MiKu

Kopioin häpeilemättä AMV:n ajajan luukun sekä vj:n koppia.
 

Liitteet

  • pic2.png
    pic2.png
    492.9 KB · Luettu: 83
Kuinka paljon sisävoluumia söisi viisto runkorakenne telojen yläpuolella? Eli jotain MRAP-tyylistä räjähdyksen kanavointia pois rungosta. En muista nähneeni tällaista ratkaisua telavehkeissä.
 
En ole tyytyväinen Mikun keulaan, se on liian terävä ja luultavasti vaikea hitsata. Strykerin telaversiossa asia on ratkaistu näköjään taivuttamalla pohjaa useampaan otteeseen ylös.
 

Liitteet

  • b4e7bd02e3932a743501ab89b2627260.jpg
    b4e7bd02e3932a743501ab89b2627260.jpg
    76.7 KB · Luettu: 86
Muutamia huomioita:

-Muistelen vuosia, sitten lukeneeni M113:sta testatusta sähkövoimansiirrosta, jossa generaattoria pyöritti sama tehoinen moottori kuin vaunussa normaalisti on. Testeissä suoritusarvot olivat kauttaaltaan paremmat kuin normivaunulla. Jo 1920-luvulla luvulla ainakin USA:ssa kokeiltiin linja-autoissa sähkövoimansiirtoa hyvin lupaavin tuloksin. Aiheesta löytyy paljon perusteellisia artikkeleita sen ajan SAE Journal -lehdistä.

-Maavaraminimiksi asettaisin 500 mm.

-Onko pakko käyttää vääntösauvajousitusta? Jos haetaan kestävyyttä, yksinkertaisuutta ja helppoa huollettavuutta, valitsisin Merkava-tyyppisen kokonaan rungon ulkopuolelle asennettavan kierrejousituksen.
 
Muutamia huomioita:

-Muistelen vuosia, sitten lukeneeni M113:sta testatusta sähkövoimansiirrosta, jossa generaattoria pyöritti sama tehoinen moottori kuin vaunussa normaalisti on. Testeissä suoritusarvot olivat kauttaaltaan paremmat kuin normivaunulla. Jo 1920-luvulla luvulla ainakin USA:ssa kokeiltiin linja-autoissa sähkövoimansiirtoa hyvin lupaavin tuloksin. Aiheesta löytyy paljon perusteellisia artikkeleita sen ajan SAE Journal -lehdistä.

-Maavaraminimiksi asettaisin 500 mm.

-Onko pakko käyttää vääntösauvajousitusta? Jos haetaan kestävyyttä, yksinkertaisuutta ja helppoa huollettavuutta, valitsisin Merkava-tyyppisen kokonaan rungon ulkopuolelle asennettavan kierrejousituksen.
Mikä on tuon hinta verrattuna vääntösauvajousitukseen?
 

Liitteet

  • MENG-TS001_7.jpg
    MENG-TS001_7.jpg
    181.2 KB · Luettu: 82
Helppo tapa saada sisäkorkeutta olisi muuttaa poikittainen vääntövarsijousitus pitkittäiseksi. Saisi myös lisää terästä sivuun lisäpanssaroinniksi.
 
Miku muokattuna laatikoksi, UFP ja LFP muutettu edellisen postauksen vaatimiin vahvuuksiin.
Onko sulla arviota jo kokonaispainosta tässä vaiheessa näillä vahvuuksilla?
 
Helppo tapa saada sisäkorkeutta olisi muuttaa poikittainen vääntövarsijousitus pitkittäiseksi. Saisi myös lisää terästä sivuun lisäpanssaroinniksi.
Tietääkseni ainoa tuotantovaunu, joka käytti pitkittäisiä vääntösauvoja oli Ferninand... Ja sille lienee hyvä syy miksei sitä ole jälkikäteen käytetty.

 
Tuossa on varsin hyvä kirjoitus vääntösauvajousituksesta:


Käytännössä hyvin yksinkertaista ja simppeliä, mutta ei kuitenkaan. Koneistuksen ja jälkikäsittelyn on oltava top notch, ja lisäksi käyttäytyminen on lineaarista eikä progressiivista. Jos sauva hajoaa, se vaihtaminen on peestä. Tähän luultavasti @Sigma957 viittasi viestissään. Syy, miksi britit ovat käyttäneet ulkoista jousitusta (Horstmann, hydropneumaattinen). Jos vaurioituu, muutama pultti irti ja uusi tilalle vs rikkoutuneen vääntösauvan kanssa tappelu.

Yksi syy käyttää Merkava-tyyppistä jousta on se, että järeitä kierrejousia löytyy myös siviilipuolelta hyllystä. Vääntösauvoja noissa järeyksissä kun harvoin käytetään siviilipuolella, niin hinnat lienevät sen mukaiset. Ja kuten taisin jossain mainita, niin vaikka vääntösauva on simppeli periaatteeltaan, ei sitä voi tehdä kuka tahansa, vaan mieluiten käyttäisen kaupallista osaa.
 
Annoin periksi kun en keksinyt hyvää keularatkaisua. Kun katselin läpi moderneja vaunuja (CV90, K21 jne) niin useimmissa totesin varsinaisen taistelutilan olevan pelkkä laatikko ilman sponsooneita ja sponsoonien olevan lähinnä lisä. Joten katkaisin sponsoonit pois. Sivupanssarointi on 15 mm jotta suojaustason (.50 BMG M20 amet 0, 60 ast) täyttyisi. Se täyttää automaattisesti myöskin 7,62 B-32 vaatimuksen.


