MiKu

Lähtee sieltä panoksen palanutta ruutiakin 1...2,5 kg ?? (ruutikaasua), joka potkii vaunua. Ei pidä unohtaa....

Kokemusta karttuu....
Jos oletetaan, että sieltä lähtee 13 kg kranun kanssa 2,5 kg ruutikaasuja nopeudella 900 m/s (tarkoittaisi täyttä ohivuotoa, mutta ns. case in point) niin vaunun plus krh:n yhteiseksi vapaaksi nopeudeksi tulisi 0,62 m/s. 0,1 s hidastuksella 81,7 kN.

Jos ajatellaan, että vaunun jousitus joustaa esim. 100 mm, niin jousivakioksi tulee 0,82 kN/mm.

12 jouselle jaettuna (ei realismia, mutta ) jousivakio yksittäiselle jouselle on 68 N/mm.

Laukaisupainelogiikalla ajateltuna 7,62 NATO aiheuttaisi 344 MPa:n pesäpaineilla (arvio Wikistä) ja patruunan kannan säteellä R=12 mm 155, 6 kN voiman. Jos sellainen todellisuudessa kohdistuisi aseen kautta ampujaan, niin luultavasti olkavarsi lentäisi huithelvettiin.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: PM
Muutoksia:
1280px-Interior_M-106_EA.jpg
1: Vetokoukku on liitetty 150x150x7,1 RHS -putkeen 30 mm päätylepulla
2: Pintapellin aukotusta muutettu
3: Jouduin luopumaan yhdestä isosta takaluukusta, 2000 kg kuorma vaatii suht järeän pitkittäispalkin 150x150x7,1. Poikittaispalkitkin menivät vaihtoon, koot 120x80x4.
1. Mistä tuo 7,1mm tulee, standardi on kai 6 tai 8mm
2. Suomessa mitatut rekyylivoimat 120mm heittimelle ovat luokkaa 150-160 kN. Tämäkin on niin iso, että esim. M113 vaunun takarunkoa piti vahvistaa (ja nimikin muuttui -->M106). Se ei siis voi olla mikään standardi, vaan pikemminkin lisähinnalla ostettu ominaisuus.
 
Jos oletetaan, että sieltä lähtee 13 kg kranun kanssa 2,5 kg ruutikaasuja nopeudella 900 m/s (tarkoittaisi täyttä ohivuotoa, mutta ns. case in point) niin vaunun plus krh:n yhteiseksi vapaaksi nopeudeksi tulisi 0,62 m/s. 0,1 s hidastuksella 81,7 kN.

Jos ajatellaan, että vaunun jousitus joustaa esim. 100 mm, niin jousivakioksi tulee 0,82 kN/mm.

12 jouselle jaettuna (ei realismia, mutta ) jousivakio yksittäiselle jouselle on 68 N/mm.

Laukaisupainelogiikalla ajateltuna 7,62 NATO aiheuttaisi 344 MPa:n pesäpaineilla (arvio Wikistä) ja patruunan kannan säteellä R=12 mm 155, 6 kN voiman. Jos sellainen todellisuudessa kohdistuisi aseen kautta ampujaan, niin luultavasti olkavarsi lentäisi huithelvettiin.
Oletetaan ajoneuvo täysin jäykäksi kappaleeksi ja se saa heittimeltä keskeisen impulssin. Impulssi taas aiheuttaa ajoneuvolle nopeuden B josta tulee kineettinen energia. Kineettisen energian tulee olla yhtä suuri kuin jousen puristumiseen menevä energia (olettaen, että energia ei absorboidu muualle): E = <integraali 0 -> L> (Fx)dx eli lineaarisen jousen tapauksessa E=0,5*F2*L (missä F2 on puristuneen jousen voima ja L puristuma). Tällä tavalla laskemalla:

Mass A, kg
15.5​
Speed, A, m/s
900​
I, kgm/s
13950​
Mass B, kg
13000​
Speed B, m/s
1.073077​
Kinetic energy B, J
7484.712​
L, mm
100​
F2, kN
149.6942​
Spring k, kN/mm
1.496942​

Ajoneuvon jousivakiota ei kyllä liene syytä mitoittaa impulssin mukaan. Ei myöskään liene kovin tavallista, että ammuttaisiin suoraan ylöspäin jne. Ajoneuvoon vaikuttavia voimia saisi paremmalle tasolle, jos heittimen vastimen kiinnitys joustaisi sopivasti suhteessa muuhun ajoneuvoon. Miten lienee toteutettu KRH Tekassa?
 
