MiKu

[Mikfin70]

Entäs kranaatinheittimen (81mm/120mm) käyttö vaunusta tai Nemo?

Samanlaiset ampumalaitteet, kun on tekoissa. Nuo nemot ja amokset eivät ole hintansa väärtejä.

 

[Pzgnrl]

Erinäisiä sekalaisia ajatuksia:

Jos vakavasti mietitään mihin PV tarvitsee tela-ajoneuvoja tulevaisuudessa, niin telakuorma-autojen korvaajiksi kohtapuoliin ja ällien korvaajaksi parin kymmenen vuoden päästä. Tällöin härvelille olisi panssarointia olennaisempaa pieni telapaine ja kyky ajaa erinäköisiä suokoukkauksia. Tekoilla pääsee hangessa, mutta lasikuitukopista ampuu läpi rynkyllä. Ällillä pääsee hangilla ja soilla, mutta se on itävaununa perin huolenpitointensiivinen eikä niilllä ajeta Eteläsuomesta Pohjoissuomeen.

Ideoitavan kinnerin olisi hyvä kestää rynkyn luoti ja kevyet sirpaleet, omata vähintään leveätelaisen ällin telapaine, kulkea vähintään kuutta kymppiä ja liikkua luotettavasti sanotaanko 500km. Oletusarvona pitäisin panssaroinnin miniminä, jotta maastoajo-ominaisuudet ovat mahdollisimman hyvät. Uimakyvystä olen hieman kintaalla tarvitaanko sitä. Jos otetaan, tulisi vesiajovalmisteluiden olla nopeita ja yksinkertaisia. Plussaa tietty on, jos rakenne mahdollistaa vientiin ja mekanisoiduissa joukoissa käyttämiseen modulaarisen lisäpanssaroinnin.

Aseistuksena pitäisin vanhempien pannujen tapaan avonaisessa kehdossa olevan ITKK:n. Syyt: hinta ja paino sekä koko ajoneuvon käyttötarkoitus: kuljetus.

Ajoneuvon hintaan olisi syytä sisällyttää naamioverkko kohotinsauvoineen ja muine varusteineen.

Ajoneuvossa olisi olennaista olla mahdollisuus ladata erilaisia akkuja. Tätä varten vaunun akuston tulisi olla kaksiosainen, alustan akut erotettuna magneettiventtiilillä "virtapankkiakustosta". Alustan tulisi sisällyttää radio. Vaunun tulisi olla käynnistettävissä apuvirralla "natokaapelilla". Vaunussa tulisi myös olla polttoainekäyttöinen Webasto/Eberspärcher, jolla sisätila pysyy lämpimänä ja jäähdytysnestekierron tulisi olla sellainen, että talviöiden aikana kone pysyy senverran lämpimänä että sen voi suoraan käyttämällä lämmittää ajolämpöihin ilman ällin esilämmittimen tapaista aikaa ja vaivaa vievää puhdekohdetta.

Vetolaitteen tulisi olla esim. älliä vastaava, jolloin kikkareella varustettu heitinkomppania kykenee vetämään raskaita heittimiä perässään, kuten älleillä tehdään.

Jos saisin itse päättää, laitettaisiin ällejä automaattilaatikoilla ja länsimaisilla voimapaketeilla sekä niihin kehitettäisiin "Ostkette" V- levyiset kuminiveltelat, jotka saa puristustyökalulla katkottua ja yhdistettyä ilman pillihommia.

Hyviä pohdintoja. Olen samaa mieltä kaikista kohdista. Eikös MT-LBv:n telat ole käytännössä "Ostketten"-versiot tavallisen ällin teloista? Tällä hetkellä ajatelmissa on käyttää CV:n teloja; tietysti jos kotimainen valmistaja terästeloille löytyy ja tuollaiset voi kustannustehokkaasti suunnitella, niin mikä ettei. Muutoin kaupan hyllyltä mieluiten.

 

[KKpilot]

Miten muuten iskuosastotoiminta? Joo, APC ei ole rynnäkköpanssarivaunu, mutta mutta... Etenkin pohjoisessa Suomessa tilanne voisi muistuttaa paljolti Ukrainaa siinä mielessä, että tilaa on paljon ja "rintamalinjat" liikkuvia. Myös raskaampi/parempi aseistus voisi olla tarpeen - tai sitten ei.

