MiKu

[Pzgnrl]

Tämä viesti on teknistä höpötystä, joten hän, joka ei siitä pidä, jättäköön lukematta. Kuten viiteviesti, ei tämäkään vie Mikua eteenpäin, mutta että kuitenkin tuli kirjoitettua.

Ohessa muutama tekninen havainto/kommentti/kysymys esitetyn ammusrakenteen putkiaikaisesta toiminnasta ja lennon vakaudesta.

Ensin sisäballistisen vaiheen painearvioon taulukko, lieneekö paine oikein ja järkevä?:

Se löytyi tuolta [MPa-rivillä Google-kääntäjän mukaan "kaasun kynnyspaine", varmaankin panoskammion/hylsyn pohjassa, joten ammuksen perässä paine on hieman vähemmän]:
https://www.armedconflicts.com/SOV-2A42-30-mm-automaticky-kanon-t39004

Aksiaalinen kiihtyvyys:

Koulufyysikan käsilaskulla pääsee alkuun, ilman FEM-analyysejä, ammuksen aksiaalisesta vapaakappalekuvasta ja liikeyhtälöstä F=m*a, kun kitka- ja rihlavoimat unohdetaan näin alkuun. Hetkellinen maksimikiihtyvyys lienee, jos ammuksen pohjaa vaikuttavaksi max paineeksi olettaa p= (300....350) MPa:
Max kiihtyvyys = max p * putken poikkipinta-ala / ammuksen m, josta saanee luokkaa max a >(99100...110 000)* g kiihtyvyydeksi, jossa g~10 m/s^2 on putoamiskiihtyvyys, jos sitä haluaa käyttää.

Kestääkö ammusrakenne kokonaisuudessaan ja osiltaan putkiajan rasitukset eli tuleeko "ammus ehyeänä putken suusta ulos?"
Esim al-kuoren ja pohjan pieni kynnys, kestääkö se kiihtyvyyden edellyttämän kuoren työnnön?

Pyöriminen lisää säteettäistä kuormitusta, joten alarajatarkastelua tehdään pelkän aksiaalisuunnan kuormituksilla rakenteen kestävyyden analyysissä.

Pyöriminen:
Koska ei ole siivekkeitä (ei ole APDSFS), niin pitäisi saada koko ammus pyörimään putkiaikana, muttei ole johtorengasta?
Johtorengas (Cu / messinki / muu "pehmeä" metalli) tarvitaan ammukseen rihlauksen pyöritystä välittämään putkesta ammusrakenteelle.

Lennon vakaus (stabiliteetti)
En tunne ulkoballistiikkaa kovin hyvin, joten voin olla kommentoinnissa väärässä. Lennon vakaus on laskennallisesti monimutkainen (paljon parametreja ja laskettavaa) asia ja sen tavoitteet lienevät erilaiset suorasuuntausammunnalle (nyt kyseessä) ja epäsuoran tulen kaareville lentoradoille. Jälkimmäisissä ammuksen pituusakselin olisi hyvä seurata kaarevan lentoradan tangenttin suuntaa, jotta sytytin osuisi maahan ensimmäiseksi. Suorasuuntausammunnassakin on eduksi läpäisyn suhteen se, että ammuksen pituusakseli on laakean lentoradan suuntainen (iskunopeuden suuntainen).

Rotaatiovakavoidun täyskaliiperisen ammuksen ohjeellinen pituus on luokkaa (4...6) * kal eli max pituus olisi ~180 mm (kal 30mm). Nyt iso osa massasta olisi keskilinjalla (penetraattori), niin vakaasti lentävän ammuksen pituussuositus saattaa olla paremminkin alarajalla. Mittavaatimukseen syynä on ammuksen lennon vakaus, stabiliteetti. Hitausmomenttien ja massan tulee toteuttaa joitain suhdelukuja, jotta ammuksen lento olisi vakaata. Hieman pidemmälle menevää ulkoballistiikkaa, johon en nyt hyvää avointa viitettä löytänyt. Aihetta sivutaan kyllä tuossa alla mainitussa kirjassa (Rheinmetall), aika alussa, ehkä s. 174 ... Rotaationopeus (kulmanopeus) vaikuttaa myös, joten sekin (rihlakulmasta ja nopeudesta laskettuna) pitäisi tietää.

Rotaatiovakavoidun ammuspituuden vaihteluväli mainitaan allaolevassa viitteessäkin (Rheinmetall). Jossakin muussa lähteessä on suositeltu pituudeksi < 5,5*kal, jossakin muussa taas raja-arvona on < 7 kal rotaatiovakavoidulle ammukselle/luodille/vinosiipiselle pyörivälle raketille.
Tykistön rotaatiovakavoidut ammukset ovat nykyään hieman suositusta (6 kal) pidempiä tai ylärajalla (155 mm kal ehkä 900...1000 mm pitkiä), jonka arvelen johtuvan siitä, että niissä raskasosa (ammuskuori) massasta on ulkoreunalla ja kevyt (räjähdysaine) on sisällä (lähellä keskilinjaa). ---> Painopisteen suhteen lasketuissa hitausmomenteissa "massa" on kaukana ja hitausmomentit, etenkin hitausmomentti pituusakselin suhteen, ovat suuria vastaavan painoiseen, tasatiheyksiseen ammusrakenteeseen nähden.

Rotaatiovakavoinnista löytyy tekstiä ja ehtokaava (Hyrrä- ja pituusmomentin suhde > 1) suomeksi Yleisestä ase- ja asejärjestelmäopista, s. 130 ...132. Se teoshan oli aiemmin tuttu tässä ketjusssakin. Tosin kaikkia kaavan parametreja ei selitetä tai merkinnät ovat jotenkin sekaisin kyseisen opuksen tyylin mukaisesti.

Yleinen lähdeteos perinteiseen asetekniikkaan:
Ennen ase- ja ammusrakenteiden piirrosvaiheita suosittelen Rheinmetall:n aseraamattuun "Handbook on weaponry " tutustumista. Siitä pääsee tutustumaan monipuolisesti perinteisen asetekniikan kysymyksiin ruudista, räjähteistä ja tähtäämisestä alkaen maaliballistiikkaan saakka koko ammus- ja rakettiaseiden ja ampumatarvikkeiden skaalalla. Ohessa eräs latauslinkki, parempiakin linkkejä voi löytyä:

Handbook on Weaponry - Rheinmetall - 1982.pdf

Handbook Weaponry. ...

www.docdroid.net

Tutustun ko. kirjoihin. Tankogradin artikkelissa on halkileikkauset ps-ammuksesta sekä APDS:stä.

30x165mm Cartridges

The Soviet 30x165mm caliber is a family of high performance 30mm ammunition used in a wide variety of autocannons for aircraft, ships ...

thesovietarmourblog.blogspot.com

 

[Pzgnrl]

Olen pyöritellyt hieman löytämääni exceliä, jossa pystyy kätevästi kokeilemaan eri panssareita. Koska alkuperäinen toimi TE-luvuilla, lisäsin myös ME-luvun (omat lisäykseni keltaisella pohjalla). Ohessa Mikun UFP:n tulokset. KE-ammusta vastaan Mikun UFP toimisi yli 1,5x ME-luvulla mitattuna ja TE-luvulla 1. HEAT-ammusta vastaan ME-luku on yli 5! TE-luvullakin mitattuna yli 1,5.