1. Mistä tuo 7,1mm tulee, standardi on kai 6 tai 8mm
2. Suomessa mitatut rekyylivoimat 120mm heittimelle ovat luokkaa 150-160 kN. Tämäkin on niin iso, että esim. M113 vaunun takarunkoa piti vahvistaa (ja nimikin muuttui -->M106). Se ei siis voi olla mikään standardi, vaan pikemminkin lisähinnalla ostettu ominaisuus.
1: tarkistan asian kunhan taas pääsen excelin ääreen
2: Linkkaamani tutkimus mittasi parhaimmillaan 1500 kN luokkaa olevia huippurekyylivoimia. Onko nuo luettelemasi rekyylivoimat jossain saatavilla?
 
Näkisin, että heitin-Miku on hyvinkin erillinen ajoneuvo. Sellaisen saa varmasti tehtyä 81 mm:lle, jopa 120 mm:lle, mutta en usko, että jokaisen Mikun pohja tulee olla heittimen kestävä.
 

Liitteet

  • materials-14-07237-t001.png
    materials-14-07237-t001.png
    20.4 KB · Luettu: 44
Erillinen heitin-MiKu tulisi nähdäkseni olla eri projekti. Nyt tässä on riskinä, että hairahdutaan kauas kevyestä ja kohtuuhintaisesta. Sen heitinryhmänkin täytyy kulkea jossain. MiKuun heitinryhmä ja ampumatarvikkeita, perään joko suoraan heitin kuten ällien perässä, tai perävaunukompleksi, jossa itse heitin jolla pystytään ampumaan hangen päältä tai suolta?

Se, että heitin, heitinryhmä ja ampumatarvikkeet kulkisivat yhdessä ajoneuvossa vaatisi tosiaan kokoa ja kantavuutta. Etuna olisi myös pitää itse heitin ja vaunualusta toisistaan erillisinä siten, että kompleksin viallisen osan voi vaihtaa ilman että koko kompleksi on pajalla. Moottorivika, asevaurio yms.
 
Mietin jäähdyttimen uudelleensijoittelua. Pitäisikö se siirtää oikealta takaa (aka CV) oikealle eteen, sponsoonin etuosaan? Vai moottorin päälle ja ritilikkö moottorikannen luukkuun (aka Spartan APC)? Tuollaisessa eteen sijoitetussa jäähdyttimessä hermostuttaa suojaus ja lämpöjälki.
 
Tekisin tuon heitinvaunun panos rajalla. Krh on tarkoitettu kärjen tukemiseen ja amet on korkeintaan 2 km siitä missä kärki taistelee ja maksimi kantamille 9 km tuskin on tarvetta ampua koska siihen kykenee paremmin PshPsto.
Jos tarvitsee ampua maksimeille niin vaunun viereen kuoppa ja siihen vastin. Parasta on kuitenkin väistää asemista, kun tulitehtävä on suoritettu.
 
Mietin jäähdyttimen uudelleensijoittelua. Pitäisikö se siirtää oikealta takaa (aka CV) oikealle eteen, sponsoonin etuosaan? Vai moottorin päälle ja ritilikkö moottorikannen luukkuun (aka Spartan APC)? Tuollaisessa eteen sijoitetussa jäähdyttimessä hermostuttaa suojaus ja lämpöjälki.
Jäähdytin taakse ja samaan paikkaan myös pakokaasut.
 
Projekista tulee hieman mieleen Bulgarian BMP-23(D)

2S1 haupitsin pohjalta kehitetty IFV, joka luottaa pitkälti MTLB:n tekniikkaan.
 
Miettinyt joskus, että kranaatinheittimen jalkaan(vastimeen) mikä ottaa maahan, laitetaan nestepussi. Pussi täytetään magneettinesteellä. Tulipaikalle tullessa putki ja pussi tömäytetään maahan sekä neste muutetaan kiinteäksi. Näin saisi maatanuolevan kiinteän asennuksen jonka ei luulisi näin yhtäkkiä liikkuvan paljoa. Tämän voisi innovoida myös ajoneuvokäyttöön.

Olikohan se ferrofluid nimellä? Se saatiin kiinteäksi jotenkin? Magneetilla vai sähkövirralla, näin siitä jonkun ohjelman vuosia sitten.
 
2. Suomessa mitatut rekyylivoimat 120mm heittimelle ovat luokkaa 150-160 kN. Tämäkin on niin iso, että esim. M113 vaunun takarunkoa piti vahvistaa (ja nimikin muuttui -->M106). Se ei siis voi olla mikään standardi, vaan pikemminkin lisähinnalla ostettu ominaisuus.