Onko sulla arviota jo kokonaispainosta tässä vaiheessa näillä vahvuuksilla?
Ei, vielä. Liikaa muuttujia toistaiseksi auki.
 

Liitteet

  • pic3.png
    pic3.png
    396.3 KB · Luettu: 65
Kuten edellä jo on tuotu ilmi, sähköinen voimansiirto ei ole oikein koskaan ottanut tuulta alleen ajoneuvopuolella. Kun nyt on tarkoitus ideoida edullinen tela-APC, välttäisin kaikenlaisia proggressiivisia ideoita ja päinvastoin käyttäisin niin paljon hyllytavarana saatavaa tarvikeosaa kuin mahdollista.
Mutta rautatiepuolella raskaiden linjadieselien voimalinja on nykyään järjestään dieselsähköinen. Raitiovaunu taas on massaltaan hyvinkin APC:n vertautuva liikkenneväline. Teollisuuslaitoksissa käytetään kaikkien kokoluokan sähkökoneita automaattijärjestelmien ohjaamana. Pitää paikkansa että valmista voimalinjaa APC:hen ei ole, mutta tarvikeosia löytyy kyllä kun viitsii katsoa muidenkin kuin sen lähimmän kiven alta.
Toki sitten on myös näitä liian ufoiksi meneviä laitteita, kuten EBRC Jaguar, jonka suunnittelijat on taidettu lainata autoteollisuudesta...
Japanissa tehdään kyllä autojakin. Mutta kyllä tuo minusta on pikemminkin peräisin jonkun manga/animepiirtäjän kynästä.
 
Muutamia huomioita:
-Maavaraminimiksi asettaisin 500 mm.

-Onko pakko käyttää vääntösauvajousitusta? Jos haetaan kestävyyttä, yksinkertaisuutta ja helppoa huollettavuutta, valitsisin Merkava-tyyppisen kokonaan rungon ulkopuolelle asennettavan kierrejousituksen.
Kierrejousituksessa on useammankin huhun mukaan sotilasajoneuvoissa havaittu talviolosuhteissa ongelmia jään kertymisen kanssa.
Merkavassa tuohon on päädytty sen takia, että vääntösauvat eivät kestäneet kunnolla Golanin basalttitasangoilla.

Ällissä maavara on muuten 400 mm, eikä se silti ole ongelma sen liikkuvuuden kannalta.
 
Mutta rautatiepuolella raskaiden linjadieselien voimalinja on nykyään järjestään dieselsähköinen. Raitiovaunu taas on massaltaan hyvinkin APC:n vertautuva liikkenneväline. Teollisuuslaitoksissa käytetään kaikkien kokoluokan sähkökoneita automaattijärjestelmien ohjaamana. Pitää paikkansa että valmista voimalinjaa APC:hen ei ole, mutta tarvikeosia löytyy kyllä kun viitsii katsoa muidenkin kuin sen lähimmän kiven alta.

Japanissa tehdään kyllä autojakin. Mutta kyllä tuo minusta on pikemminkin peräisin jonkun manga/animepiirtäjän kynästä.
Kuinka paljon tilaa 200 kW generaattori ja 2x100 kW sähkömoottoria vievät? Pystytkö heittämään kokoarviota? Meillä on nyt tiedossa moottorin ja Renkin vaihteiston koko, joten tilavuuksia on helppo vertailla.

Edit: siis sähkömoottori joka pystyy tuottamaan n. 2000 Nm vääntöä.
 
Viimeksi muokattu:
Miten @Mikfin70 näet pari sivua taaksepäin esittämäni tavoitellut suojausarvot? Ovatko ne realistiset käyttökohde huomioiden? Liian huonot? Liian hyvät?
 
Millä tavalla tuo jousitus on luetellulla tavoilla parempi?
No mieti kenttäoloissa (lumihangessa/liejussa tms.) jousen vaihtoa. Kyllä minä ainakin rupesin siinä vaiheessa mieluummin kierrejousta vaihtamaan kokonaan ulkopuolelle asennettuun telapyörään kuin sauvajousta.

Ja jos joustovaraa halutaan paljon, niin sauvajousitus vaatii silloin kaksoissauvajousituksen, jota ei voi mitenkään sanoa yksinkertaiseksi.

Kuten jo taidettiin todeta, Merkavaan tuli kierrejousitus, koska muut eivät kestäneet äärioloja. Ja jos nyt oikeasti vertaa Merkavan jousitusta kaikkiin aikalaisiinsa, on se kokonaisuutena ylivoimaisesti yksinkertaisin sekä valmistaa että huoltaa. Ja vie vähiten panssaroitua tilaa.
 
Kierrejousituksessa on useammankin huhun mukaan sotilasajoneuvoissa havaittu talviolosuhteissa ongelmia jään kertymisen kanssa.
Merkavassa tuohon on päädytty sen takia, että vääntösauvat eivät kestäneet kunnolla Golanin basalttitasangoilla.

Ällissä maavara on muuten 400 mm, eikä se silti ole ongelma sen liikkuvuuden kannalta.
Ottaen huomioon, että kierrejousta käytetään paljon sotilaskuorma-autoissa (mm. Unimog), niin nuo huhut vaikuttavat epäilyttäviltä.

Mitä tulee maavaraa, niin käsittääkseni kun sakut laativat spesifikaation itärintaman kokemusten perusteella Raupenschlepper Ostiin, yksi vaatimus oli em. kokemusten perusteella korkea maavara, ja RSO:ssa se on muistaakseni ainakin 500 mm (saksankielinen Wikipedia sanoo 550 mm).
 
Back
Top