Keula saattaisi siis kestää hyvällä lykyllä 2A42:n APDS-ammuksen lähietäisyydeltä.

EDIT: Mietiskelin asiaa hieman uudestaan ja päädyin siihen, että ME ja TE pitää verrata samaan kulmaan kallistettuun monoliittiseen teräslevyyn, jotta tulos olisi käyttökelpoinen muuhunkin kuin mainosmateriaaliin. Nyt tulokset ovat maltillisemmat. Aikaisemmin ME&TE laskettiin verrattuna pystyssä olevaan monoliittiseen levyyn.

 

[Pzgnrl]

Siitä ase Mikuun? Suunnittelija etsii valmistavaa tehdasta

 

[Pzgnrl]

Mietin jäähdytysjärjestelmän totetusta.

Bemmissä on varsin näppärä järjestelmä, jossa pakokaasuvirta samalla imee jäähdytysilmaa. Mitä kovemmin konetta käyttää, sitä kovemmin ilmaa virtaa. Lontooksi tätä kutsutaan ilmeisesti nimellä ejection cooling. Mietin, että tätä voisi hyödyntää myös Mikussa.

 

[Pzgnrl]

Mieleeni tuli tällainen ratkaisu. Pakukaasut ohjattaisiin kahteen hajoittimeen, joissa suuttimet ovat havunoksan muodossa. Joku jolla on enemmän kokemusta jäähdyttimistä tai pakokaasuvirtojen suunnittelusta voisi kommentoida.

 

[Mikfin70]

Mieleeni tuli tällainen ratkaisu. Pakukaasut ohjattaisiin kahteen hajoittimeen, joissa suuttimet ovat havunoksan muodossa. Joku jolla on enemmän kokemusta jäähdyttimistä tai pakokaasuvirtojen suunnittelusta voisi kommentoida.

Mites karsta jota syntyy aina kylmällä diesel-koneella?
Vrt BMP pakokaasupuhallin.

 

[Pzgnrl]

Mites karsta jota syntyy aina kylmällä diesel-koneella?
Vrt BMP pakokaasupuhallin.

Vaatii säännöllistä puhdistamista. Tosin en muista, että vuoden aikana ko. järjestelmä olisi yhtään kertaa purettu ja karstoja raaputeltu. Toisaalta, jos vaihtoehtona on se, että jäähdyttimille pitää olla omat sähkötuulettimensa, niin kumpi pitkällä aikavälillä vaatii enemmän huoltoa?

 

[-TripleX-]

Mieleeni tuli tällainen ratkaisu. Pakukaasut ohjattaisiin kahteen hajoittimeen, joissa suuttimet ovat havunoksan muodossa. Joku jolla on enemmän kokemusta jäähdyttimistä tai pakokaasuvirtojen suunnittelusta voisi kommentoida.

Nestejäähdytteinen pakosarja mielestäni aivan a ja o. Eli kaksikerroksinen rakenne, jossa jäähdytysaine on siellä kerrosten välissä. Ratkaisu on erittäin tehokas saamaan pakokaasujen lämpötilan nopeasti alas ja toisaalta moottorin käyntilämpötilan nopeasti ylös, etu kylmissä oloissa. Ymmärtääkseni valtavirtaa jo henkilöautoissa ja kuorma-autoissa, mutta vehkeessä jossa lämpöhäive on elintärkeää tuo pitäisi viedä äärimmilleen niin, että pakosarjan pituutta esimerkiksi kasvatetaan hieman pidemmäksi kuin se muuten tehtäisiin ja/tai pakoputkeen tehdään erillinen jäähdytetty osuus.

Kuvassa joku veneeseen suunniteltu ratkaisu jonka google löysi.

marine exhaust riser design - Google Search

www.google.com

 

[Pzgnrl]

Nestejäähdytteinen pakosarja mielestäni aivan a ja o. Eli kaksikerroksinen rakenne, jossa jäähdytysaine on siellä kerrosten välissä. Ratkaisu on erittäin tehokas saamaan pakokaasujen lämpötilan nopeasti alas ja toisaalta moottorin käyntilämpötilan nopeasti ylös, etu kylmissä oloissa. Ymmärtääkseni valtavirtaa jo henkilöautoissa ja kuorma-autoissa, mutta vehkeessä jossa lämpöhäive on elintärkeää tuo pitäisi viedä äärimmilleen niin, että pakosarjan pituutta esimerkiksi kasvatetaan hieman pidemmäksi kuin se muuten tehtäisiin ja/tai pakoputkeen tehdään erillinen jäähdytetty osuus.

Kuvassa joku veneeseen suunniteltu ratkaisu jonka google löysi.

marine exhaust riser design - Google Search

www.google.com

Pakosarjastahan tulee varsin pitkä, kun sitä viedään vaunun oikean sponsoonin sisällä taakse asti. Luulisi sen viilentyvän n. 6 m matkalla aika paljon?

 

[Pzgnrl]

Olen pohtinut Mikun lisäsuojausta. Lisä-HHA-levyt ja komposiittilevyt lienevät yksinkertaisin ratkaisu, mutta koska kyseessä on samalla oppimisprosessi, niin myöskään NERAn suunnittelu ei ole poissuljettu.

T-80-vaunun tornissa NERA-levyt koostuivat 21 mm RHA + 6 mm kumi + 4 mm RHA -paketeista.

T-55 Enigma-panssarissa levyinä oli n. 10 mm Al + 4 mm kumi + n. 5 mm RHA(?).

Puolaisessa opiskelijatyössä käytetty ratkaisu näkyy alla. Veikkaan, että ratkaisu on jotakuinkin 3-4 mm RHA + 5 - 6 mm kumi + 3-4 mm RHA.

Saksalaisessa testissä oli käytetty 3 mm S235 + 3 mm kumi + 3 mm S235, eli pelkkää rakenneterästä??

Levyjen kovuudella on positiivinen vaikutus ja paksuudella negatiivinen vaikutus levyn käyttäytymiseen.

Oma vaihtoehtoni voisi olla esim seuraava

3 mm Ramor 600 + 6 mm kumi + 3 mm Ramor 600.

Kunhan ehdin, teen siitä ehdotuksen.

 

[PM]

Nestejäähdytteinen pakosarja mielestäni aivan a ja o. Eli kaksikerroksinen rakenne, jossa jäähdytysaine on siellä kerrosten välissä. Ratkaisu on erittäin tehokas saamaan pakokaasujen lämpötilan nopeasti alas ja toisaalta moottorin käyntilämpötilan nopeasti ylös, etu kylmissä oloissa. Ymmärtääkseni valtavirtaa jo henkilöautoissa ja kuorma-autoissa, mutta vehkeessä jossa lämpöhäive on elintärkeää tuo pitäisi viedä äärimmilleen niin, että pakosarjan pituutta esimerkiksi kasvatetaan hieman pidemmäksi kuin se muuten tehtäisiin ja/tai pakoputkeen tehdään erillinen jäähdytetty osuus.