1: tarkistan asian kunhan taas pääsen excelin ääreen
2: Linkkaamani tutkimus mittasi parhaimmillaan 1500 kN luokkaa olevia huippurekyylivoimia. Onko nuo luettelemasi rekyylivoimat jossain saatavilla?
Taitavat (<200 kN) rekyylivoimat olla AMOS ja Nemo aseen rekyylivaimennuksen jälkeisiä mitattuja voimamaksimeja tai pilkku-/ yksikkövirheellisiä. Ei AMOS/Nemo -aseissa turhaan hidastinta ja palautinta ole vain "hinnan nosto"mielessä.
Liikemäärä ja energia säilyvät edelleen, vaikka voiman maksimia leikataan eli matala voimapulssi alustaan kestää ajallisesti pidempään..... tai siis tekee edelleen työtä alkuperäisen painevoimapulssin työn verran. Hieman kuluu energiaa hidastimen öljyn lämmitykseen virtausvastuksissa ja muihin kitkatöihin, mutta vain hieman.

KRH TEKAn rakennetta voi katsella vanhan viestin latauslinkin eepoksesta s. 226,...,229, joka olisi hyvä lukea ainakin osittain.
Jos kuvaa 157g/s. 228 katsoo, niin vastin (kuvassa vasemmalla) on aika syvällä (ehkä ~300 mm) "kuopassa" verrattuna lattiapinnalla oleviin johteisiin (kuvassa oikealla). 300mm kuopan jälkeen pitää olla vielä "jotain", joka ottaa vastaan ja jakaa rekyylivoiman vaunun rakenteelle, loppuuko maavarat MiKu:ssa. Kun piirtää vapaakappalekuvan aseesta, niin ymmärtää, että koko painevoiman resutantin on siirryttävä vaunun rakenteisiin paikallisesti (tai siihen rakennettuun vaimentimeen), joka sitten alkaa joustaa ja siitä siirtyy vaimennettu / leikattu maksimivoima "koko rakenteelle. Sen vuoksi rekylöivissä aseissa on kehto, johon hidastimet ja palauttimet on kiinnitetty, ja kehdosta vaimennettu voima siirtyy runkorakenteisiin. Edelleen liikemäärä (suorav. ja rotaatio), energia ja massa säilyvät ja niistä täytyy pitää kirjanpitoa laskelmissa. Energiasta osa kuluu lämmöksi, jota ei saa enää takaisin prosessiin, joten täytyy tietää mitä laskee ts. onko lämmöksi muuttuneella energialla ko kohdassa merkitystä. Suosittelen tarkasteluissa pysyttelyä vapaakappaleiden mukaisissa liikeyhtälöissä osa kerrallaan aseesta ..... maahan (teloihin saakka?).

Em. linkin opas lienee parasta, mitä suomenkielisenä on vapaasti saatavilla pv:n kaluston yleis-teknisenä esityksenä. Valitettavasti oppaan käyttötarkoituksen mukaisesti se ei ole kovin teknis-fysikaalinen, joten kaavat ovat harvassa ja "järkevät yhtälöt" rakenteiden mekaniikan / lujuusopin kannalta vielä harvemmassa. MPKK:n ja muiden sotaoppilaitosten kurssimonisteet ovat yksityiskohtaisempia ja toivottavasti teknis-tieteellisestikkin parempia, kurssin opettajasta riippuen, mutta ne eivät ole meidän tavallisten taatiaisten saatavilla. Yleisesti ottaen arvelen, että mitä vanhemman SKK:n/MPKK:n opetusmonisteen löytää, sen parempi se on ase-, ammus- tai ajoneuvotekniikan perinteiseen mekaniikkaan ja lujuusoppiin liittyvien asioiden ymmärryksen kannalta, mutta olenkin amatööri-fossiili.

Oheinen vanhan viestin linkin kirja (Military Metallurgy) olisi myös syytä silmäillä läpi teknisenä yleissivistyksenä aseisiin, ampumatarvikkeisiin, panssarointiin ja muihinkin sotatarvikkeisiin liittyen:
Ruutiasetekniikasta, ammustekniikasta jne 780 sivua asiaa oheisista linkeistä ladattuna (Rheinmetall:n aseraamattu 1982 pdf:nä, en tiedä onko kopiontilaatueroja linkkien pdf-tiedostoissa, muitakin latauslinkkejä löytyy Handbook on Weaponry Rheinmetall pdf -haulla?) iltalukemiseksi muutamaksi illaksi.

Asemekaniikka (Gun Mechanics) alkaa s. ~413 ...., mutta kyllähän se alkukin olisi syytä silmäillä, jotta ymmärtää, missä on hiekkalaatikon reunat. Sisäpuolella saa puuhastella, mutta ulkopuolella tulee vaikeuksia luonnontieteellisistä syistä. Newtonilaisen mekaniikan opit ja niiden seuraukset riittänevät, kun toiminta lienee melko paljon valon nopeuden alapuolella ja kappaleet ovat selkeästi alkeishiukkasia suurempia kokonaisuuksia.

