on mahdollisesti pohtinut ja rakenteessaan toteuttanut. Mutta kyllä tämä harrastuksena on aika typerää....;).

Menestystä simulointeihin.

Tämä on Forumin yleisen linjan kannalta off-topicia, mutta kun viestissä kysyttiin, niin yritin vastata.

EDIT: Lisätty materiaalimalli-asia.
 
Viimeksi muokattu:
ak.tied kirjoitti:
Tuohon keulan muotoon, joka on nyt kaksiosainen tyyliä M113. Uudemmissa designeissa keulassa on yksi kapea pystyosa keulassa UFP ja LFP välissä. Nimetään se vaikka CFP.

Sen logiikka mielestäni selvisi aika hyvin edellissivun patenttikuvista, pienelle matkalle uhrataan paljon terästä, jolloin UFP ja LFP rakenne voidaan rakentaa viistommaksi ja tehdä ohuemmilla materiaaleilla kokonaispainon kasvattamiseksi. Tällä voi olla myös joku rakenteellinen merkitys, paksu keulapala (CFP) toimii rungon/rakenteen jäykisteenä ja samalla hitsauksia kenties saadaan tiukemmaksi kun on jyrkemmät/suuremmat tarttumapinnat... kenties? Suojan ja muodon optimointi hull-down positioon voi myös tässä olla takana, jolloin asialla on enemmän merkitystä IFV:ssä kuin APC:ssä. Rakenne ei kai merkittävästi tuossa monimutkaistu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkoitat jotain tällaista?
ak.tied kirjoitti:
En tiedä millaisin parametrein ja järjestelmin hommaa pyörität, mutta sellainen ajatus tuli kuin painojakauma. Eli saako systeemistä ulos painojakauman teloittain, etu-taka suunnassa ja varmaan painokeskipistekin olisi oleellinen huomioida.
Klikkaa laajentaaksesi...
SW:ssä saan sen kyllä, pienellä näpräämisellä.

ak.tied kirjoitti:
Oletko luopunut jo yksinkertaisen komposiittien käytöstä?
Klikkaa laajentaaksesi...
en täysin, mutta @ERAkko postausten jälkeen joudun toteamaan, etten pysty sellaista kyllä itse suunnittelemaan. Teräs on suhteellisen suoraviivainen. Ajattelin, että lisäpanssaroinnissa sitten komposiittia. Tosin @Mikfin70 osannee kertoa mielipiteen loppukäyttäjän kannalta.
 

Liitteet

  • mitat.png
    mitat.png
    18.7 KB · Luettu: 67
ERAkko kirjoitti:
Jos koko vaunua lasketaan vaikkapa miinaräjähdyksen painetta (eksplisiittinen aikaintegrointi) vastaan tai ajorasituksia (implisiittinen aikaintegrointi, se tutumpi ja peruskursseilla opittu) simuloidaan, niin eikös se ole kuoriongelma? 3-D solideja pitäisi olla levyn paksuussuunnassa joku määrä ( >2 arvelen kentässä) vähintää ja nurkka-alueilla enemmän, joten mallista tulee helposti (liian) suuri.
Hitsaussaumoja putkipalkeille laskettaessa pitäisi käyttää vähintään 4 elementtiä seinämän paksuussuunnassa (en muista, olivatko välisolmullisia), jotta saa muodonmuutokset ja jännitykset oikein esim. hot-spot väsymisanalyysia ajatellen. Tämä oli kanadalaisen professorin / tohtorin ohje (Glinka) takavuosina jossakin esittelytilaisuudessa kertomana (yli 10 v:n takaa, muistelen). Lappeenrantalaiset (LTY/LUT) tietävät hitsauksen lujuusopillisesta mallinnuksesta paljon ja heidän opinnäytteistä voi löytyä apua elementtijaon tiheyden arviointiin "normaalissa koneenrakennuksessa".
Itse voi testata, kuinka monta elementtiä (tai oikeastaan solmuja/vapausasteita) tarvitaan paksuussuunnassa, jotta 3-D elementillä saa oikeat tulokset palkille ja laatalle, joista jälkimmäinen voi yllättää, jos laskee pari yksinkertaista taulukkotapausta, joihin löytyy käsikirjoista analyyttiset kaavat. Laatassa kannattaa tarkastaa erityisesti tapaukset, joissa se on tuettu kaikilta reunoilta (vähintään siirtymät lukittu, kiertymätkin voi kokeilla) lineaarisena (pienet siirtymät=käsikirjatapaus) ja epälineaarisena (suuret siirtymät). Kun laatan käsikirjaratkaisuun pääsee FEM:lla lineaarisessa tapauksissa, niin sitten voi siirtyä todellisen tehtävän ratkaisun yrittämiseen. Tietysti ohjelmamanuaaleissa voi löytyä testiesimerkkejä, joissa on vertailtu tuloksia analyyttisiin tuoksiin (verification manual(s)).
Klikkaa laajentaaksesi...
Tätä teen työkseni, ja tunnen vanhan opinahjoni kentän jotenkin auttavasti. Tavallisessa laskennassa lineaarisia solid-elementtejä 3-4 paksuuden yli, 2-3 toisen asteen ja korkeammilla voidaan selvitä yhdelläkin, tosin niitä ei monesta ohjelmasta löydy. Itse hitsin kuvaus sitten on ihan oma juttunsa, käytännössä siihen ei löydy yksiselittäistä ratkaisua millä kuvataan (palkki, kuori, solidi). Muttei siitä sen enempää.