Kuvassa joku veneeseen suunniteltu ratkaisu jonka google löysi.

marine exhaust riser design - Google Search

www.google.com

Voitko sivistää, että missä raskaan kaluston moottorissa on nestejäähdytteinen pakosarja (muualla kuin marine)? Venemoottoreissa on vesivaippainen pakosarja ja/tai vesisuihkutus pakosarjassa pintalämpötilojen pitämiseksi riittävän pienenä mm. paloriskin takia.

Pakosarjan nestejäähdytys liittyy tosiaan nopeaan moottorin lämpenemiseen. Jos pakosarja on integroitu sylinterikanteen (esim VW, Ford), sen on myös pakko olla jäähdytetty. Nestejäähdytys ei kuitenkaan vähennä merkittävästi pakokaasun lämpötilaa. Jos vähentäisi, niin sitä ei voisi käyttää, koska mm. jälkikäsittelylaitteet (DOC, DPF, SCR) tarvitsevat riittävän korkean lämpötilan. Matalilla kuormilla on muutenkin haasteita saada riittävän korkeita pakokaasulämpötiloja.

Pakokaasun jäähdyttäminen merkittävästi vaatisi massiivisen lämmönsiirtimen. Siinä ei olisi oikein järkeä, koska lämpö pitäisi kuitenkin hävittää sitten jäähdytysjärjestelmän kautta. Ejektoripuhallin voi olla lämpötähystyksen kannalta hyvä asia, koska jäähdytysilma samalla jäähdyttää pakokaasuja sekoittumisen kautta. Pintalämpötilat lienevät kuitenkin paljon merkityksellisempiä kuin pakokaasun lämpötila tähystyksen kannalta.

 

[Pzgnrl]

Jotain tällaista. 3 mm Ramor 600 + 6 mm kumi + 3 mm Ramor 600. Kulma 60 ast.

 

[Pzgnrl]

Yhdessä pari riviä muodostavat kielletyn riimukirjaimen.

 

[-TripleX-]

Voitko sivistää, että missä raskaan kaluston moottorissa on nestejäähdytteinen pakosarja (muualla kuin marine)? Venemoottoreissa on vesivaippainen pakosarja ja/tai vesisuihkutus pakosarjassa pintalämpötilojen pitämiseksi riittävän pienenä mm. paloriskin takia.

Pakosarjan nestejäähdytys liittyy tosiaan nopeaan moottorin lämpenemiseen. Jos pakosarja on integroitu sylinterikanteen (esim VW, Ford), sen on myös pakko olla jäähdytetty. Nestejäähdytys ei kuitenkaan vähennä merkittävästi pakokaasun lämpötilaa. Jos vähentäisi, niin sitä ei voisi käyttää, koska mm. jälkikäsittelylaitteet (DOC, DPF, SCR) tarvitsevat riittävän korkean lämpötilan. Matalilla kuormilla on muutenkin haasteita saada riittävän korkeita pakokaasulämpötiloja.

Pakokaasun jäähdyttäminen merkittävästi vaatisi massiivisen lämmönsiirtimen. Siinä ei olisi oikein järkeä, koska lämpö pitäisi kuitenkin hävittää sitten jäähdytysjärjestelmän kautta. Ejektoripuhallin voi olla lämpötähystyksen kannalta hyvä asia, koska jäähdytysilma samalla jäähdyttää pakokaasuja sekoittumisen kautta. Pintalämpötilat lienevät kuitenkin paljon merkityksellisempiä kuin pakokaasun lämpötila tähystyksen kannalta.

Tuossa bensiinimoottorissa toteutettu ratkaisu ja sen vaikutuksia. Polttoaineen kulutuksen vähentäminen ei liene merkityksetön etu sekään.

Sitten raskaassa kalustossa moderni EGR toteuttaa saman periaatteen koska EGR on itsessään vesijäähdytetty plus sillä saadaan imuilman lämpötilaa kontrolloitua samalla kun moottorin tavoitekäyntilämpötila saavutetaan paljon nopeammin.



Lisätietoja tuosta Scanian ratkaisusta alla.

EGR Systems & Components

Scania launches most powerful Euro 6 engine yet - Transport Operator

Scania is forging ahead with its Euro 6 engine programme, having just introduced the most powerful engine yet to conform to the new emissions standard.

transportoperator.co.uk

Kuten sanoitkin niin päästöjen kannalta raskas kalusto ei tarvitse tai hyödy enempää pakokaasujen jäähdyttämisestä pakosarjassa koska joutuisi ainakin DPF vuoksi joskus lämmittämään vielä enemmän dieselin syötöllä, mutta mikäli Mikuun esimerkiksi ei tule päästöjen kontrolloitua vähentämistä missään muodossa niin siinä ratkaisu voisi olla vesijäähdytetty pakosarja/pakoputken osia. Prioriteetit vähän erilaisia.

Voihan lämmön johtaa haluttuun paikkaan kontrolloidusti esimerkiksi matkustamotilan lattiaan sen sijaan, että sitä puhaltaa pois ja tuottaa sitten lämpöä jollakin muulla keinolla matkustajille. Suurimman osan vuodesta sitä tilaa täytyy kuitenkin lämmittää.

Pakoputkien ulostulojen pintalämpötilat ovat lähes kaikissa vaunuissa ne kuumimmat pisteet mitkä näkyvät kyllä kirkolta kotia ja osassa se koko alue moottoritilasta pakoputkelle. Pahin on, jos kuumat pisteet ovat vaunun rakenteessa korkealla, jolloin ne eivät saa jäähdytystä vedestä/ lumesta edes ajoittain ja näkyvät droonitähystykselle mahdollisimman kauas.

Mieluummin sitä häivettä vähentää kokonaisvaltaisesti kuin vain sieltä täältä ja navella loput.


Lähde

 

[ERAkko]

Olen pohtinut Mikun lisäsuojausta. Lisä-HHA-levyt ja komposiittilevyt lienevät yksinkertaisin ratkaisu, mutta koska kyseessä on samalla oppimisprosessi, niin myöskään NERAn suunnittelu ei ole poissuljettu.

T-80-vaunun tornissa NERA-levyt koostuivat 21 mm RHA + 6 mm kumi + 4 mm RHA -paketeista.

T-55 Enigma-panssarissa levyinä oli n. 10 mm Al + 4 mm kumi + n. 5 mm RHA(?).

Puolaisessa opiskelijatyössä käytetty ratkaisu näkyy alla. Veikkaan, että ratkaisu on jotakuinkin 3-4 mm RHA + 5 - 6 mm kumi + 3-4 mm RHA.

Saksalaisessa testissä oli käytetty 3 mm S235 + 3 mm kumi + 3 mm S235, eli pelkkää rakenneterästä??

Levyjen kovuudella on positiivinen vaikutus ja paksuudella negatiivinen vaikutus levyn käyttäytymiseen.