Itse viheltäisin tämän "KRH-MiKu" vaiheen poikki ja keskittyisin siihen perusversioon. Perusversiota tehdessä pitäisi miettiä, miten näihin erikoisversioihin ja myöhempiin elinikäpäivityksiin voi / pitäisi varautua vai eikö pidä? Jälkimmäisellä menettelellylä ei pitkälle potki, mutta leikkiähän tämä vain on, jos kokemuksia haluaa kerätä. Jos ymmärrys on tavoitteena, niin sitten kannustan pohtimaan päivitys- ja versiointiasioiden huomioimista esim. kirjaamalla selvästi vaatimuslistan, jotka tulee toteutua nyt, seuraavaan sarakkeeseen mahdolliset toteutettavat toiveet ja viimeiseen sarakkeeseen "ei onnistu" -toiveet jos semmoisia on esitetty ko. aiheesta.

Esim. Excel:iin tyyliin tai jotenkin muuten, vaikkapa kaikki osavaateet eri riveillä:
  1. Vaunu miehistö 2 joht + ajaja, kulkee myös pelkällä ajajalla ok, miehittämätön versio no jaa, miehittämätön ja tulittava versio NOT / ehdoin xxxx ehkä
  2. JV-ryhmä 8+1 henk kuljettaminen varusteineen: ok pakko onnistua, jv-ryhmä + ?? henk, ok, mutta katolla ?? henkilöä, jv ryhmä + >??? henkilöä varusteineen: NOT, xxx kävelköön.
  3. Aseistus ????
  4. Hyötykuorma 1 max xxxx kg ok, hyötykuorma 2 lisäpanssarin kanssa max xxx, hyötykuorma 3 erikoislisäpanssarin kanssa max xx, NOT / osa kuormaa kävelköön niin sitten OK
  5. Panssarointi 1 7,62 ball, ok pakko onnistua t=?? mm, 7,62 API + 12,7/0,5'' AP ??, OK etusektorista t=?? vino, kyljistä ei, paino xxx kg, 7,62 API + 12,7 / 0,5'' AP 100 %, NOT, ehkä paino xxx kg, voidaanko hyväksyä, väheneekö hyötykuorma liikaa
  6. Panssarointi 2 Stanag 1: ok peruspanssari, Stanag 2: Ok lisämassa m=??, Stanag 3: NOT, liian painava
  7. Panssarointi 3 (25 mm KE): ??? (YES lisämassa/ not), 35 mm KE ??? (Oh No, lisämassa /not), RPG 7 ontelo ~400 mm läpäisy: NOT, vain aktiivisella suojalla ????? £/€/$
  8. Vetokuorma 1 ??? kg perävaunu OK, Vetokuorma 2 ???? kg perävaunu OK, mutta muuta kuormaa pois tms??, vetokuorma 3 xxxxxx kg, NOT tai päivitetään voimansiirto
  9. Voimansiirto nyt (moottori vaihteisto ??), MLU 1 (15 ...20 v kuluttua) suurempi teho tms?, MLU 2 (vuonna N+1) varaudutaan / ei välitetä
  10. Sähköinen voimantuotto/siirto, nyt NOT, tulevaisuudessa YES/NOT/jotain väliltä esim. hybridi
  11. Häive perus: OK, parempi, enintään:OK, huippu: NOT/Yes joillakin ehdoilla xxxxx €
  12. NBC nyt taso xx OK, päivitys tasolle xxx OK, päivitys huiputasolle NOT / erikoisvaunu
  13. Jne. mitä vaatimukset ovatkin.
  14. ......
  15. Hallittu hävitys, maatuvat / kierrätettävät / palavat materiaalit (Tämä rivi täytynee nykyisin olla elinkaaren rauhanomaista loppuhuipennusta ajatellen. Voisihan loppu olla käyttö liikkuvana maalina pst-ammuntoihin. Jossain olisi "MiKu"jen-vuori eikä yhtään reikää ainoassakaan, vaikka kuinka yrittivät. "Liian matala, liian luja, liian nopea, häive, sateinen / tuulinen päivä jne")
Ymmärsin taannoisen jäsen Norsun lähettämän viestin #344 perusteella hänen olevan mahdollisesti sopiva henkilö projekti-ihmisenä neuvomaan, millainen yksinkertaisen vaatimus-, totetutus- ja toteumalistan pitäisi olla / millaiselta sen pitäisi näyttää, jotta harrasteprojektin etenemä tai jonkin ratkaistun asian jäädytys saataisiin hallintaan. Nyt tavoitteet, totetutus ja toteuma näyttävät elävän ja muuttuvan päivittäin tai viesteittäin eikä mikään oikein mene lukkoon. Tietysti pitää hetken aikaa (pari päivää vai viikko kaksi?) antaa asian poreilla viesteissä. Sen jälkeen valita ratkaisu ja lukita se ainakin alustavasti (tähän ei enää palata kuin kuolleen ruumiin yli).

