MiKu

Alan kallistua siihen, että yksinkertaistan mallin "boksi jossa yksi kalteva pinta (keula)" -tyyppiseksi. Eli mallia CV/Arctros.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Periaatteessa ne polttoainetankit ovat erillinen osastonsa. Mutta niin, toinen vaihtoehto on leventää koko vaunua, jos sponsooneita ei halua.
Klikkaa laajentaaksesi...
CV90 istuimet näyttäisi olevan telojen välissä, ei päällä. On kyllä aika ahtaan näköinen. Arctos-tyylisesti telan päällä istuttaessa tilaa tulee reilusti, mutta se miinan tuottama tälli tulee suoraan jakkaran alle.

1667830272696.png
 
Viimeksi muokattu:
Huhta kirjoitti:
En tiedä, mitä uhkia vastaan tuo loiva kulma on suunniteltu ja voisiko siitä oikeasti kimmota jotakin. Ainakin se lisää hieman läpäistävää materiaalivahvuutta (ellei osuma tule yläkulmasta), jos ei muuta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pzgnrl kirjoitti:
Luulen, että suunniteltu AP/APBC/APDS -juttuja vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Panssarilevy kulmassa -> alikali joutuu läpäisemään enemmän terästä (LOS-paksuus) -> saadaan samalla materiaalimäärällä parempi panssarisuoja, tai pienemmällä materiaalimäärällä sama panssarisuoja. Tietty viistopanssarin kanssa ongelmana voi tulla se, miten sen tilan saa järkevästi käytettyä hyödyksi.
Ei siinä periaatteessa tuon ihmeellisempää ajatusta ole. Modernit alikalit ei käsittääkseni juuri kimpoile, vaan joko puree panssariin tai jos ei siihen pysty, niin sitten katkeaa.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Alan kallistua siihen, että yksinkertaistan mallin "boksi jossa yksi kalteva pinta (keula)" -tyyppiseksi. Eli mallia CV/Arctros.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmaan tulisi halvemmaksi koota vaunu suorista levyistä ilman montaa taitosta tai hitsaussaumaa. Tämä puhuisi sen puolesta, että istuimet sijoitettas talojen väliin jolloin olisi sivuseinämänä yksi paksumpi suora levy lattiasta kattoon riittäisi, eli runko muodostuisi suorakaiteen muotoisesta osasta jossa viisto etuosa (CV-90 mallia). Vastaavasti leveämpien telojen suunnittelu olisi vaikeampaa koska sisätilat jäisivät kapeaksi tai vaunun leveys kasvaisi liikaa. Kun kuitenkin ollaan suunnittelemassa APC:tä eikä IFV:tä niin kallistuisin kuitenkin siihen, että sijoitettas istuimet telojen päälle saadaan sisälle tilaa miehille ja varusteille enemmän, voisi yrittää viistota kylkien alaosaa kuten 6x6:ssa on, jolloin paine vaikutus ohjautuisi poispäin kylestä. Mitenkähän leveät kumitelat kestäisi tälläisessä vaunussa? jäisi miinaräjähdyksen telojen kappaleiden sinkoutumisen vaikutukset pienemmäksi. Sisätilojen koossa pyrkisin Actrossen mittoihin.
 
Jopuni kirjoitti:
Varmaan tulisi halvemmaksi koota vaunu suorista levyistä ilman montaa taitosta tai hitsaussaumaa. Tämä puhuisi sen puolesta, että istuimet sijoitettas talojen väliin jolloin olisi sivuseinämänä yksi paksumpi suora levy lattiasta kattoon riittäisi, eli runko muodostuisi suorakaiteen muotoisesta osasta jossa viisto etuosa (CV-90 mallia). Vastaavasti leveämpien telojen suunnittelu olisi vaikeampaa koska sisätilat jäisivät kapeaksi tai vaunun leveys kasvaisi liikaa. Kun kuitenkin ollaan suunnittelemassa APC:tä eikä IFV:tä niin kallistuisin kuitenkin siihen, että sijoitettas istuimet telojen päälle saadaan sisälle tilaa miehille ja varusteille enemmän, voisi yrittää viistota kylkien alaosaa kuten 6x6:ssa on, jolloin paine vaikutus ohjautuisi poispäin kylestä. Mitenkähän leveät kumitelat kestäisi tälläisessä vaunussa? jäisi miinaräjähdyksen telojen kappaleiden sinkoutumisen vaikutukset pienemmäksi. Sisätilojen koossa pyrkisin Actrossen mittoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mietin vain kuinka korkeaksi vaunu tulee, jos istuimet ovat ns. lokasuoja päällä? Tuo korkeus on se syy miksi mietin äkkiä vastakkain.
 