Oma vaihtoehtoni voisi olla esim seuraava

3 mm Ramor 600 + 6 mm kumi + 3 mm Ramor 600.

Kunhan ehdin, teen siitä ehdotuksen.

Mitäs uhkaa ja mistä suunnasta NERA-panssarointia olisi tarkoitus käyttää MiKu:n panssaroinnissa? Kyljissä / katossa / perässä? Oletan, että ~kohtisuorat peruspanssarit on tarkoitus Z-panssaroida, koska keulassa viistous riittänee suorille lisäpanssareille vinoon pintaan asennettuna?
Psv:n panssarit (T-80/T-55) on tarkoitettu suojaamaan isoja ontelopanoksia kal > 100 mm tai nuoliammuksia vastaan, joiden perusläpäisy on luokkaa 500 ... 1000 mm, onteloilla enemmänkin ainakin teoriassa.
Ehkä T-55 uhka on matalampitasoinen, kun vaunukin on jo perusteeltaan vanha ja "ohut" peruspanssariltaan. Suojaa tavoitellaan ehkä luokkaan KES tai KE läpäisy ~340..500 mm RHA, joista yritetään leikata lisäpanssarilla läpäisyä niin, että peruspanssari kestäisi jäännösläpäisyn?

Arvelen, että puolalainen "Study" ei ole opiskelijatyö "Student work/project" vaan tutkimus, tutkimusprojektia pienimuotoisempi tai projektin osa, mutta jonka tekevät kuitenkin tutkijat eivätkä opiskelijat. Apuna voi olla opiskelijoita, mutta tuskin kirjoittavat julkaisuja yksinään. Kannattaa googlata tekijät, ovatko olleet tuolloin opiskelijoita vai siviili-(luonnontieteen/tekniikan)/militääritutkijoita?

Olisiko mahdollisesti joku syy, että noissa mainituissa NERA malleissa teräs on enintään RHA:ta?
"Levyjen kovuudella on positiivinen vaikutus ja paksuudella negatiivinen vaikutus levyn käyttäytymiseen."???? Minkä suhteen ja miten levyjen pitäisi käyttäytyä?
Arvelen, että esitetty väittämä ei pidä yleisesti paikkaansa.
Kovaa metallilevyä (haurasta) on helppo tehdä, mutta lujaa muodonmuutoskykyistä levyä merkittävästi vaikeampaa. Jälkimmäistä kannattanee suosia panssareissa. "Bulging armour" taitaa kaivata muodonmuutoskykyä toimiakseen. Lujuus auttaa siinä, että syntyvät reiät ovat pieniä (ahtaita) ja hankaavat läpäisevää projektiilia enemmän, jos lisäpanssari toimii eli pintalevyt pullistuvat ulospäin.

Mitä on "kumi" levyjen välissä, kumeja tai paremminkin elastomeereja on monenlaisia? Tämö on hankala, mutta tärkeä kysymys. Arvelen, että elastomeerin vaihtuessa, pitää levyjen mitat ( paksuudet) vaihtaa optimiratkaisua haettaessa.

Jos pintalevy on 3 mm, niin se taitaa vaurioitua pahasti jo kivääritulessa. Jos pyyhkäisee kevyellä kk:lla sarjan kylkeen, lähteekö / vaurioituuko lisäpanssarointi toimimattomiksi? Kiinnitys on pohdittava sekä kestävyyden (moniosumakesto) että asennuksen (korjaus kentällä/ huonoissa oloissa) kannalta.

Yleisesti ottaen sekä ERA että NERA lisäpanssarin jälkeen ontelopanoksen suihkullä on jäännösläpäisyä Pres=10....40 % eli minimissäänkin Pres=40 mm RHA (KES läpäisyn tasolla). Kohtisuorilla pinnoilla se on aika paljon kevyille panssaroiduille vaunurungoille. Nuoliammuksilla jäännösprosentti lienee suurempi.
Ohessa kuva, NERA:n jälkeen jäännössuihku on pidempi (oikea kuva) ---> jäännösläpäisyä enemmän kuin ERA:n lyhyemmällä jäännösläpäisysuihkulla (vasen kuva). Hydrodynaaminen läpäisy
P = L*sqrt( roo_ammus/ roo_maali).
Nyt L on jäännössuihkun pituus. Esim kuparisuihku vs. teräs jäännösläpäisyarvioksi:
P=70 mm * sqrt(8980/7850)= 75 mm oikean puoleisen kuvan perusteella NERA:lle. ERA_lle vasemmasta kuvasta arviona P=40 mm*sqrt(roo_Cu/roo_FE)=43 mm.

Kuvalähde: https://www.quora.com/How-much-more-effective-is-NERA-armor-compared-to-NXRA-armor

Oppimistavoitteena ehkä kannattaisi tehdä itselleen tuon kaltaisia, yksinkertaisia analyysejä ennen rakenteiden piirtämisharjoitelmia, jotta selviää tekniset mahdollisuudet nyrkkikaava-tasolla, mikä on järkevää, mitä kannattaa tavoitella, erityisesti mikä on teknisesti mahdotonta (esim. jäännösläpäisy vs. peruspanssarin paksuus).

Ohessa eräs tutkimus. En pitäisi sitä opiskelijatyönä, vaikka tiivistelmä alkaa: "The study concerns a...."
Tutkimus pätee varmuudella vain tutkimuksen mukaiselle uhkalle (dia 4 mm wolfram-tanko KE-ammuksena tutkimuksen nopeuksilla ~1500 m/s), joten sellaisenaan mittoja ei voi yleistää. Huomattavaa on, että tangon "muoto" häiriintyi eniten 2*10 mm:n kumipaksuudella, joten tutkimuksen tapauksessa kumilevyn paksuudella lienee positiivinen vaikutus.
Tutkimuspaikka " French-German Research Institute of Saint-Louis (ISL), 68301 Saint-Louis, France" on Euroopan (Saksa, Ranska, Sveitsi ) militääriballistiikan ja asetekniikan teknis-tieteellinen kehto.

 

[Pzgnrl]

Mitäs uhkaa ja mistä suunnasta NERA-panssarointia olisi tarkoitus käyttää MiKu:n panssaroinnissa? Kyljissä / katossa / perässä? Oletan, että ~kohtisuorat peruspanssarit on tarkoitus Z-panssaroida, koska keulassa viistous riittänee suorille lisäpanssareille vinoon pintaan asennettuna?
Psv:n panssarit (T-80/T-55) on tarkoitettu suojaamaan isoja ontelopanoksia kal > 100 mm tai nuoliammuksia vastaan, joiden perusläpäisy on luokkaa 500 ... 1000 mm, onteloilla enemmänkin ainakin teoriassa.
Ehkä T-55 uhka on matalampitasoinen, kun vaunukin on jo perusteeltaan vanha ja "ohut" peruspanssariltaan. Suojaa tavoitellaan ehkä luokkaan KES tai KE läpäisy ~340..500 mm RHA, joista yritetään leikata lisäpanssarilla läpäisyä niin, että peruspanssari kestäisi jäännösläpäisyn?