Pääkonstruktööri tietysti kommentoikoon, onko tällaiseen hänen mielestään tarvetta vai rajoittaako/loukkaako se hänen ajatuksiaan tai vapauksiaan liikaa vai työllistääkö se liikaa harrasteprojektia.
Ko. listaa voisi täyttää vain pääkonstruktrööri, mutta saisi se olla meidän muiden hämmentäjien näkösällä jossakin Foorumin tunnetussa kätkössä, jotta näkisi, kannattaako johonkin asiaan enää puuttua vai onko se kohta jo päätetty ja suljettu muutoksilta. Jossakin vaiheessa yksityiskohtia pitää lukita, jos edes hahmon aikoo saada "puolivalmiiksi" historia-dokumentointia ajatellen.

Tämän viestin lopuksi Kung Fu-Tse:n miete vuodelta 479 B.C.
Tell me - and I will forget
Show me - and I will remember
Let me do it - and I will understand.

Lähde: Outinen, H. Statiikka tekniikan opiskelijoita varten osa 1. 9.p. Pressus Oy. 1996. Tampere. 132 s. (Suosittelen koko sarjaa Statiikat I ja II, Dynamiikka, harjoituskirja (-t??) ja vastauskirja, jos kone- tai rakennustekniikan mekaniikan perusasiat kiinnostavat, Ilmeisesti divarista saatavilla enää nykyään. Periaatteessa entisen Teknillisen koulun teknikko-opetuksen oppikirjoja.)
Kung Fu-Tse:n miete on hyvä ja sen mukaisesti tehden syntyy ehkä ymmärrystä pelkän kokemuksen sijasta.
 
Taitavat (<200 kN) rekyylivoimat olla AMOS ja Nemo aseen rekyylivaimennuksen jälkeisiä mitattuja voimamaksimeja tai pilkku-/ yksikkövirheellisiä. Ei AMOS/Nemo -aseissa turhaan hidastinta ja palautinta ole vain "hinnan nosto"mielessä.
Liikemäärä ja energia säilyvät edelleen, vaikka voiman maksimia leikataan eli matala voimapulssi alustaan kestää ajallisesti pidempään..... tai siis tekee edelleen työtä alkuperäisen painevoimapulssin työn verran. Hieman kuluu energiaa hidastimen öljyn lämmitykseen virtausvastuksissa ja muihin kitkatöihin, mutta vain hieman.

KRH TEKAn rakennetta voi katsella vanhan viestin latauslinkin eepoksesta s. 226,...,229, joka olisi hyvä lukea ainakin osittain.
Jos kuvaa 157g/s. 228 katsoo, niin vastin (kuvassa vasemmalla) on aika syvällä (ehkä ~300 mm) "kuopassa" verrattuna lattiapinnalla oleviin johteisiin (kuvassa oikealla). 300mm kuopan jälkeen pitää olla vielä "jotain", joka ottaa vastaan ja jakaa rekyylivoiman vaunun rakenteelle, loppuuko maavarat MiKu:ssa. Kun piirtää vapaakappalekuvan aseesta, niin ymmärtää, että koko painevoiman resutantin on siirryttävä vaunun rakenteisiin paikallisesti (tai siihen rakennettuun vaimentimeen), joka sitten alkaa joustaa ja siitä siirtyy vaimennettu / leikattu maksimivoima "koko rakenteelle. Sen vuoksi rekylöivissä aseissa on kehto, johon hidastimet ja palauttimet on kiinnitetty, ja kehdosta vaimennettu voima siirtyy runkorakenteisiin. Edelleen liikemäärä (suorav. ja rotaatio), energia ja massa säilyvät ja niistä täytyy pitää kirjanpitoa laskelmissa. Energiasta osa kuluu lämmöksi, jota ei saa enää takaisin prosessiin, joten täytyy tietää mitä laskee ts. onko lämmöksi muuttuneella energialla ko kohdassa merkitystä. Suosittelen tarkasteluissa pysyttelyä vapaakappaleiden mukaisissa liikeyhtälöissä osa kerrallaan aseesta ..... maahan (teloihin saakka?).