Alla video, jossa ukrainalaiset ja vapaaehtoistaistelijat hyökkäävät HMMWV-kalustolla kylään, jossa on tiedustelutiedon mukaan venäläisten BMP-2:t parkissa ilman vartiointia ja miehistöt nukkumassa rakennuksissa.

Mielestäni ehdotuksesi on selkeä, mutta Pentagon Wars- tyyppinen: varaudutaan mahdollisuuteen, ei todennäköisyyteen ja lopputulos ei ole oikein hyvä missään.

Ukrainassahan tuo tilannehan on siten, että on valtava määrä joukkoja muttei valtavaa määrää sopivaa kalustoa. Sitten kun jollain on koripallon kokoiset kassit, niin vähällä voi saada paljon aikaan.


Meillä taas lähtökohtaisesti joukon kalusto, taistelutapa ja käyttö suunnitellaan yhteensopivaksi kokonaisuudeksi, joka istuu myös suurempaan kuvaan. Tämän keskustelijan yksittäinen näkemys on, että maastoliikkuvuus on tärkeämpää kuin passiivinen suoja, jolloin kyetään suoja hakemaan yllätyksestä. Yllätykseen päästään nopeudella ja maastoliikkuvuudella. Humwee ei juuri liiku hangessa, eikä metsäteiden ulkopuolella.

 

[KKpilot]

Hyviä pohdintoja. Olen samaa mieltä kaikista kohdista. Eikös MT-LBv:n telat ole käytännössä "Ostketten"-versiot tavallisen ällin teloista? Tällä hetkellä ajatelmissa on käyttää CV:n teloja; tietysti jos kotimainen valmistaja terästeloille löytyy ja tuollaiset voi kustannustehokkaasti suunnitella, niin mikä ettei. Muutoin kaupan hyllyltä mieluiten.

Älliin on käsittääkseni kolmenlaisia teloja: kapeat terästapilliset, leveät terästapilliset ja kapeat kuminiveltelat. Kuminiveltelat ovat käyttäjälle helpoimpia, kun taas leveät terästapilliset saavat aikaan pienimmän telapaineen. Leveissä ei muistaakseni ole muuta eroa kapeisiin kuin "levikesiiveke" kuten alkuperäisessä sodanaikaisessa saksalaisessa ideassa.

 

[Huhta]

Mielestäni ehdotuksesi on selkeä, mutta Pentagon Wars- tyyppinen: varaudutaan mahdollisuuteen, ei todennäköisyyteen ja lopputulos ei ole oikein hyvä missään.

Ukrainassahan tuo tilannehan on siten, että on valtava määrä joukkoja muttei valtavaa määrää sopivaa kalustoa. Sitten kun jollain on koripallon kokoiset kassit, niin vähällä voi saada paljon aikaan.


Meillä taas lähtökohtaisesti joukon kalusto, taistelutapa ja käyttö suunnitellaan yhteensopivaksi kokonaisuudeksi, joka istuu myös suurempaan kuvaan. Tämän keskustelijan yksittäinen näkemys on, että maastoliikkuvuus on tärkeämpää kuin passiivinen suoja, jolloin kyetään suoja hakemaan yllätyksestä. Yllätykseen päästään nopeudella ja maastoliikkuvuudella. Humwee ei juuri liiku hangessa, eikä metsäteiden ulkopuolella.

Olen pitkälti samaa mieltä tuosta mitä kirjoitat ja myös siitä mitä kirjoitit aiemmin viestissä, jota lainasin. Lainasin sinua lähinnä siksi, että kommenttisi aseistuksesta toi mieleeni tuon videon. Olen itsekin painottanut ketjussa halvan/yksinkertaisen aseistuksen merkitystä MiKussa ja perusaseistuksena se varmaan olisi hyvä ja toimiva lähtökohta.

Kuitenkaan Ukrainan oppien perusteella kaksi panssariyhtymää pilkkomassa toisiaan ei ole koko totuus. Eikä jääkärit liikkumassa tekoilla sen vihollisen panssariyhtymän edessä ja sivuilla taistellen vain jalan. Eikä myöskään asemasota juoksuhaudoissa. Laajalle rintamalle mahtuu monenlaista yhteenottoa, ml. videon kaltaista, hieman reippaampaa toimintaa.

Se on varmaa, että tuollainen videon toiminta ei onnistu pyöräajoneuvolla Pohjois-Suomessa. Se ei onnistu myöskään panssaroimattomalla TEKA:lla. Mutta pitäisikö sen onnistua MiKulla? Pitäisikö olla tekninen valmius raskaammalle aseistukselle RWS:n/tornin muodossa, vaikka sitä ei asennettaisi kuin esim. yhteen ajoneuvoon viidestä tai kymmenestä? Mielestäni pohtimisen arvoinen asia.