Olisi pitänyt tarkentaa, että tarkoitin kuorilementtien käyttöä läpäisylaskennassa. Lineaarinen ja epälineaarinen laskenta on tuttua, mutta eksplisiittinen ja siitä varsinkin ballistinen laskenta on tuntematonta. Kuvaamiasi 2D laskentoja olen joitain nähnyt, yleensä netissä kiertelevät laskennat ovat kaikki 3D ja sitä kautta hyvinkin raskaita.
ERAkko kirjoitti:
Tämä on Forumin yleisen linjan kannalta off-topicia, mutta kun viestissä kysyttiin, niin yritin vastata.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos minulla on ketjun luojana jotain vaikutusvaltaa, niin tämän kaltaiset eivät mielestäni ole off-topic. MiKu on paitsi mielikuvaprojekti Ällin korvaajasta, niin myös oppitunti siitä, mitä kaikkea ps-ajoneuvon kehitystyö pitää sisällään.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Teräs on suhteellisen suoraviivainen. Ajattelin, että lisäpanssaroinnissa sitten komposiittia. Tosin @Mikfin70 osannee kertoa mielipiteen loppukäyttäjän kannalta.
Klikkaa laajentaaksesi...
BTR-50 asennettiin kiskot mihin sai kemposiittilevyt lisäpanssaroinniksi. Kun on paljon tasaisia suoria pintoja niin komposiitit käyttö on mahdollista ja melko edullista. Siihenkin löytyy kotimainen toimittaja Pirkkalasta.
Esim komposiittilevyt ja häkki panssarointi.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Tätä teen työkseni, ja tunnen vanhan opinahjoni kentän jotenkin auttavasti. Tavallisessa laskennassa lineaarisia solid-elementtejä 3-4 paksuuden yli, 2-3 toisen asteen ja korkeammilla voidaan selvitä yhdelläkin, tosin niitä ei monesta ohjelmasta löydy. Itse hitsin kuvaus sitten on ihan oma juttunsa, käytännössä siihen ei löydy yksiselittäistä ratkaisua millä kuvataan (palkki, kuori, solidi). Muttei siitä sen enempää.

Olisi pitänyt tarkentaa, että tarkoitin kuorilementtien käyttöä läpäisylaskennassa. Lineaarinen ja epälineaarinen laskenta on tuttua, mutta eksplisiittinen ja siitä varsinkin ballistinen laskenta on tuntematonta. Kuvaamiasi 2D laskentoja olen joitain nähnyt, yleensä netissä kiertelevät laskennat ovat kaikki 3D ja sitä kautta hyvinkin raskaita.

Jos minulla on ketjun luojana jotain vaikutusvaltaa, niin tämän kaltaiset eivät mielestäni ole off-topic. MiKu on paitsi mielikuvaprojekti Ällin korvaajasta, niin myös oppitunti siitä, mitä kaikkea ps-ajoneuvon kehitystyö pitää sisällään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen samaa mieltä 👍 paitsi, jos kerätään joukkorahoitus protojen luomiseen 😂
 
Viimeksi muokattu:
Mikfin70 kirjoitti:
BTR-50 asennettiin kiskot mihin sai kemposiittilevyt lisäpanssaroinniksi. Kun on paljon tasaisia suoria pintoja niin komposiitit käyttö on mahdollista ja melko edullista. Siihenkin löytyy kotimainen toimittaja Pirkkalasta.
Esim komposiittilevyt ja häkki panssarointi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Veikkaan, että peruspanssaroinniksi voi olla kalliihko valinta?
 
Mikfin70 kirjoitti:
On, enkä usko että kestää sellaista vääntöä mitä telavehkeennrunkoon kohdistuu.

Laivoissakin käytetään yleensä veden yläpuolisissa rakenteissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Entäpä nuo kyljen sponsoonit? Voisivatko ne toimia yhdistettynä kuljetuslaatikkona/ kylkipanssarina?
 
