MiKu

Kysymykseni ei ole MIKU-specifinen, mutta koskee kameroita. Kuinka panssariajoneuvoissa nykyään varmistetaan kameroiden taistelukestävyys?

Pelkkä optiikka ja sensori ovat "peruutuskamera"-tason laitteissa todella pieniä. Teknisesti olisi mahdollista tehdä tästä osasta nopeasti vaihdettava ja sijoittaa kameran elektroniikka erikseen panssarin suojaan. Toisaalta kameran kanssakin voitaisiin käyttää prismaa, mutta sen vaihtaminen vaunun sisältä vaatisi kameran tuomisen vaunun sisälle. Prisma voisi joka tapauksessa olla huomattavasti pienempi, kuin silmällä katseluun tarkoitetut.
Noissa halvoissa "peruutuskamera"-tason laitteissa kenno ja muu elektroniikka saattaa olla jopa samalla sirulla. Joka tapauksessa kennon lukeminen mitenkään mukavalla kuvataajuudella vaatii sen verran kaistaa, ettei erillistäkään sirua ole mielekästä sijoittaa eri piirilevylle. Toisaalta nuo sirutkin ovat niin edullista massatuotantotavaraa, että rahallisesti on järkevää tehdä kamerasta nopeasti vaihdettava ja sisällyttää varakappaleita tusina tai pari vaunun varustukseen. Jos saatavuusongelmia on niin ne johtuvat siitä, että tehtaat tekevät mieluummin kalliimpia siruja paremmalla katteella, kun kysyntä ylittää tarjonnan.
 
Kysymykseni ei ole MIKU-specifinen, mutta koskee kameroita. Kuinka panssariajoneuvoissa nykyään varmistetaan kameroiden taistelukestävyys?

Pelkkä optiikka ja sensori ovat "peruutuskamera"-tason laitteissa todella pieniä. Teknisesti olisi mahdollista tehdä tästä osasta nopeasti vaihdettava ja sijoittaa kameran elektroniikka erikseen panssarin suojaan.

Toisaalta kameran kanssakin voitaisiin käyttää prismaa, mutta sen vaihtaminen vaunun sisältä vaatisi kameran tuomisen vaunun sisälle. Prisma voisi joka tapauksessa olla huomattavasti pienempi, kuin silmällä katseluun tarkoitetut. Tai sitten vain tehdään kamerasta samalla tavalla vauhdettava kuin prisma. Nämä keinot tietty rajoittavat mahdollisia kameran sijoituspaikkoja.
Tuossa tulee kysymys siitä, onko kumpi, prisma vs kamera kalliimpi komponentti. Voisin melkein veikata, että nykypäivänä prisma on lähes se kalliimpi osa verrattuna kameraan - ellei kyseessä ole joku high-end lämppäritähtäin.
 
Kysymykseni ei ole MIKU-specifinen, mutta koskee kameroita. Kuinka panssariajoneuvoissa nykyään varmistetaan kameroiden taistelukestävyys?

Pelkkä optiikka ja sensori ovat "peruutuskamera"-tason laitteissa todella pieniä. Teknisesti olisi mahdollista tehdä tästä osasta nopeasti vaihdettava ja sijoittaa kameran elektroniikka erikseen panssarin suojaan.

Toisaalta kameran kanssakin voitaisiin käyttää prismaa, mutta sen vaihtaminen vaunun sisältä vaatisi kameran tuomisen vaunun sisälle. Prisma voisi joka tapauksessa olla huomattavasti pienempi, kuin silmällä katseluun tarkoitetut. Tai sitten vain tehdään kamerasta samalla tavalla vauhdettava kuin prisma. Nämä keinot tietty rajoittavat mahdollisia kameran sijoituspaikkoja.
Riippuu kamerasta, mutta lämpökamera on ainoa missä ei voi käyttää panssarilasia.
Normaalisti valonvahvistin on pystyssä ja yläpäässä on vain prisma millä pystyssä oleva tähystimen kuva käännetään vaakaan. Prisma kääntämällä saadaan myös tähystettyä lähemmäksi ja ylemmäksi.
 
Miku vietti nyt vähän hiljaiseloa, koska olin sairaana ja oikeaakin työtä pukkasi päälle. Lisäksi on hieman sellainen ideoiden tyhjeneminen: järkyttävän isoja muutoksia ei enää taida olla näköpiirissä, nyt on yksityiskohtien hiomista. Moottoritilan lisäsuunnittelu vaatisi 3D-mallit sivuvälityksistä, vaihteistosta ja moottorista kiinnityspisteineen. Jäähdyttimien sijoittelu vaatisi tiedon koosta jne.
 
Riippuu kamerasta, mutta lämpökamera on ainoa missä ei voi käyttää panssarilasia.
Normaalisti valonvahvistin on pystyssä ja yläpäässä on vain prisma millä pystyssä oleva tähystimen kuva käännetään vaakaan. Prisma kääntämällä saadaan myös tähystettyä lähemmäksi ja ylemmäksi.
Panostaisin kyllä lämppäreihin. Nykyään on nuo parin tonnin kuluttajakiikaritähtäimetkin järkyttävän hyviä.