 

[ERAkko]

Entäs kranaatinheittimen (81mm/120mm) käyttö vaunusta tai Nemo?

Pääkonstruktööri pitäköön pään kylmänä, jalat maassa ja huomioikoon putken suuntaisen rekyylivoiman R= paine X ampuvan putken sisäpoikkipinta-ala, R=p*A, vaikutukset rakenteelle.

81 mm paine: esim. Nammo 81HE ESCP=96MPa 6.p.
120 mm paine: esim Nammo 120HE ESCP=164 MPa 6.p. (Tästä ei tiedä, mille aseelle, AMOS/Nemo vai perinteinen 120 KRH 92, paine on ilmoitettu, mutta kelvannee ensianalyysin painetasoksi).

Mortar Rounds - Nammo

www.nammo.com

Nuo ovat normaalin käytön ääriolosuhteiden paineita (Extreme Service Condition Pressure), joilla lasketaan esim. aseen osien väsymistä ja kulumista vs. laukauslukumäärä.
Staattiseen mitoitukseen täytyy pistää varmuutta (painetta) lisää ~1,2 .... 1,5 x teräsrakenteen mitoituskuormaksi ja vastaanottohyväksyntätestien muutamalle laukaukselle.

Taitaa ainakin 120 mm heitin ankkuroida MiKu:n maahan pohjan läpi, jos ei lisää runsaasti vahvistuksia?
Kokemusta siitäkin kertyisi eikä olisi ensimmäinen kerta, .

Tai sitten pitää tehdä joku rekyylivaimennin / palautin versio aseesta ja sen kiinnityksestä vaunu pohjalle (hieman projekti laajenee),
tai ampua vain pienillä panoksilla (< 6.p) lahelle, jossa ei ole järkeä, kun heitintä voi hinata perässä ja ampua normaalisti maavastimelta huoletta.

 

[Jopuni]

500 kg kannella riittää.

Pitäskö kuitenkin olla jotain 1000kg, nimittäin 10kpl 100kg ukkoo kannella istumassa (katso Ukrainan videot).

 

[Pzgnrl]

Onnistuin löytämään NATO-koukun 3D-mallin, samoin RWS:n. Se on lähinnä placeholderi.

 

[Mikfin70]

Onnistuin löytämään NATO-koukun 3D-mallin, samoin RWS:n. Se on lähinnä placeholderi.

Tuohan alkaa näyttämään kauniilta. Tee kuva missä johtajan luukussa on Platin torni.

 

[Pzgnrl]

Mielestäni 2000 kg mitoituskuormana katolle on perusteltua, koska pitää huomioida dynaaminen kuormitus ja väsyminen. Mitä löysempi katto on, sitä enemmän taakka pääsee liikkumaan ja sitä enemmän dynaamista voimaa tulee peliin.

 

[Pzgnrl]

Tuohan alkaa näyttämään kauniilta. Tee kuva missä johtajan luukussa on Platin torni.

Minkäslainen torni olikaan kyseessä?

 

[EXLT2]

Pääkonstruktööri pitäköön pään kylmänä, jalat maassa ja huomioikoon putken suuntaisen rekyylivoiman R= paine X ampuvan putken sisäpoikkipinta-ala, R=p*A, vaikutukset rakenteelle.

81 mm paine: esim. Nammo 81HE ESCP=96MPa 6.p.
120 mm paine: esim Nammo 120HE ESCP=164 MPa 6.p. (Tästä ei tiedä, mille aseelle, AMOS/Nemo vai perinteinen 120 KRH 92, paine on ilmoitettu, mutta kelvannee ensianalyysin painetasoksi).

Mortar Rounds - Nammo

www.nammo.com

Nuo ovat normaalin käytön ääriolosuhteiden paineita (Extreme Service Condition Pressure), joilla lasketaan esim. aseen osien väsymistä ja kulumista vs. laukauslukumäärä.
Staattiseen mitoitukseen täytyy pistää varmuutta (painetta) lisää ~1,2 .... 1,5 x teräsrakenteen mitoituskuormaksi ja vastaanottohyväksyntätestien muutamalle laukaukselle.