Ihmettelin tässä SEP-projektissa, että tuo vaikuttaa olevan pultattu kasaan? Johtuuko koska proto? Vai onko nykymaailma taas modulaarisuuden ja lisäpanssarointien myötä siirtymässä takaisin kohti pultattavaa panssarirunkoa?
 

Liitteet

  • sep_8x8-2_web.jpg
    sep_8x8-2_web.jpg
    595.7 KB · Luettu: 64
Pzgnrl kirjoitti:
Ihmettelin tässä SEP-projektissa, että tuo vaikuttaa olevan pultattu kasaan? Johtuuko koska proto? Vai onko nykymaailma taas modulaarisuuden ja lisäpanssarointien myötä siirtymässä takaisin kohti pultattavaa panssarirunkoa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Hitsattu runko alla ja päällä pultattuna lisäpanssarointi jolloin sitä voidaan tarvittaessa vaihtaa tai käyttää paksumpia levyjä
 
Pzgnrl kirjoitti:
Tätä teen työkseni, ja tunnen vanhan opinahjoni kentän jotenkin auttavasti. Tavallisessa laskennassa lineaarisia solid-elementtejä 3-4 paksuuden yli, 2-3 toisen asteen ja korkeammilla voidaan selvitä yhdelläkin, tosin niitä ei monesta ohjelmasta löydy. Itse hitsin kuvaus sitten on ihan oma juttunsa, käytännössä siihen ei löydy yksiselittäistä ratkaisua millä kuvataan (palkki, kuori, solidi). Muttei siitä sen enempää.

Olisi pitänyt tarkentaa, että tarkoitin kuorilementtien käyttöä läpäisylaskennassa. Lineaarinen ja epälineaarinen laskenta on tuttua, mutta eksplisiittinen ja siitä varsinkin ballistinen laskenta on tuntematonta. Kuvaamiasi 2D laskentoja olen joitain nähnyt, yleensä netissä kiertelevät laskennat ovat kaikki 3D ja sitä kautta hyvinkin raskaita.

Jos minulla on ketjun luojana jotain vaikutusvaltaa, niin tämän kaltaiset eivät mielestäni ole off-topic. MiKu on paitsi mielikuvaprojekti Ällin korvaajasta, niin myös oppitunti siitä, mitä kaikkea ps-ajoneuvon kehitystyö pitää sisällään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jep. (ja edelleen aiheen vierestä MiKu:n edistämiseen nähden), joten laskennan teknisestä puolesta kiinnostumattomat voivat ohittaa viestin, niin ei mene hermot.

Luotien, sirpaleiden ja solidiprojektiilien läpäisy on 3-D tehtävä ja se pitää mallintaa solideilla (ei kuorielementeillä). Tehtävä kannatta yksinkertaistaa 2 -D:n jos suinkin niin voi tehdä. 2-D mallilla voi tehdä ainakin parametrianalyysiä vaikkei "täydellinen" simulointi onnistukkaan.

Esim. Lentokoneen törmäys ydinvoimalan suojakupoliin lienee kuoritehtävä:
Hidas on ilmiö maaliballistiikan tehtäviin nähden.

Youtube 3-D läpäisysimulaatiot ovat jokseenkin arvottomia suunnittelun kannalta vaikka näyttäviä ovatkin. Teknis-tieteellisisä artikkeleissa simuloinnit ovat olleet laskentaresurssista (ja alasta) johtuen yleensä 2-D tapauksina tarkasteltuja. Viimeaikoina kiinalaiset ja intialaiset ovat sitten tehneet ne uudelleen raskaana 3-D tarkasteluina ja siten julkaisseet "uusia" tuloksia. Arvelen, että jenkit ovat nämä asiat simuloineet jo paljon aiemmin myös 3-D:nä vanhoilla supertietokoneillaan ja julkiseksi heidän tutkimuksensa tulevat aikanaan, kun katsovat sen olevan teknisen etumatkan säilymisen kannalta soveliasta. Ukrainan sodan uutisia tarkastellessa näyttää, että ainakin Venäjän suhteen etumatkaa on melko paljon (useita sukupolvia).

Räjähdyspaineen (miinan tai tykistön kranaatin räjähdyksen painevaikutus) simulointi onnistunee kuorielementeillä globaalisti, jos eksplisiittinen elementti kuorena ohjelmassa löytyy. Eksplisiittinen aikaintegrointi ja tehtävä pyrkii matriiseissa lävistäjämatriisiin ja siitä syystä kaikkia elementtejä ei ole eksplisiittisellä puolella käytössä. Ks. ydinvoimalan suojan törmäystarkastelu edellä.

