MiKu
- Viestiketjun aloittaja Pzgnrl
- Aloitus PVM
rukkaskikka
Majuri
Eteläkorealaisen telavalmistajan 533.4 mm leveä telakenkä, joka käy M2 Bradley, MLRS, CV90. Valitettavasti telakengän painoa ei ole ilmoitetttu. Bradleyyn menee 166 kappaletta, josta kahden telan painoksi tulee, jos telakenkä painaa 15 kg, 2490 kg eli 1245 kg per tela. Telakengän pitch on 152.4 mm, josta 166 telakengällä saadaan 25.30 metriä telaa, joten täytyy tarkoittaa kahta telaa, kuten linkissä sanotaankin (Q'ty for 1 Vehicle).
Korealaisvalmistajan laajempi esite:
Kumitelavalmistaja Soucyn sotilasajoneuvotelojen yleiskatsaus, jossa painot kerrottu (tietolaatikko avautuu viemällä hiiri kuvan päälle).
TRACK Systems – Soucy Defense
www.soucy-defense.com
Wagner
Luutnantti
Noin 20-25% kokonaispainosta (telaketju/pyörät/veto- ja johtopyörät/yläkannatuspyörät/jousitus ja vaimennus vivustoineen.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Lisää ainakin selviytymistä osumatilanteessa, kun on kaksi säiliötä.
Tankit pitäisi kiinnittää sponsooneihin, ne kestävät kyllä. Lähinnä sivusuuntainen tila pitäisi miettiä. Ja ovatko nuo jonkin standardin mukaisia, koska sitten homma helpottuu.
Voisiko olla periaatteessa polttoainetynnyri, kuten panssarivaunujen lisätankit? Ei tietenkään näytä hienolta, mutta ainakin huolto olisi helppoa.
Jopuni
Kenraali
Kannatan kahta säiliötä, en tiedä onko kuvan mukainen sijoittelu hyvä, jos ei ole muita säiliöitä, takana tapahtuva räjähdyksen sirpaleet (tai luodittakaa) tekevät reikiä molempiin säiliöihin, olisko kuitenkin parempi molemmilla sivuilla, jos polttoaine syttyy palaamaan vuotavasta säiliöstä, ei ole takaovien edessä liekki merta.
Jopuni
Kenraali
Kestääkö minkalaista luotia/sirpaletta?
Toistaiseksi ei mitään juurikaan, levyjen vahvuus on vain 6 mm. Sen voi paksuntaa 8 mm kuin muuallakin. Sisälle on tarkoitus tulla fuel bag, jossa yleensä on itsesulkuominaisuus.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Ovat herkät puuosumille eli sanoisin ei jatkoon.
Vähän sama kuin Bemarin ponttoonitelansuojat.
Jopuni
Kenraali
Voisivat toimia vara/lisä säiliöinä hiukan pienempinä, varsinaiset polttoainesäiliöt olisi minusta paremmat molemmin puolin kylkiä.
-TripleX-
Respected Leader
Mitä opimme Miku projektissa tuosta Puma-katastrofista? Onko mitään saksalaisia osia tai suunnitteluideoita käytetty tai ajateltu käyttää joita voisi jättää heti kärkeen pois laskuista?
Hylkää samantien vaikka tiivistyssilikoninkin mikäli joku ehdottaa esimerkiksi Würthiä.
Hylkää samantien vaikka tiivistyssilikoninkin mikäli joku ehdottaa esimerkiksi Würthiä.