LWIR peilit ei maksa välttämättä paljoa. Riippuu koosta ja laadusta miten kalliiksi mennään. Helpointa olisi laittaa kallis lämpötähystin/tähtäin samalla tavalla pystyyn suojattuun putkeen ja peilillä kääntö periskooppitapaan. Tai jopa kahdella peilillä. Halvempia kameroita voisi lisävarusteena laittaa ympäri vaunua.

Tälle osastolle kun olen high end optoelektroniikkan laitteita suunnitellutkin melkoisesti, tiedän että hinta kohoaa high endissä. Ja sitten se vasta kohoaakin, kun mukaan liitetään isoja organisaatioita prosesseineen (yök!)... Halvemmallakin saataisiin huomattavaa etulyöntiä.
 
Aloin hahmotella lisäpanssarointia. Etulevy on vähän ongelmallinen, kun pieniä alueita on paljon.

Edit. Olen jättänyt siis 30 mm ilmaraon levyjen väliin.
 

Liitteet

  • add_on.png
    add_on.png
    376.5 KB · Luettu: 91
Viimeksi muokattu:
Tällä lailla olen toistaiseksi hahmotellut. Kylkeen tuleva lisäpanssari ei ole spaced armoria, koska siitä saatava hyöty pystyssä levyssä ei ole kummoinen.

@Mikfin70 @KKpilot miltä vaikuttaa? Tuo kamera/ajajan luukku/moottoriluukku -alue on vaikeahko.
 

Liitteet

  • add_on.png
    add_on.png
    256.8 KB · Luettu: 66
Mittasin pinta-aloja @Huhta tiedoksi komposiittilaskentoja varten:

UFP: 7,62 m^2 / 5,4 m^2 (sponsoonit/ilman)
LFP: 2,8 m^2
Kylki: 5,3 + 4,1 = 9,4 m^2
Katto: 8,7 m^2 (ei sponsooneita)
 

Liitteet

  • add_on.png
    add_on.png
    161.2 KB · Luettu: 76
Tuleeko lisäpanssarista enemmän iloa kylkiin, jos sen rakenne on kiilamaisesti aaltoilevaa?
Kyllä, kuten AAV-7:ssa. Tosin sitä ei voi käyttää kuin kyljen yläosaan, muutoin tulee ongelmia varsien kanssa.

Lisäpanssarointi on placeholderi - sen tilalla voi olla terästä, komposiittia, NERAa tms.
 
Siirrä kamera ylös keskelle ihan kattopanssarin päälle tai alas keskelle.

Kysymys: Olisiko eduksi jos olisi selkeästi A- ja B-kameroita? Kunnollisen A-kameran varajärjestelmänä voisi olla halvempia siviili-tason B-kameroita. Tällä voisi saada kustannustehokkaasti kameran kattopanssarin päälle ja alas keskelle.

Yhtenä riskinä tässä ajatuksessa tietenkin on että jos päättäjille kerrotaan että B-kamerakin kelpaa, niin äkkiäkös joku byrokraatti päättää säästää ja pudottaa A-kamerat pois kokonaan.
 
Katossakin on nyt panssarointi. Kamera siirretty ylemmäs. Samoin takapuolella, se ei vain näy. Katon paksuutta haittaa nuo prismat, jos kovin tehokkaita dronepommeja haluaa estellä.
 

Liitteet

  • add_on (1).png
    add_on (1).png
    192.8 KB · Luettu: 57
Katossakin on nyt panssarointi. Kamera siirretty ylemmäs. Samoin takapuolella, se ei vain näy. Katon paksuutta haittaa nuo prismat, jos kovin tehokkaita dronepommeja haluaa estellä.

Eiköhän sellainen tiputettava HEAT-kranaatti mene läpi jo sen verta paksusta panssarista, että sitä vastaan ei kannata suojautua muuten kuin osastoimalla suurimmat räjähtävät niin, että koko miehistö ja kuljetettavat eivät mene kerralla. Käsikranaatin kesto voisi olla parempi suunnitteluperuste.

edit: eka viesti tähän lankaan, todella mielenkiintoinen harrasteprojekti ollut seurattavaksi, kiitokset!
 
Eiköhän sellainen tiputettava HEAT-kranaatti mene läpi jo sen verta paksusta panssarista, että sitä vastaan ei kannata suojautua muuten kuin osastoimalla suurimmat räjähtävät niin, että koko miehistö ja kuljetettavat eivät mene kerralla. Käsikranaatin kesto voisi olla parempi suunnitteluperuste.

edit: eka viesti tähän lankaan, todella mielenkiintoinen harrasteprojekti ollut seurattavaksi, kiitokset!

Miksi kukaan käyttäisi tavallista käsikranaattia vaunua vastaan? Jalkaväen pitää suojella vaunua viholliselta, jottei vaunun päälle heitetä mitään.