Arvelen, että puolalainen "Study" ei ole opiskelijatyö "Student work/project" vaan tutkimus, tutkimusprojektia pienimuotoisempi tai projektin osa, mutta jonka tekevät kuitenkin tutkijat eivätkä opiskelijat. Apuna voi olla opiskelijoita, mutta tuskin kirjoittavat julkaisuja yksinään. Kannattaa googlata tekijät, ovatko olleet tuolloin opiskelijoita vai siviili-(luonnontieteen/tekniikan)/militääritutkijoita?

Olisiko mahdollisesti joku syy, että noissa mainituissa NERA malleissa teräs on enintään RHA:ta?
"Levyjen kovuudella on positiivinen vaikutus ja paksuudella negatiivinen vaikutus levyn käyttäytymiseen."???? Minkä suhteen ja miten levyjen pitäisi käyttäytyä?
Arvelen, että esitetty väittämä ei pidä yleisesti paikkaansa.
Kovaa metallilevyä (haurasta) on helppo tehdä, mutta lujaa muodonmuutoskykyistä levyä merkittävästi vaikeampaa. Jälkimmäistä kannattanee suosia panssareissa. "Bulging armour" taitaa kaivata muodonmuutoskykyä toimiakseen. Lujuus auttaa siinä, että syntyvät reiät ovat pieniä (ahtaita) ja hankaavat läpäisevää projektiilia enemmän, jos lisäpanssari toimii eli pintalevyt pullistuvat ulospäin.

Mitä on "kumi" levyjen välissä, kumeja tai paremminkin elastomeereja on monenlaisia? Tämö on hankala, mutta tärkeä kysymys. Arvelen, että elastomeerin vaihtuessa, pitää levyjen mitat ( paksuudet) vaihtaa optimiratkaisua haettaessa.

Jos pintalevy on 3 mm, niin se taitaa vaurioitua pahasti jo kivääritulessa. Jos pyyhkäisee kevyellä kk:lla sarjan kylkeen, lähteekö / vaurioituuko lisäpanssarointi toimimattomiksi? Kiinnitys on pohdittava sekä kestävyyden (moniosumakesto) että asennuksen (korjaus kentällä/ huonoissa oloissa) kannalta.

Yleisesti ottaen sekä ERA että NERA lisäpanssarin jälkeen ontelopanoksen suihkullä on jäännösläpäisyä Pres=10....40 % eli minimissäänkin Pres=40 mm RHA (KES läpäisyn tasolla). Kohtisuorilla pinnoilla se on aika paljon kevyille panssaroiduille vaunurungoille. Nuoliammuksilla jäännösprosentti lienee suurempi.
Ohessa kuva, NERA:n jälkeen jäännössuihku on pidempi (oikea kuva) ---> jäännösläpäisyä enemmän kuin ERA:n lyhyemmällä jäännösläpäisysuihkulla (vasen kuva). Hydrodynaaminen läpäisy
P = L*sqrt( roo_ammus/ roo_maali).
Nyt L on jäännössuihkun pituus. Esim kuparisuihku vs. teräs jäännösläpäisyarvioksi:
P=70 mm * sqrt(8980/7850)= 75 mm oikean puoleisen kuvan perusteella NERA:lle. ERA_lle vasemmasta kuvasta arviona P=40 mm*sqrt(roo_Cu/roo_FE)=43 mm.

Kuvalähde: https://www.quora.com/How-much-more-effective-is-NERA-armor-compared-to-NXRA-armor

Oppimistavoitteena ehkä kannattaisi tehdä itselleen tuon kaltaisia, yksinkertaisia analyysejä ennen rakenteiden piirtämisharjoitelmia, jotta selviää tekniset mahdollisuudet nyrkkikaava-tasolla, mikä on järkevää, mitä kannattaa tavoitella, erityisesti mikä on teknisesti mahdotonta (esim. jäännösläpäisy vs. peruspanssarin paksuus).

Ohessa eräs tutkimus. En pitäisi sitä opiskelijatyönä, vaikka tiivistelmä alkaa: "The study concerns a...."
Tutkimus pätee varmuudella vain tutkimuksen mukaiselle uhkalle (dia 4 mm wolfram-tanko KE-ammuksena tutkimuksen nopeuksilla ~1500 m/s), joten sellaisenaan mittoja ei voi yleistää. Huomattavaa on, että tangon "muoto" häiriintyi eniten 2*10 mm:n kumipaksuudella, joten tutkimuksen tapauksessa kumilevyn paksuudella lienee positiivinen vaikutus.
Tutkimuspaikka " French-German Research Institute of Saint-Louis (ISL), 68301 Saint-Louis, France" on Euroopan (Saksa, Ranska, Sveitsi ) militääriballistiikan ja asetekniikan teknis-tieteellinen kehto.

Kyljissä, kyllä.

Valitettavasti monessakaan tutkimuksessa ei ole sen tarkemmin eritelty kumin/elastomeerin luonnetta. Poikkeuksia löytyy:

Interlayer Material Interactions on Shaped Charge Jet Protection Performance of Passive Armor (silikoonikumi)

Disturbance of Shaped Charge Jets by Bulging Armour (Dyneema; tutkimus näkyy vain osittain, palasia tutkimuksesta sieltä sun täältä)

Kumin vahvistamista eri kudotuilla materiaaleilla, ei tietoa itse kumista:
Experimental study on the performance of woven fabric rubber composite armor subjected to shaped charge jet impact

Onko missään NERA:ssa ollut levyt paljaallaan? Ne on tarkoitus koteloida suojaan rynnäkkökivääritulelta.

Ja olet oikeassa, kyseessä ei ollut opiskelijahanke, tarkistin:
"W ramach sfinansowanego przez Ministerstwo Nauki i Szkolnictwa Wyższego pro-jektu rozwojowego nr 0019/T00/2008/06 zrealizowano w WITPiS program badań ekspe-rymentalnych z użyciem granatów PG-7M, o przebijalności stali RHA 300330 mm.

Przeprowadzono badania modelowych rozwiązań ekranów prętowych (rys. 1) i kaset typu NERA. Uzyskano rezultaty, dla których nie następuje przebicie pancerza

(...)

Kasety typu NERA mogą być obecnie stosowane dla cięższych pojazdów lub tylko fragmentami dla lżejszych (np. tylko do ochrony przestrzeni załogowej). Ze względu na ich budowę gęstość powierzchniowa tych rozwiązań wynosiła w trakcie badań od 220 do 390 kg/m2. Skuteczność kaset NERA jest znacznie wyższa od skutecz-ności ochronnej ekranów prętowych.

Porównując gęstości powierzchniowe opracowanych konstrukcji, uzyskano roz-wiązania o dużej efektywności masowej w stosunku do stali RHA. Przebijalność tej sta-li dla granatu PG-7M wynosi 300÷330 mm tj. 2340÷2570 kg/m2. Dla kaset typu NERA, licząc gęstość powierzchniową osłony razem z pancerzem kompozytowym i spall-linerem, można uzyskać ochronę o efektywności masowej ok. 4÷4,5. Zastosowane wy-kładziny wewnętrzne (spall-linery) skutecznie redukują kąt rozlotu odłamków, zmniej-szając tym samym poziom zagrożenia zranieniem dla większej liczby osób znajdują-cych się wewnątrz pojazdu."

