Mahdollista. Alikaleilla on myös hyvin voimakas stabilisointitaipumus eli pyrkivät kääntymään kohdatun pinnan suuntaan. Eli jos etäisyys on sopiva, esim. kiilan yläosaan osunut nuoliammus pyrkii kääntymään alaspäin ja osuu muihin, mahdollisesti pystyssä oleviin muihin kerroksiin vinossa kulmassa. Samaan aikaa kiilassa oleva NERA aiheuttaa lisää lateraalivoimaa.
Kuulostaa loogiselta juuri sen suhteen mitä tuossa muistelin. Parhaimillaan tuossa tulee kolme eri suuntiin viistottain olevaa pintaa vastaan (pääpanssarin sisällä mahdollisesti lisää) ja nuoli varmasti joutuu kohtuullisten sivusuuntaisten voimien vaikutuksen alle kesken läpäisyn.
Miten tämän kinnerin tapauksessa, sama tekniikka valittu ja väittävät samoja syitä valintaa ohjaavaksi. Näitäkin muutamia miljoonia vissiin tehty.
mag.toyota.co.uk
Noita neljä yhteen kuten Chryslerin A57 ja Mikulle voimanlähteeksi? Pitäisi lähteä pakkasellakin käyntiin, bensavehje kun on. /sMiten tämän kinnerin tapauksessa, sama tekniikka valittu ja väittävät samoja syitä valintaa ohjaavaksi. Näitäkin muutamia miljoonia vissiin tehty.
Toyota lines up new 1.5-litre petrol engine for Yaris
Toyota is introducing a new 1.5-litre ESTEC petrol engine to the Yaris range, promising stronger performance, fuel economy and improved emissions.
Pitäisikö noiden NERA-elementtien olla kuitenkin pystyssä? Niin että todennäköisimmästä uhkasuunnasta = etuviistosta noin samalla tasalla tulisi mahdollisimman monta NERA-levyä läpäistäväksi? Suoraan sivusta suoja olisi sama ja takasektorista toki voisi päästä levyjen välistä suoraan peruspanssariin...
Optimaalinen kulma NERA-levyillä on 60°. Pelkästään edestä ne voisivat olla pystyssä (kuin T-sarjojen gill-levyt) mutta näinkin ne suojaavat ja ennen kaikkea suojaavat myös suoraan sivusta.Pitäisikö noiden NERA-elementtien olla kuitenkin pystyssä? Niin että todennäköisimmästä uhkasuunnasta = etuviistosta noin samalla tasalla tulisi mahdollisimman monta NERA-levyä läpäistäväksi? Suoraan sivusta suoja olisi sama ja takasektorista toki voisi päästä levyjen välistä suoraan peruspanssariin...
Sponsoonit ovat käytännössä jo itsessään tällainen kehikko: niiden sisällä on lähinnä varastotilaa, ja varsinainen pääpanssari, joka suojaa miehistötilaa, on kauempana.
Itse käyttäisin Toyotan 2.5 litraista 4-sylinteristä voimansiirtoineen. Sellainen molemmille teloille, kokonaisteho noin 400 hv. Ohjaus biteillä. Voimansiirto periaatteltaan kuin RAV4 stä, mutta kestääkö? Järjestelmähän on nerokas, koska siinä ei ole yhtään kuluvaa kytkinpintaa ja sitä ei oikein voi kuormittaa liikaa pl. sähkömoottorien jäähdytys. Voisi jättää monimutkaiset mekaaniset vaihteistot kokonaan pois.
Ja sota-aikana huoltaa koneet vaan vaihtamalla uudet tilalle pakkolunastetuista perheenisien toyotoista! Vihreätkin innostuu varmasti hybridivoimalinjasta niin, että budjettikin pääsee paukkumaan yli raamien. WinWin situaatio kaikin puolin kyllä.
Joskus noita epästabiloivia panssareita mietin perstuntumalla. Reikälevy lienee halvin tuottaa, joku heksakenno voisi tuoda jotain lisäarvoa suojaukseen, mutta todennäköisesti kallis. Erityisesti heksakenno -levyä/verkkoa voi myös lomittaa, miksei reikälevyäkin. Lomittamisella ajan päällekkäisten levyjen kohdistamista siten, ettei niiden reiät kohtaa suorassa kulmassa.
Jossain tutkimuksessa reikäkennoa oli tuotettu hitsaamalla putkia yhteen. Reiän muodolla ei ole kauheasti väliä. Reikälevyn tuottaminenkaan ei tapahdu kivuttomasti: nopein tapa on laserleikata se ennen karkaisua, mutta muodonmuutosten hallinta voi olla vaikeahkoa. Toinen ja hitaampi vaihtoehto on porata/vesileikata reiät karkaisun jälkeen. Se on hidasta ja kallista.