Em. linkin opas lienee parasta, mitä suomenkielisenä on vapaasti saatavilla pv:n kaluston yleis-teknisenä esityksenä. Valitettavasti oppaan käyttötarkoituksen mukaisesti se ei ole kovin teknis-fysikaalinen, joten kaavat ovat harvassa ja "järkevät yhtälöt" rakenteiden mekaniikan / lujuusopin kannalta vielä harvemmassa. MPKK:n ja muiden sotaoppilaitosten kurssimonisteet ovat yksityiskohtaisempia ja toivottavasti teknis-tieteellisestikkin parempia, kurssin opettajasta riippuen, mutta ne eivät ole meidän tavallisten taatiaisten saatavilla. Yleisesti ottaen arvelen, että mitä vanhemman SKK:n/MPKK:n opetusmonisteen löytää, sen parempi se on ase-, ammus- tai ajoneuvotekniikan perinteiseen mekaniikkaan ja lujuusoppiin liittyvien asioiden ymmärryksen kannalta, mutta olenkin amatööri-fossiili.

Oheinen vanhan viestin linkin kirja (Military Metallurgy) olisi myös syytä silmäillä läpi teknisenä yleissivistyksenä aseisiin, ampumatarvikkeisiin, panssarointiin ja muihinkin sotatarvikkeisiin liittyen:
Ruutiasetekniikasta, ammustekniikasta jne 780 sivua asiaa oheisista linkeistä ladattuna (Rheinmetall:n aseraamattu 1982 pdf:nä, en tiedä onko kopiontilaatueroja linkkien pdf-tiedostoissa, muitakin latauslinkkejä löytyy Handbook on Weaponry Rheinmetall pdf -haulla?) iltalukemiseksi muutamaksi illaksi.
Asemekaniikka (Gun Mechanics) alkaa s. ~413 ...., mutta kyllähän se alkukin olisi syytä silmäillä, jotta ymmärtää, missä on hiekkalaatikon reunat. Sisäpuolella saa puuhastella, mutta ulkopuolella tulee vaikeuksia luonnontieteellisistä syistä. Newtonilaisen mekaniikan opit ja niiden seuraukset riittänevät, kun toiminta lienee melko paljon valon nopeuden alapuolella ja kappaleet ovat selkeästi alkeishiukkasia suurempia kokonaisuuksia.
Hyviä lähdemateriaaleja, kiitos niistä.
Itse viheltäisin tämän "KRH-MiKu" vaiheen poikki ja keskittyisin siihen perusversioon. Perusversiota tehdessä pitäisi miettiä, miten näihin erikoisversioihin ja myöhempiin elinikäpäivityksiin voi / pitäisi varautua vai eikö pidä? Jälkimmäisellä menettelellylä ei pitkälle potki, mutta leikkiähän tämä vain on, jos kokemuksia haluaa kerätä. Jos ymmärrys on tavoitteena, niin sitten kannustan pohtimaan päivitys- ja versiointiasioiden huomioimista esim. kirjaamalla selvästi vaatimuslistan, jotka tulee toteutua nyt, seuraavaan sarakkeeseen mahdolliset toteutettavat toiveet ja viimeiseen sarakkeeseen "ei onnistu" -toiveet jos semmoisia on esitetty ko. aiheesta.