Pidä vankasti kiinni siitä, mihin tarpeeseen vaunu tulee. Jos käyttötarve muuttuu liikaa tai menee liian vaikeaksi, unohda koko juttu. Puman kehitys alkoi aikanaan NGP-projektista, joka hylättiin kylmän sodan päätyttyä: https://de.wikipedia.org/wiki/Neue_Gepanzerte_Plattform
Wikin mukaan NGP-projektissa oli tarkoitus yksinkertaistaa panssarijoukkoja 1970-luvun kalustosta vähän samankaltaisesti kuin Venäjä yrittää nyt Armata-alustalla. Painopiste oli aktiivisuojauksessa ja miehittämättömässä tornissa. Projektin loputtua aloitettiin Puman kehitys, joka lähti liikkeelle näistä kahdesta kriteeristä. Tähän lisättiin sitten ajan kuluessa mm. ilmakuljetusvaatimus, joka aiheutti heti vaatimusristiriidan ja tietysti nosti hintaa sekä kompleksisuutta (suursodan etulinjan kalustosta nopean toiminnan vaunuksi).
En ole perehtynyt Puman ongelmiin muuta kuin nopealla twitter- ja Wiki-lukaisuilla, joten sen ongelmista minulla ei ole kovin kattavaa tietoa? (Eikä ilmeisesti näytä olevan Bundeswehrilläkään... /s)
Ilmeisesti tornissa vikaa, virtakaapelipaloja, varaosien ja erikoistyökalujen puutosta jne.
Saksalaisen ihanan monimutkaista tekniikkaa, aka Maybach tai tuoreemmat VAG:ilaiset.
Sen muistan Bemmistä, että pikkuvikoja oli jatkuvasti. Milloin PA, jäähdytysnestettä tai öljyä vuosi. Milloin vakain oli pikkuisen epävakaa. Mutta ei koskaan sellaista vikaa, mikä olisi pysäyttänyt liikkeen. Kun taas Parolassa säilytettyyn CV:n kun tuli vika, niin se ei liikkunut kuin lavetilla. Useamman kerran kun karjalanpiirakoiden kanssa mentiin Hätilään, niin ainakin yksi CV tuotiin paikalle lavetilla ja Millogin erikoismies kävi tekemässä taikojaan. Useimmiten joku tukkiutunut suodatin tai sähkövika.
Feature creep. Miku on omasta mielestäni pysynyt suhteellisen hyvästi kurssilla. Pieniä poikkeamia siellä sun täällä, mutta niistä ollaan palattu takaisin.
Länsimaissa on pitkään uskottu siihen, että ylivoimainen tekniikka korvaa määrän. Onhan sekin totta, tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta kulutussodassa se terävin kärki yleensä kuluu nopeaa vauhtia. Ja edes nykyteknologialla huoltoa ei voi kovin kauaa laiminlyödä. Ainoastaan Yhdysvalloilla on varaa pitää huipputeknologiansa koko ajan tiptop-kunnossa ja rivivahvuudet tapissa, koska logistiset muskelit ovat aivan toista luokkaa kuin kellään muulla. Kun sitten pitäisi pärjätä kylmällä hallinlattialla 6 kk varusmiehen suorittamalla huollolla, alkaa tulla ongelmia.
Feature creep on aika klassinen projektin sekoittaja, mutta konsulttitermein projektin "scope" on minusta oleellisempi. Mitä oikeastaan halutaan ja miten sitä on tarkoitus käyttää.
Pumasta en oikein saa selkoa, mikä sen idea lopulta on. Verrataan esim Israelin Nameriin, jonka konsepti on hyvin selkeä: raskaasti panssaroitu tela-ajoneuvo jalkaväen kuljettamiseen ja tukemiseen. Ei kompromisseja, vaan helkutisti panssaria ja hyvä liikkuvuus odotetussa maastossa sekä mahdollisuus kuljettaa koko ryhmä vaunun sisällä.
Viimeksi muokattu:
"Scope creep" on myös käytössä oleva termi ainakin mun alalla. Pumalle vaikuttaisi tämän keskustelun perusteella käyneen juuri noin. Selkeästä perusajatuksesta lähteneelle projektille on ladottu lisää ja lisää uusia tehtäviä vailla huolta niiden sopivuudesta samaan alustaan. Esim. ilmakuljetteisuus ja vahva panssarointi ovat lähes antiteesejä keskenään.
Saksalaiset rakentamassa painavaa ja kallista panssaria joka hajoilee koko ajan?
Ennen kuulumatonta! /s