Taitaa ainakin 120 mm heitin ankkuroida MiKu:n maahan pohjan läpi, jos ei lisää runsaasti vahvistuksia?
Kokemusta siitäkin kertyisi eikä olisi ensimmäinen kerta, .

Tai sitten pitää tehdä joku rekyylivaimennin / palautin versio aseesta ja sen kiinnityksestä vaunu pohjalle (hieman projekti laajenee),
tai ampua vain pienillä panoksilla (< 6.p) lahelle, jossa ei ole järkeä, kun heitintä voi hinata perässä ja ampua normaalisti maavastimelta huoletta.

Kranaatinheittimiä on maailmalla asennettu kevyisiin vaunuihin 2. MS alkaen, mm. M113 ja MT-LB ja Suomessakin Teka. Pohjoisen joukot varmasti arvostavat, varsinkin metristen hankien aikaan, kykyä ampua suoraan ajoneuvosta. Mekanisoiduilla joukoilla sama kyky on itsestäänselvyys. Jos KRH on asennettu 2.MS aikaisiin puolitelavaunuihin, on se varmasti asennettavissa uuteen kuljetus- ja tukivaunuun.

 

[Pzgnrl]

Kranaatinheittimiä on maailmalla asennettu kevyisiin vaunuihin 2. MS alkaen, mm. M113 ja MT-LB ja Suomessakin Teka. Pohjoisen joukot varmasti arvostavat, varsinkin metristen hankien aikaan, kykyä ampua suoraan ajoneuvosta. Mekanisoiduilla joukoilla sama kyky on itsestäänselvyys. Jos KRH on asennettu 2.MS aikaisiin puolitelavaunuihin, on se varmasti asennettavissa uuteen kuljetus- ja tukivaunuun.

Onhan noilla paineilla aikamoisia rekyylivoimia, 81 mm / 96 MPa / 494,7 kN ja 120 mm/ 164 MPa / 1854,8 kN.

Niille, joille kilonewtonit eivät aukea niin kiloina 49 468 kg ja 185 479 kg.

Jousitushan tietysti imee osansa tuosta impulssista, mutta aika hurjia lukuja.

 

[Pzgnrl]

Muutoksia:

1: Vetokoukku on liitetty 150x150x7,1 RHS -putkeen 30 mm päätylepulla
2: Pintapellin aukotusta muutettu
3: Jouduin luopumaan yhdestä isosta takaluukusta, 2000 kg kuorma vaatii suht järeän pitkittäispalkin 150x150x7,1. Poikittaispalkitkin menivät vaihtoon, koot 120x80x4.

 

[ERAkko]

Kranaatinheittimiä on maailmalla asennettu kevyisiin vaunuihin 2. MS alkaen, mm. M113 ja MT-LB ja Suomessakin Teka. Pohjoisen joukot varmasti arvostavat, varsinkin metristen hankien aikaan, kykyä ampua suoraan ajoneuvosta. Mekanisoiduilla joukoilla sama kyky on itsestäänselvyys. Jos KRH on asennettu 2.MS aikaisiin puolitelavaunuihin, on se varmasti asennettavissa uuteen kuljetus- ja tukivaunuun.

Ei asentamista kai kielletty, mutta asennusviestistä nähnee, jos ymmärrys siihen riittää , mitä tarkoittaa, jos asentaa rekyylivaimentamattoman heittimen vaunuun.
Kannattaa laskea se peruskoulun matematiikan/fysiikan tietojen mukainen voimalaskelma "voima on paine * pinta-ala" ja miettiä, mitä se tarkoittaa esim. vaunun kokonaispainon rinnalla.
Viihjeenä, jos ei ole tuttua tai tiedeossa: Voiman F [N=kgm/s^2] saa muunnettua massayksiköksi [kg] jakamalla voiman putomiskiihtyvyydellä g~10 m/s^2 kaavana: m(ekvivalentti) = F/g ---> x kg.

Sen jälkeen voi miettiä, mitä se tarkoittaa vaunun rakenteelle tai sitten ammutaan vain pienillä paineilla, pienillä lähtönopeuksilla ja lähelle.
Jälkimmäistä voinee tehdä esim. kranaattikonekiväärillä tai muulla vastaavalla vähärekyylisellä pienikal. aseella sen järkevällä teknisellä toiminta-alueella.

Laukaisunarusta vetäminen ei välttämättä pätevöitä raskaan aseen ajoneuvoasentamisen ymmärrykseen.