Esim. Excel:iin tyyliin tai jotenkin muuten, vaikkapa kaikki osavaateet eri riveillä:
  1. Vaunu miehistö 2 joht + ajaja, kulkee myös pelkällä ajajalla ok, miehittämätön versio no jaa, miehittämätön ja tulittava versio NOT / ehdoin xxxx ehkä
  2. JV-ryhmä 8+1 henk kuljettaminen varusteineen: ok pakko onnistua, jv-ryhmä + ?? henk, ok, mutta katolla ?? henkilöä, jv ryhmä + >??? henkilöä varusteineen: NOT, xxx kävelköön.
  3. Aseistus ????
  4. Hyötykuorma 1 max xxxx kg ok, hyötykuorma 2 lisäpanssarin kanssa max xxx, hyötykuorma 3 erikoislisäpanssarin kanssa max xx, NOT / osa kuormaa kävelköön niin sitten OK
  5. Panssarointi 1 7,62 ball, ok pakko onnistua t=?? mm, 7,62 API + 12,7/0,5'' AP ??, OK etusektorista t=?? vino, kyljistä ei, paino xxx kg, 7,62 API + 12,7 / 0,5'' AP 100 %, NOT, ehkä paino xxx kg, voidaanko hyväksyä, väheneekö hyötykuorma liikaa
  6. Panssarointi 2 Stanag 1: ok peruspanssari, Stanag 2: Ok lisämassa m=??, Stanag 3: NOT, liian painava
  7. Panssarointi 3 (25 mm KE): ??? (YES lisämassa/ not), 35 mm KE ??? (Oh No, lisämassa /not), RPG 7 ontelo ~400 mm läpäisy: NOT, vain aktiivisella suojalla ????? £/€/$
  8. Vetokuorma 1 ??? kg perävaunu OK, Vetokuorma 2 ???? kg perävaunu OK, mutta muuta kuormaa pois tms??, vetokuorma 3 xxxxxx kg, NOT tai päivitetään voimansiirto
  9. Voimansiirto nyt (moottori vaihteisto ??), MLU 1 (15 ...20 v kuluttua) suurempi teho tms?, MLU 2 (vuonna N+1) varaudutaan / ei välitetä
  10. Sähköinen voimantuotto/siirto, nyt NOT, tulevaisuudessa YES/NOT/jotain väliltä esim. hybridi
  11. Häive perus: OK, parempi, enintään:OK, huippu: NOT/Yes joillakin ehdoilla xxxxx €
  12. NBC nyt taso xx OK, päivitys tasolle xxx OK, päivitys huiputasolle NOT / erikoisvaunu
  13. Jne. mitä vaatimukset ovatkin.
  14. ......
  15. Hallittu hävitys, maatuvat / kierrätettävät / palavat materiaalit (Tämä rivi täytynee nykyisin olla elinkaaren rauhanomaista loppuhuipennusta ajatellen. Voisihan loppu olla käyttö liikkuvana maalina pst-ammuntoihin. Jossain olisi "MiKu"jen-vuori eikä yhtään reikää ainoassakaan, vaikka kuinka yrittivät. "Liian matala, liian luja, liian nopea, häive, sateinen / tuulinen päivä jne")
Ymmärsin taannoisen jäsen Norsun lähettämän viestin #344 perusteella hänen olevan mahdollisesti sopiva henkilö projekti-ihmisenä neuvomaan, millainen yksinkertaisen vaatimus-, totetutus- ja toteumalistan pitäisi olla / millaiselta sen pitäisi näyttää, jotta harrasteprojektin etenemä tai jonkin ratkaistun asian jäädytys saataisiin hallintaan. Nyt tavoitteet, totetutus ja toteuma näyttävät elävän ja muuttuvan päivittäin tai viesteittäin eikä mikään oikein mene lukkoon. Tietysti pitää hetken aikaa (pari päivää vai viikko kaksi?) antaa asian poreilla viesteissä. Sen jälkeen valita ratkaisu ja lukita se ainakin alustavasti (tähän ei enää palata kuin kuolleen ruumiin yli).

Pääkonstruktööri tietysti kommentoikoon, onko tällaiseen hänen mielestään tarvetta vai rajoittaako/loukkaako se hänen ajatuksiaan tai vapauksiaan liikaa vai työllistääkö se liikaa harrasteprojektia.
Ko. listaa voisi täyttää vain pääkonstruktrööri, mutta saisi se olla meidän muiden hämmentäjien näkösällä jossakin Foorumin tunnetussa kätkössä, jotta näkisi, kannattaako johonkin asiaan enää puuttua vai onko se kohta jo päätetty ja suljettu muutoksilta. Jossakin vaiheessa yksityiskohtia pitää lukita, jos edes hahmon aikoo saada "puolivalmiiksi" historia-dokumentointia ajatellen.
Tottahan tuo on, ja omanlaisensa vaatimus-excel on päässäni ollut, tosin ei selkeästi paperille kirjattuna. Rakenne on elänyt aika tavalla verrattuna ihka ensimmäiseen hahmotelmaan, mutta tiivistetty päätavoite on pysynyt samana. Osin rakenne on elänyt senkin takia, että "asiakkaan" alkuvaatimukset olivat suht laveat - kuten tosielämässäkin ne usein ovat *huokaus*. Ja kun vaaditut kuormitukset ovat selkeytyneet, on rakennetta ollut pakko muuttaa hahmotelmasta realistisempaan suuntaan lujuustekniseltä kannalta. Osa muutoksista on johtunut myös valmistusteknisten syiden pähkäilystä. Esimerkkinä olkoon jäykiste-design: fakta on, että levykenttiä on jäykistettävä. Ensin hahmoteltu aaltoprofiili hoitaisi tämän suht kevyesti, mutta on ongelmallista hitsauksen kannalta ainevahvuutensa ja hitsauksen määrän takia (koko panssarin muodonmuutokset, HAZ-alueet suojauksen kannalta, saatavilla oleva hitsausvälineistö jne.) Lisäksi työmäärää lisäisi särmäys. Rakenneputket eivät pääse keveydessään samaan, mutta ovat halvempia, yksinkertaisempia liittää ja anteeksiantavampia hitsauksen kannalta. Eli karrikoiden: keveys-hinta / paino-yksinkertaisuus-halpuus. Kuten monta kertaa olen toistanut, tämä on Paino - Hinta - Suojaus -monimuuttujaongelman optimointia, jossa on pakko tehdä globaalia optimointia osaoptimoinnin sijaan. Modulaarisuusseikkailukin lähti siitä, olisiko valmistusteknisesti, elinkaarikustannusten kannalta ja vauriokorjausmielessä parempi koota rakenne moduuleista. Lopputulos oli, että painon ja suojauksen kustannuksella joudutaan tekemään liikaa kompromissejä.