Tiedoksi, jos ei ole tuttua:
Suomalaisia puolustusalan tieteellisiä tutkimusrapsoja löytää tuolta:
www.defmin.fi

Tutkimusjulkaisut

Puolustusministeriö.
www.defmin.fi www.defmin.fi

Esim. ohessa ontelopanoksen läpäisy vs. sähkömagneettinen panssarointi esiselvitys 2014 "käsilaskelmilla" iltalukemiseksi.
Tuosta kun MiKu:uun kehittää toimivan sähkömagneettisen panssarin ontelopanosta vastaan, niin on varmasti panssarointitieteen eturintamassa :p ja akun / kondensaattorin lataus tietysti tuulimyllystä.

Jos LTY:n kirjastoon pääsee, niin siellä pitäisi olla kirja M.A. Macaulay. Introduction to Impact Engineering. Chapman & Hall, London 1987, jos eivät ole jo poistaneet. Se on melko hyvä "maallikko-" johdatus aiheeseen. Itse pidän aiemmassa viestissä mainitsemaani J. Zukas Impact Dynamics -kirjaa parempana panssarointi-/läpäisyongelmien pohtimisen aloittamisen kannalta. Mielipide johtunee siitä, että siitä olen itse aloittanut iskudynamiikkaan tutustumisen, mutten sitä vieläkään osaa ja tuskin enää opinkaan.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Tuota pitäisi kysyä esim. FY-Compositelta..he tietävät mitä nuo levyt kestää ja mitä miten niitä voi koota.
Klikkaa laajentaaksesi...
Veikkaan että vaikka ei mieluusti kantaviin rakenteisiin, niin voihan tuohon jonkinlaisen rangan suunnitella johon paneelit pultataan kiinni.
 
Yksi vaihtoehto olisi tietysti tehdä kuten SEP:issä ja varustaa vaunu ylt-ympäriinsä 6 mm suojauksella.

Tähän päälle sitten pultataan lisäpanssarointia tarpeen mukaan.

Oli se panssarilevyä tai komposiittiä.

Mitä mieltä foorumilaiset ovat tällaisesta ratkaisusta?
 
Pzgnrl kirjoitti:
Ihmettelin tässä SEP-projektissa, että tuo vaikuttaa olevan pultattu kasaan? Johtuuko koska proto? Vai onko nykymaailma taas modulaarisuuden ja lisäpanssarointien myötä siirtymässä takaisin kohti pultattavaa panssarirunkoa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Joskus muistan lukeneeni, ettei ww2 (läpi?)pultatut panssaroinnit olleet kovin miehistöjen mieleen, koska pultit sirpaloituivat sisätiloihin. Ehkä spall lineri torjuu sitä ongelmaa riittävästi nykypäivänä, tai sitten on taas unohdettu ja menty designeissa liikaa kustannukset edellä.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Yksi vaihtoehto olisi tietysti tehdä kuten SEP:issä ja varustaa vaunu ylt-ympäriinsä 6 mm suojauksella.

Tähän päälle sitten pultataan lisäpanssarointia tarpeen mukaan.

Oli se panssarilevyä tai komposiittiä.

Mitä mieltä foorumilaiset ovat tällaisesta ratkaisusta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös MISUssa ollut samanlainen (SEP-projekitin kanssa) pulteilla kiinnitettäväå lisäpanssarointi.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Muutoksia:

1. katon jäykistämisessä päädyin samaan kuin Patria 6x6, eli pyöröputkea poikittain
2. moottoriluukkua muutettu siten että vaihteisto-moottori -paketin saa kerralla ylös
3. hahmottelin taakse jäähdyttimet kuten CV90:ssä
4. hahmottelin oven kuten CV90:n protossa
5. Poistin ylätelapyörät, koska jos se kelpaa ruotsalaisilla, kelvannee meillekin
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä vaiheessa herää kysymys, pitäisikö luukkuja lisätä enemmän (miehistötilan katolle)? Ylimääräiseksi varapoistumistieksi ja tarvittaessa lisätulivoiman saamiseksi laittamalla joku rynkyn tai kessin kanssa ulos luukusta.

Entä miten aseistuspuoli on tarkoitus hoitaa? Onko kehälavetti vaihtoehto johtajan prismoille ja onko johtaja-ampuja hyvä roolitus? Esim. Pasissahan ITKK-ampuja on erikseen.

1668138322700.png
 
Mikfin70 kirjoitti:
Jos tuo on ajajan istuin niin kyllä saa olla ihan istuin ja korkeussäädettävissä. Johtajalla tuollainen palli menettelee.
Ajaja kuitenkin istuu vaunussa tuntitolkulla ja jonnekin pitää vaimentaa myös tärinät.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuskinpenkin hahmottelua. Tarkoitus on kiinnittää tuo selkänoja samoin kahdella tapilla -> saa nopeasti irti jos pitää takakautta poistua.
 

Liitteet

  • kuskinpenkki.png
    kuskinpenkki.png
    224.7 KB · Luettu: 48
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top