Edellenkin suosittelen MiKu:n pääkonstruktööriä pohtimaan asiaa jalat maassa, rauhassa mahdollisiin laukauskuormituksiin tutustuen, ja myös sitä, riittääkö tekniset eväät aseen rekyylivaimennuksen ja palautuksen suunnitteluun MiKu projektin puitteissa.

"Suomessa kranaatinheittimet ovat sodankäyntiä varten ja tykit paraateja varten." on eräs asioita ymmärtävä henkilö loihe lausumaan aseteknisessä tilaisuudessa taka vuosina. Siinä on vinha perä ja siksi krh-aseista pitää ottaa kaikki ominaisuudet irti ja se taas edellyttää ympäristöön kohdistuvien vuorovaikutuksien ymmärrystä ja hallintaa.

 

[EXLT2]

Ei asentamista kai kielletty, mutta asennusviestistä nähnee, jos ymmärrys siihen riittää , mitä tarkoittaa, jos asentaa rekyylivaimentamattoman heittimen vaunuun.
Kannattaa laskea se peruskoulun matematiikan/fysiikan tietojen mukainen voimalaskelma "voima on paine * pinta-ala" ja miettiä, mitä se tarkoittaa esim. vaunun kokonaispainon rinnalla.
Viihjeenä, jos ei ole tuttua tai tiedeossa: Voiman F [N=kgm/s^2] saa muunnettua massayksiköksi [kg] jakamalla voiman putomiskiihtyvyydellä g~10 m/s^2 kaavana: m(ekvivalentti) = F/g ---> x kg.

Sen jälkeen voi miettiä, mitä se tarkoittaa vaunun rakenteelle tai sitten ammutaan vain pienillä paineilla, pienillä lähtönopeuksilla ja lähelle.
Jälkimmäistä voinee tehdä esim. kranaattikonekiväärillä tai muulla vastaavalla vähärekyylisellä pienikal. aseella sen järkevällä teknisellä toiminta-alueella.

Laukaisunarusta vetäminen ei välttämättä pätevöitä raskaan aseen ajoneuvoasentamisen ymmärrykseen.

Edellenkin suosittelen MiKu:n pääkonstruktööriä pohtimaan asiaa jalat maassa, rauhassa mahdollisiin laukauskuormituksiin tutustuen, ja myös sitä, riittääkö tekniset eväät aseen rekyylivaimennuksen ja palautuksen suunnitteluun MiKu projektin puitteissa.

"Suomessa kranaatinheittimet ovat sodankäyntiä varten ja tykit paraateja varten." on eräs asioita ymmärtävä henkilö loihe lausumaan aseteknisessä tilaisuudessa taka vuosina. Siinä on vinha perä ja siksi krh-aseista pitää ottaa kaikki ominaisuudet irti ja se taas edellyttää ympäristöön kohdistuvien vuorovaikutuksien ymmärrystä ja hallintaa.

Eli kerrotko fysiikan lakeja ymmärtämättömälle miksi ällitällistä tai bankusta voi ampua heittimellä, mutta Mikusta ei? EDIT. Älä kerro, koska henk.koht. en ole kiinnostunut teknisistä yksityiskohdista.

 

[Pzgnrl]

120 mm krh:n impulssi on I = 13 kg*455 m/s = 5 915 Ns. Tämä jaettuna aseen massalla (260 kg) aiheuttaa 22, 75 m/s nopeuden ns. vapaassa rekyylissä. Jos huomioidaan vaunun massa (esim +13 000 kg) saadaan 0,45 m/s. Jos oletetaan, että pysäyttäminen vaatii 0,1 s, niin voima on 59, 2 kN.

Eroa tulee siis huomattavasti laukaisupaineilla laskettuun voimaan verrattuna.

 

[ERAkko]

Eli kerrotko fysiikan lakeja ymmärtämättömälle miksi ällitällistä tai bankusta voi ampua heittimellä, mutta Mikusta ei? EDIT. Älä kerro, koska henk.koht. en ole kiinnostunut teknisistä yksityiskohdista.

No niihin asennuksiin on tehty aika paljon rakenteellisia muutoksia, jotka eivät välttämättä näy päällepäin.
Esim. jotkut, jotka perusversiona kelluvat, eivät enää ui krh-versioina. Jotain on siis rakenteessa muutettu.