Droonit? Se että Ukrainassa on tiputeltu drooneista sitä sun tätä ei vielä kerro paljoakaan. Nyt ollaan välivaiheessa ja ylipäätään tilanteessa, jossa sotilaskäyttöön muunnetaan kaikkea mahdollista siviilikamaa. Kuitenkin jo nykyisellään on esitelty kamikaze-drooneja (ja toimitettukin lännestä Ukrainalle), sinkoja käyttäviä drooneja ym. mukavaa... Kehitys on huimaa eikä tilanne varmastikaan ole 10 vuoden päästä sama kuin nyt.

Tuossa sellainen käsikranaatti, jota joku voisi jo käyttääkin vaunua vastaan. Toisaalta, sitä ei enää ihan pieni panssarointi pysäytäkään.

 
Tulipas yhtäkkiä mieleen, että kannattaisi harkita spall lineriksi line-x paxcon pinnoitetta. Varmasti kustannustehokas ratkaisu.

Siitäpä tuli mieleen, että ulkopinnoille samaa tai jotain muuta polyureapinnoitetta. Ainakin line-x xs-100 omaa todella tasaisen suuren absorption aallonpituuskaistalla 400nm-12500nm. Ja on muuten kestävä pinnoite! Tämä on tarkkaan mitattua faktaa. Oli aikoinaan hankaluutta löytää koko mainitun aallonpituuskaistan tasaisen "musta" ja kestävä pinnoite.
 
Tulipas yhtäkkiä mieleen, että kannattaisi harkita spall lineriksi line-x paxcon pinnoitetta. Varmasti kustannustehokas ratkaisu.

Siitäpä tuli mieleen, että ulkopinnoille samaa tai jotain muuta polyureapinnoitetta. Ainakin line-x xs-100 omaa todella tasaisen suuren absorption aallonpituuskaistalla 400nm-12500nm. Ja on muuten kestävä pinnoite! Tämä on tarkkaan mitattua faktaa. Oli aikoinaan hankaluutta löytää koko mainitun aallonpituuskaistan tasaisen "musta" ja kestävä pinnoite.
Riippuu siitä, onko sille saatavilla ballistista testitulosta. Kuinka paljon painaa kg/m^2? Ja paljonko maksaa per kg?
 
Olen nyt mallintanut Mikuun NATO-hinauslenkit. Sisätiloja pitäisi alkaa ropeltaa (penkkien kiinnitys jne).
 
Riippuu siitä, onko sille saatavilla ballistista testitulosta. Kuinka paljon painaa kg/m^2? Ja paljonko maksaa per kg?
"In 2007, PAXCON PX-2100 was certified by H.P. White Laboratory, Inc., one of the oldest and most respected ballistic and research centers in the nation. Moreover PAXCON was also selected for anti-spalling protection by MRAP (Mine Resistant Ambush Protected) vehicle manufacturers, the Pentagon’s top military personnel protection initiative.

For specific results from the H.P. White certification, contact LINE-X at (877) 330-1331."


Hintaa en paxcon versiolle tiedä. Xs-100 kymmenen vuotta sitten olisko ollu luokkaa 100€/m^2

Pickupin puolipinnoitus oli luokkaa pari tonnia.

Joku line-x versiohan oli alunperin kehitetty abrams lavettien lavapinnoitteeksi, kun mikään ei oikein telan allakestänyt.
 
Katossakin on nyt panssarointi. Kamera siirretty ylemmäs. Samoin takapuolella, se ei vain näy. Katon paksuutta haittaa nuo prismat, jos kovin tehokkaita dronepommeja haluaa estellä.
Liikkuvaan vaunuun tuskin dronekranaatilla osutaan. Pidemmäksi aikaa parkkeeratussa soisi olevan naamioverkko päällä, jonka päältä kranaatti kierii pois.

Puolihuolimattomana ideana tuli mieleen, jos kannelle mahtuisi n. metrin korkean nostettavan ja laskettavan puomin päällä keskilinjalla oleva pitkulainen levy. Ajossa levy kannen tasolla ja nave nipussa sen päällä. Naamioidessa levy vinssataan yläasentoonsa ja "yhden ajomiehen taktiikalla" kääritty nave potkaistaan auki, levitetään, kiilataan reunoistaan maahan ja vaunun kulmiin valmiisiin paikkoihin asetetut "mikkihiirenkorva" kohottimet sekä kuljetus/ nostolevy asetetaan kiristämään verkko kauttaaltaan irti vaunusta. Keskilinjalla korkeampi harjalinja kranaattien ja sirotteiden valuttamiseksi pois verkon päältä. Levyssä kiinnikkeet kuormaverkolle, jolla naamioverkkohotdog- paketti pysyy kyydissä ajon aikana. KK- torni voisi jäädä muotoillun naamioverkon viistoon saumakohtaan tai viilekkeeseen siten, että sitä pystyy käyttämään naamioverkko levitettynä.
 
Back
Top