Jäsen @KKpilot tiivisti muutama viesti taaksepäin suhteellisen napakasti sen, millaista ajoneuvoa ollaan hakemassa. Yllämainitusta kolmiosta paino ja hinta ovat ns. kovat rajat, ja suojaus on se, josta voi tinkiä. You cannot have a cake and eat it too. Osin tehdyt muutokset johtuvat myös siitä, että allekirjoittanut opettelee ps-ajoneuvon suunnittelua. Rakenneratkaisuja saman ongelman voittamiseen on useita, ja niiden hyvyys/huonous käsillä olevan rakenteen kannalta paljastuu vasta kokeilemalla ympätä niitä jo tehtyihin ratkaisuihin. Samalla myös avautuu, miksi alkuperäisesti niihin on päädytty. Havannoiva esimerkki: kaksitukisen palkin voi tehdä betonista, I-palkista, rakenneputkista tai ristikkorakenteella. Mikä niistä on paras? Niin, vastaus ei ole yksiselitteinen.
 
Offtopic :)
Jos kranaatinheitin vaunun ongelma on rekyylin sieto, niin olisiko mieltä lähteä hakemaan ratkaisua soveltamalla vastinlevy ajatusta. Eli hydraulisesti (tai sähköisesti tai mekaanisesti) maahan laskettavat tukivarret, jotka ottaisivat rekyylin vastaan. Ikiaikainen ratkaisu, joka on käytössä erisovelluksina nostureissa (ulkoiset tukivarret) ja matkailuautoissa (sisäiset laskettavat tukivarret, joilla auton saa vaateriin)
Ei vaunulla silloin ammuttaisi liikkeestä, mutta paikoiltaan pystyisi ampumaan tuettuna ja irtautuminen olisi nopeaa.
Koko krh vaunu idea on tosin peruskonseptista vahvasti poikkeava. Ihan jo pelkästään se, että kattorakenteen pitää olla avattava, tekee rakenteesta isosti poikkeavan.
Offtopic loppuu

Tätä keskustelua on ollut hienoa seurata. Mitään mistään tietämättömänä on saanut paljon lisäymmärrystä näiden vehkeiden suunitteluun. Kiitokset pääsuunittelijalle ja muille osallistujille
 

En tiedä oliko tämä uutinen lähtökohtaisestikin MiKun lähtökohtaideoissa taustalla, mutta kertoo oikeassa elämässä pinnalla olevasta hankkeesta.


Käsitän itse, että mainittu taktinen liikkuvuus = voi ajaa hangilla ja soilla kuten tekalla. Operatiivinen liikkuvuus = joukko voi ajaa kinnereillään itse keskitysmarssin kuten pasikalustolla. Johtaisin tästä itse, että pieni telapaine, tekninen luotettavuus ja korkeahko marssinopeus ovat kriittisiä vaatimuksia ja panssaroinnin taso sitten se, mihin rahkeet noiden muiden jälkeen riittävät. Hinta on myös olennainen, koska kaluston määrällinen tarve on suuri.

Olen epäileväinen, voiko CV:n teloilla saavuttaa riittävän pientä telapainetta suolla ja hangella ajamiseen. Tiettävästi Bulgariassa tuotetaan uusia ällejä, joten sieltä lienisi saatavilla uudet leveät vitjat MiKu- lauttaan. Tyhmää rautaa kuitenkin tuotteena, elinkaariratkaisuna voisi olla vaikka 2x telaketjut vaunulauttaan hankinnassa kuuluvana. Legacy- ällien myötä meillä on tietty myös valtava määrä ällin telaketjuja jo kotimaassa. Niissä tosin on eroja ja eroja ristiinsopivuuden suhteen, joista joku ps-alaan perehtyneempi varmasti osaisi eritellä paremmin todellista ristiinkäytettävyyttä. Tässä kuitenkin jälleen muutama ajatusheitto.
 
Back
Top