Ja huono londonnus (ei omani):
"As part financed by the Ministry of Science and Higher Education pro-development project No. 0019 / T00 / 2008/06 was carried out in WITPiS research program experimental with grenade PG-7M whit steel penetration - 300-330mm RHA.
Conducted studies of model solutions screens pannels (Fig. 1) and the armour type NERA. The results obtained, for which there is no armor penetration
(...)
NERA cassette type can now be used for heavier vehicles or just for lighter fragments (eg. Only to protect the crew). Due to the construction of the density of the solution during the tests was between 220 and 390 kg / m2. The effectiveness of cassettes NERA is much higher than the effective-ness of the protective screens rod.
Comparing the density of developed surface structures obtained spread-linked with high efficiency mass relative to the RHA steel. Penetration of fixed-li for the grenade PG-7M is 300 ÷ 330 mm, ie. 2340 ÷ 2570 kg / m2. For cartridge type NERA, counting the density of the surface cover with composite armor and Spallliner, you can get the protection of the effectiveness of mass approx. 4 ÷ 4.5. O-used interior of the veil (Spall-liners) effectively reduce the angle rozlotu debris, reduce-stirring the same level of risk of injury to more people-smokers are inside the vehicle."

Hurjia lukuja. Yleensä yksittäinen NERA-levy, konfiguraatiosta riippuen, vähentää läpäisyä n. 20%. Siksi niitä on useimmiten useita päällekkäin. Tosin yhden tutkimuksen mukaan jo kaksi päällekkäistä riittää tiputtamaan 950 mm läpäisevän onteloammuksen läpäisyn 14 mm. Se on niin hyvä tulos, että rohkenen epäillä.

Panssarivaunut-ketjussa oli linkki rei'itettyyn panssariin. Se toimii spesifisiä uhkia vastaan. Miten lie toimisi osana komposiittipanssaria, jossa yhtenä osana on NERA? Entä rei'itetyn panssarin kallistus? Lisääkö vai vähentääkö tehokkuutta?

 

[ERAkko]

Kyljissä, kyllä.

Valitettavasti monessakaan tutkimuksessa ei ole sen tarkemmin eritelty kumin/elastomeerin luonnetta. Poikkeuksia löytyy:

Interlayer Material Interactions on Shaped Charge Jet Protection Performance of Passive Armor (silikoonikumi)

Disturbance of Shaped Charge Jets by Bulging Armour (Dyneema; tutkimus näkyy vain osittain, palasia tutkimuksesta sieltä sun täältä)

Kumin vahvistamista eri kudotuilla materiaaleilla, ei tietoa itse kumista:
Experimental study on the performance of woven fabric rubber composite armor subjected to shaped charge jet impact

Onko missään NERA:ssa ollut levyt paljaallaan? Ne on tarkoitus koteloida suojaan rynnäkkökivääritulelta.

Ja olet oikeassa, kyseessä ei ollut opiskelijahanke, tarkistin:
"W ramach sfinansowanego przez Ministerstwo Nauki i Szkolnictwa Wyższego pro-jektu rozwojowego nr 0019/T00/2008/06 zrealizowano w WITPiS program badań ekspe-rymentalnych z użyciem granatów PG-7M, o przebijalności stali RHA 300330 mm.

Przeprowadzono badania modelowych rozwiązań ekranów prętowych (rys. 1) i kaset typu NERA. Uzyskano rezultaty, dla których nie następuje przebicie pancerza

(...)

Kasety typu NERA mogą być obecnie stosowane dla cięższych pojazdów lub tylko fragmentami dla lżejszych (np. tylko do ochrony przestrzeni załogowej). Ze względu na ich budowę gęstość powierzchniowa tych rozwiązań wynosiła w trakcie badań od 220 do 390 kg/m2. Skuteczność kaset NERA jest znacznie wyższa od skutecz-ności ochronnej ekranów prętowych.

Porównując gęstości powierzchniowe opracowanych konstrukcji, uzyskano roz-wiązania o dużej efektywności masowej w stosunku do stali RHA. Przebijalność tej sta-li dla granatu PG-7M wynosi 300÷330 mm tj. 2340÷2570 kg/m2. Dla kaset typu NERA, licząc gęstość powierzchniową osłony razem z pancerzem kompozytowym i spall-linerem, można uzyskać ochronę o efektywności masowej ok. 4÷4,5. Zastosowane wy-kładziny wewnętrzne (spall-linery) skutecznie redukują kąt rozlotu odłamków, zmniej-szając tym samym poziom zagrożenia zranieniem dla większej liczby osób znajdują-cych się wewnątrz pojazdu."

Ja huono londonnus (ei omani):
"As part financed by the Ministry of Science and Higher Education pro-development project No. 0019 / T00 / 2008/06 was carried out in WITPiS research program experimental with grenade PG-7M whit steel penetration - 300-330mm RHA.
Conducted studies of model solutions screens pannels (Fig. 1) and the armour type NERA. The results obtained, for which there is no armor penetration
(...)
NERA cassette type can now be used for heavier vehicles or just for lighter fragments (eg. Only to protect the crew). Due to the construction of the density of the solution during the tests was between 220 and 390 kg / m2. The effectiveness of cassettes NERA is much higher than the effective-ness of the protective screens rod.
Comparing the density of developed surface structures obtained spread-linked with high efficiency mass relative to the RHA steel. Penetration of fixed-li for the grenade PG-7M is 300 ÷ 330 mm, ie. 2340 ÷ 2570 kg / m2. For cartridge type NERA, counting the density of the surface cover with composite armor and Spallliner, you can get the protection of the effectiveness of mass approx. 4 ÷ 4.5. O-used interior of the veil (Spall-liners) effectively reduce the angle rozlotu debris, reduce-stirring the same level of risk of injury to more people-smokers are inside the vehicle."

Hurjia lukuja. Yleensä yksittäinen NERA-levy, konfiguraatiosta riippuen, vähentää läpäisyä n. 20%. Siksi niitä on useimmiten useita päällekkäin. Tosin yhden tutkimuksen mukaan jo kaksi päällekkäistä riittää tiputtamaan 950 mm läpäisevän onteloammuksen läpäisyn 14 mm. Se on niin hyvä tulos, että rohkenen epäillä.

Panssarivaunut-ketjussa oli linkki rei'itettyyn panssariin. Se toimii spesifisiä uhkia vastaan. Miten lie toimisi osana komposiittipanssaria, jossa yhtenä osana on NERA? Entä rei'itetyn panssarin kallistus? Lisääkö vai vähentääkö tehokkuutta?