Tuosssa edellä MiKu:n pääkonstruktrööri laski 120 mm heittimen rekyylivoimalle massaekvivalentin: 190 tn, MiKu painaa ehkä 10 ... 20 tn + 5 tn kuorma? --> Rekyylivoima on ~4 ... 8 -kertainen omaan painoon+kuormaan? nähden.
Ei onnistu noin vaan, kun yleensä "varmuus" koneenrakennuksessa on ~1,5 ... 3 (harvoin) staattiselle kuormalle (omalle painolle + kuormalla). Ei riitä varmuus edes staattisessa tapauksessa.
Väsyminen (usea laukaus) on vaikeampi tapaus ja vaatii vielä lisää rakennemuutoksia.

Vaihtoehdot:
- vahvista rakennetta paljon (rekyylivaimentamaton), sen jälkeen ajoneuvoa ei voi käyttää muuhun tai ainakin muu käyttö vaikeutuu
- tee rekyylivaimennettu ase tai sen asennus (kuten AMOS, Nemo kielletty eivätkä mahdu perus MiKu:un, Mjölner, yms. rekyylivaimennus: putki perääntyy videoissa). Ei ole vahinko, että ne ovat monimutkaisia ja kalliita perusheitimeen nähden. Tämäkin taitaa tehdä erikoisajoneuvon ts. ei käy enää miehistön kuljetukseen
- ammu vain pienipaineisilla panoksilla, jolloin rekyylivoima jää pieneksi, mutta niin myös kranaatin lähtönopeus ja kantama
- käytä pienikaliiperista asetta --> et saa vaikutusta lumisessa maastossa yksittäislaukauksilla (krh tapaan ammuttaessa).

Vastasin vaikka kielsit. Sorry.

 

[ERAkko]

120 mm krh:n impulssi on I = 13 kg*455 m/s = 5 915 Ns. Tämä jaettuna aseen massalla (260 kg) aiheuttaa 22, 75 m/s nopeuden ns. vapaassa rekyylissä. Jos huomioidaan vaunun massa (esim +13 000 kg) saadaan 0,45 m/s.

Lähtee sieltä panoksen palanutta ruutiakin 1...2,5 kg ?? (ruutikaasua), joka potkii vaunua. Ei pidä unohtaa....

Kokemusta karttuu....

 

[EXLT2]

No niihin asennuksiin on tehty aika paljon rakenteellisia muutoksia, jotka eivät välttämättä näy päällepäin.
Esim. jotkut, jotka perusversiona kelluvat, eivät enää ui krh-versioina. Jotain on siis rakenteessa muutettu.

Tuosssa edellä MiKu:n pääkonstruktrööri laski 120 mm heittimen rekyylivoimalle massaekvivalentin: 190 tn, MiKu painaa ehkä 10 ... 20 tn + 5 tn kuorma? --> Rekyylivoima on ~4 ... 8 -kertainen omaan painoon+kuormaan? nähden.
Ei onnistu noin vaan, kun yleensä "varmuus" koneenrakennuksessa on ~1,5 ... 3 (harvoin) staattiselle kuormalle (omalle painolle + kuormalla). Ei riitä varmuus edes staattisessa tapauksessa.
Väsyminen (usea laukaus) on vaikeampi tapaus ja vaatii vielä lisää rakennemuutoksia.

Vaihtoehdot:
- vahvista rakennetta paljon (rekyylivaimentamaton), sen jälkeen ajoneuvoa ei voi käyttää muuhun tai ainakin muu käyttö vaikeutuu
- tee rekyylivaimennettu ase tai sen asennus (kuten AMOS, Nemo kielletty eivätkä mahdu perus MiKu:un, Mjölner, yms. rekyylivaimennus: putki perääntyy videoissa). Ei ole vahinko, että ne ovat monimutkaisia ja kalliita perusheitimeen nähden. Tämäkin taitaa tehdä erikoisajoneuvon ts. ei käy enää miehistön kuljetukseen
- ammu vain pienipaineisilla panoksilla, jolloin rekyylivoima jää pieneksi, mutta niin myös kranaatin lähtönopeus ja kantama
- käytä pienikaliiperista asetta --> et saa vaikutusta lumisessa maastossa yksittäislaukauksilla (krh tapaan ammuttaessa).

Vastasin vaikka kielsit. Sorry.

Toki heitinajoneuvo olisi erikoisajoneuvo, miksi sitä käytettäisiin muuhun? Jos Mikulla ajateltaisiin korvattavan myös mekanisoitujen joukkojen MT-LB, iso osa olisi erilaisia erikoisajoneuvoja. ( Johtaminen, viesti, pioneeri ja erilaiset huollon ajoneuvot ym.)