"Valitettavasti monessakaan tutkimuksessa ei ole sen tarkemmin eritelty kumin/elastomeerin luonnetta."
Hyvä panssarirakenne on helppo kopioida, mutta vaikea kehittää, joten ei niitä aivan helposti paljasteta ennen kuin on jotain uutta ja parempaa saatu aikaan tuotteeksi saakka merkittävissä määrin.
Toinen vaihtoehto "paljastamiselle" on julkisesti raportoidut vauriot, joita nyt venäläisen kaluston suhteen on Ukrainan uutisista runsaasti tarjolla.

Poikkeuksia löytyy:
Suomeksikin "Sotatekniikan kehitys tekniikan aloittain. Sotatekninen arvio ja ennuste STAE 1993. I osa. Gummerus Oy". Sivulla 450 on esitetty koeasarjan järjestelyt ja tulokset ontelopanoksen jäännösläpäisylle 5:lle NERA-panssarin väliaineelle sekä ilmalle referenssinä. Koesarja Suomesta on ~30 v:n takaa.

[OT osuus: Kirjastoista /divarista ehkä löytyy ko. STAE 1993 osa 1 -kirja luettavaksi, suosittelen.

Sotatekniikan kehitys tekniikan aloittain, Sotatekninen arvio ja ennuste STAE 1 osa - Kunto: Hyvä - Antikvariaatti.net

Merkinnät: omistajamerkintä (leima) Asiasanat: aseteollisuus, aseet, sotatekniikka, aseteknologia 1. painos. Julkaisija: Talousvarikko. Julkaisuvuosi: 1993. ISBN: 9512506718. 633 sivua. Nidonta: nidottu (pehmeäk.). Hinta: 38.00 €. Kunto: hyvä. Hieman kulumaa kansissa, joidenkin sivujen kulmia...

www.antikvariaatti.net

STAE II-osa on laite-esittelyä ja sotatietämystä enemmän käsittelevä, julkinen teos sekin ja III-osa taitaa olla ei-julkinen eli siellä lienee esitetty päätelmät/suositukset edellisten osien ja havaittujen puutteiden perusteella, mitä pitäisi tehdä / hankkia tuohon aikaan 5...15 v:n tähtäimellä teknisen (laatu/määrä vs. budjettiraamit) puolustuskyvyn säilyttämisen ja kohentamisen suhteen. ]

"Onko missään NERA:ssa ollut levyt paljaallaan? Ne on tarkoitus koteloida suojaan rynnäkkökivääritulelta."
On, esim:
- Leo 2 A5.... A7 tornin etukiilat ja niiden päällilevyt lienevät suoraan osa NERA-panssaria. Niissä ei ole mitään ylimääräisiä koteloita lisäpanssarina toimivan levyn päällä.
- US Marinen AAV:n israelilainen Rafael-yityksen lisäpanssarointi EAAK, asennettu 1993 alkaen..... Korvattu 2015 jollakin paremmalla keraamivirityksellä oheisen Wiki-viitteen mukaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Assault_Amphibious_Vehicle

Kuvassa kulmalevy Z panssarointi sellaisenaan ilman kotelointia. Samaa panssarointia on käytetty myös M113 vaunujen lisäpanssaroinnissa ilman lisäkoteloita (esim Italian VCC-1 with EAAK).
Lisäpanssarin rakenteeksi on arvioitu: "Material: homogeneous harden steel, rubber, mild steel composite".
Lähde: http://www.army-guide.com/eng/product1037.html

Jos rakenne on painokriittinen kuten se lähes aina on, ei siihen mitään turhia lisäkoteloita asennella.

ERA:n räjähdysainekotelot ja itse räjähdysaine pitää suojata ympäristön vaikutuksilta. Usein ne sijoitetaan jonkun koteloinnin sisään, jos räjähdysaine on huonosti ympäristövaikutuksia kestävää tai esim. se ei pysy kasassa ilman kotelointia (jauhomaista, nestemäistä, vahamaista, tahnamaista tms. muotoaan muuttava räjähdysaine). Jos räjähdysaine on pysyvästi kiinteää, esim. kumimaista, niin erillistä lisäkotelointia ei välttämättä tarvita. Edellisiä tärkeämpi seikka on räjähdysaineen iskuherkkyys. Jos halutaan ERA:n toimivan nuoliammuksille (v~1200....1700 m/s) tarvitaan herkästi räjähtävä räjähdysaine, joka pitää suojata luotien ja sirpaleiden iskuilta (Kontakt 5, Relikt jne). Jos suojaa haetaan vain ontelopanoksen suihkulle (v~7000 m/s), niin räjähdysaine voidaan valita siten, että se ei räjähdä luotien iskusta, mutta ei se toimi nuoliammuksiakaan vastaan (Kontakt 1, Blazer jne).

NERA:ssa väliaine on yleensä kiinteää ja vaikka se olisi nestettäkin, niin pintalevyt voivat olla osa kotelointia ja ylimääräistä kaiken kattavaa koteloa ei tarvita. Joskus ehkä halutaan suojata / piilottaa se, minkälainen panssari on rakenteeltaan (tai onko siellä ison kotelon sisällä mitään?), jolloin voidaan rakennella joku kotelo NERA-lisäpanssarin päälle näkösuojaksi/hämäykseksi.

"Yleensä yksittäinen NERA-levy, konfiguraatiosta riippuen, vähentää läpäisyä n. 20%. Siksi niitä on useimmiten useita päällekkäin. "
Tuossa STAE 1 kirjoitelmassa ontelolatauksen jäännösläpäisy (ilmalle referenssinä Pref=550 mm) putosi eri väliaineilla jäännösläpäisyyn Pres=460 (polypropeeni, huonoin tulos) ..... 230 mm (Kloropreenikumi, paras tulos) yhdellä elementillä., vedellä tulos Pres=350 mm. Kokeissa Nato kulma oli 60-astetta. Arvelen, että "parhaita" väliaineita/rakenteita ei ole välttämättä raportoitu julkisesti Suomessakaan 30 v sitten tai ovat saattaneet jatkaa panssarivirittelyjä. Julkaistujen tulosten mukaan yli 50 % läpäisyvähennys on saavutettu Suomessa yhdellä lisäpanssarikasetilla.

Päällekäin asennus ei ole ihan triviaali asia. Vaikka asettaa kuinka monta kerrosta tahansa Bulging Armour pakettia, niin aina pätkä projektiilin etuosaa menee läpi häiriintymättä ja sillä on jokin jäännösläpäisy. Se osa "herättää" panssarikerrosten toiminnan painamalla (puristamalla) etulevyä ja väliainetta takalevyä vasten kunnes väliaineen puristus pullauttaa pintalevyt ulospäin. Ne osuvat projektiilin jälkiosaan häiriten sen suuntaa, yhtenäisyyttä jne. jonkin aikaa. On mahdollista, että pitkän projektiilin /suihkun loppuosakaan ei häiriinny ja sekin lisää jälkiläpäisyä. On optimointikysymys, mitä uhkaa vastaan panssarointia suunnittelee. Aina jää joku osa jäännösläpäisylle tai sitten lisäpanssarikerroksia on asetettava niin monta, että jäännösläpäisy hyytyy lopulta pintalevyjen metalliin.
Esim Leo 2 tornin kiilaosissa näyttäisi olevan vain yksi lisäpanssarikerros, tosin vapaasti saatavat kuvat voivat olla harhaanjohtavia.

Tosin yhden tutkimuksen mukaan jo kaksi päällekkäistä riittää tiputtamaan 950 mm läpäisevän onteloammuksen läpäisyn 14 mm. Se on niin hyvä tulos, että rohkenen epäillä.

Hyviä ja huonoja tuloksia saanee mitä milloinkin. Erityisesti on syytä katsoa iskukulmaa. Suurilla kulmilla (NATO) tietysti saa hyviä tuloksia, mutta tarvitaan ehkä pitkiä lisäpanssarikiiloja kohtisuoria peruspanssareita lisäpanssaroitaessa. Toinen asia viistoissa läpäisyissä on se, miten läpäisy on mitattu. Jos mitataan läpäisyn suuntaan (LOS), saadaan pidempi jäännösläpäisy kuin vinon levyn normaalin suuntaan (levyn paksuuden suuntaan). Kannattaa lukea tarkkaan mitä läpäisyistä papereissa esitetään sanallisesti, taulukoissa ja kuvina.

Panssarivaunut-ketjussa oli linkki rei'itettyyn panssariin. Se toimii spesifisiä uhkia vastaan. Miten lie toimisi osana komposiittipanssaria, jossa yhtenä osana on NERA? Entä rei'itetyn panssarin kallistus? Lisääkö vai vähentääkö tehokkuutta?
Eikos tässäkin ketjussa ollut keskustelua MARS-rei'itetyjen teräslevyjen maaliballistisesta suojasta, kun nippupanssarin paksuuskeskustelua taannoin käytiin. Viitteitä reikälevypanssarin toiminnasta saanee siitä, että Bulging Armour levyt eivät ole olleet reikälevyjä ainakaan tähänsaakka, vai onko muuta näyttöä Combat Proven tasolta?
Reikälevyt ovat ymmärtääkseni luoti/sirpaleuhkaa vastaan tarkoitettuja. Murtumismekaniikan ja materiaalitekniikan kautta voinee etsiä lisäperusteita reikälevyjen käytölle painonsäästön ja uhkaräätälöinnin lisäksi, mutta tuskin ne Bulging Armour pintalevyinä toimivat, sillä väliainetta ei puristeta reikien kohdalta. Umpilevyillä puristus on taattu koko pinnalta eli saadaan suurempi levyjä työntävä voima. Reikälevyjen reikien "tyhjät" kohdat eivät kuluttaisi pitkää projektiilia näin maallikkotasolla pohdittuna.

 

[Pzgnrl]

- Leo 2 A5.... A7 tornin etukiilat ja niiden päällilevyt lienevät suoraan osa NERA-panssaria. Niissä ei ole mitään ylimääräisiä koteloita lisäpanssarina toimivan levyn päällä.

En usko, että kiilan levy itsessään on NERA:n pintalevy, perustelen sitä sillä, että levy vaikuttaa liian paksulta ja kolmiorakenne tekee siitä liian jäykän, mutta epäilemättä kiilan levyyn on pultattu NERAa:



Paras veikkaukseni on, että kiila on HHA ja sen tarkoitus on häiritä uhkaa (disturber). Pultatut NERA-levyt ovat mukana onteloammuksia vastaan. Varsinainen hajottava (disrupter) ja pysäyttävä (absorber) on sitten taaempana (Leo 2A4:n pystysuorien levyjen mukaisesti).

Merkavassa NERA-paketit on suojattu, luultavasti myöskin HHA-levyllä:


Samoin Abramsissa:






Se käy järkeen, koska olisi tyhmää jättää NERA-levyt sirpaleiden, käsiasetulen ja konetykkien (tst-psv-tapauksessa) armoille. AAV:n tapauksessa en osaa sanoa. Oma veikkaukseni on siinäkin, että aaltolevy toimii lähinnä suojana kivääritulta vastaan, ja varsinaiset NERA-levyt ovat sen alla piilossa.

Eikos tässäkin ketjussa ollut keskustelua MARS-rei'itetyjen teräslevyjen maaliballistisesta suojasta, kun nippupanssarin paksuuskeskustelua taannoin käytiin. Viitteitä reikälevypanssarin toiminnasta saanee siitä, että Bulging Armour levyt eivät ole olleet reikälevyjä ainakaan tähänsaakka, vai onko muuta näyttöä Combat Proven tasolta?
Reikälevyt ovat ymmärtääkseni luoti/sirpaleuhkaa vastaan tarkoitettuja. Murtumismekaniikan ja materiaalitekniikan kautta voinee etsiä lisäperusteita reikälevyjen käytölle painonsäästön ja uhkaräätälöinnin lisäksi, mutta tuskin ne Bulging Armour pintalevyinä toimivat, sillä väliainetta ei puristeta reikien kohdalta. Umpilevyillä puristus on taattu koko pinnalta eli saadaan suurempi levyjä työntävä voima. Reikälevyjen reikien "tyhjät" kohdat eivät kuluttaisi pitkää projektiilia näin maallikkotasolla pohdittuna.

Ilmaisin asian ilmeisesti huonosti. NERA:n pintalevyksi en reikälevyä pohtinut, vaan osana kokonaisuutta (armor array). Esim. NERA-levyn edessä, kallistettuna samaan kulmaan. Tällöin ajatuksena olisi se, että levy toimisi disturberina, ennen kuin ammus osuisi NERA:an. Kallistuksen vuoksi rei'illä saavutettaisiin painonsäästöä, eikä reikäkoko olisi välttämättä niin kriittinen (koska reiän projektio pystypintaan on tietysti kulman sini).

 

[PM]

Tuossa bensiinimoottorissa toteutettu ratkaisu ja sen vaikutuksia. Polttoaineen kulutuksen vähentäminen ei liene merkityksetön etu sekään.

Sitten raskaassa kalustossa moderni EGR toteuttaa saman periaatteen koska EGR on itsessään vesijäähdytetty plus sillä saadaan imuilman lämpötilaa kontrolloitua samalla kun moottorin tavoitekäyntilämpötila saavutetaan paljon nopeammin.

EGR -jäähdytin on täysin eri asia kuin vesijäähdytetty pakosarja. EGR -jäähdytin on lähes kaikissa moottoreissa joissa on EGR.

Dieselmoottorissa pakokaasun jäähdyttäminen ennen turboa huonontaa hyötysuhdetta, koska hukkaa ahtamiseen käytettävissä olevaa energiaa. Ei ole edelleenkään tullut vastaan yhtään raskaan kaluston moottoria jossa olisi vesijäähdytetty pakosarja lukuunottamatta venemoottoreita.

Tuossa VW tapauksessa suurin syy vesijäähdytykseen lienee se, että voidaan käyttää halvinta katalyyttivaihtoehtoa jolla on pienin lämpötilankesto -> $$$$ profit.

 

[Pzgnrl]

Pari eri NERA-designia.

Z:

Ja perinteinen vino.


Z-mallinen on karkeasti 20% painavampi kuin vino. Suojausaste on molemmissa jotakuinkin sama.