Ohessa kommentteja, vastauksia ja ehkä lisätietolähteitä.
Pzgnrl kirjoitti:
Millaiset ominaisuudet 2P-ps-teräksellä on? Tankogradin mukaan BMP:ssä käytetyn BT-70Sh:n kovuus on 534 BHN; ajatuksena oli, että koska Armox lienee ominaisuuksiltaan parempi kuin Ällissä käytetty ps-teräs, selvitään hieman vähemmällä. Hardoxissa taas ajatuksena oli käyttää hieman halvempaa terästä siellä missä pystyy. Tosin, kuten totesit, helpointa suojausvaatimusmielessä on käyttää pelkkää Armoxia. Jos 2P:n kovuus on BMP:n luokkaa, niin silloin peruspaksuudesta tuskin voidaan kauheasti luopua.
Klikkaa laajentaaksesi...
MIL panssariteräsnormit RHA ja HH-RHA (High Hardness Rolled Homogenous Armour) teräksille kertovat kovuudesta, että:
Kovuus: RHA: t~6....20 mm HB 331... HB 338 (Brinell, lienee sama kuin BHN?), 35,4...45,8 HRC (Rockwell hardness kovuutena); vanha standardi MIL-A-12560H (MR) w/INT. AMENDMENT 4, 20 July 2007
HHRHA: HB 477 ....- HB 534 (Brinell BHN?) vanha standardi MIL-A-46100D, 1988.

Standardien vanhat pdf:t voi ladata everypecistä, esim. oheisista linkeistä
RHA: http://everyspec.com/MIL-SPECS/MIL-SPECS-MIL-A/MIL-A-12560H_10354/
HHRHA: http://everyspec.com/MIL-SPECS/MIL-SPECS-MIL-A/MIL-A-46100D_20499/
Panssariterässtandardit ovat valitettavasti USA yksiköissa tuuma - naula. Joku fiksumpi nettikäyttäjä saattaa löytää tutummat mm - kg versiot.

Venäläinen levy 534 BHN on HH-RHA-luokassa eli kovuutensa puolesta "parempaa laatua" ja kun se on toiminut, niin ei taida olla perustetta ohennella levynpaksuuksia ARMOX / Hardox käytön perusteella ellei ole tehnyt tai ole tiedossa kattavaa määrää kokeita/koetuloksia tai muuta kautta olisi tiedossa em. panssariteräslaatujen "erinomaisuus" läpäisyn suhteen. Tämä palautuu uhkan aukikirjoitukseen jälleen, mutta siitä alempana.

Kovuuden perusteella laaduksi tulisi Hardox 500, Ramor 450 / 500, Armox 440T (ehkä fiksuin valinta?) tai Armox 500T, kun muuta tietoa kovuuden lisäksi ei taida olla?
Voisi käyttää myös standardilaatua HH RHA MIL-A-46100 (+ standardin versio?) speksillä, jolloin saa standardin mukaista levyä (hieman huonompaa kuin Armox ja toleranssikin -/+, joten hieman paksumpi levy pitää valita tai tilata 0...+ toleranssilla kuten Hardox).

Uhkan perusteella tietysti voisi levyt valita, mutta sitähän ei ole speksattu / kirjoitettu auki kunnolla:
Mika ase, ammus, ampumaetäisyys / nopeus, suuntakulma (horisonttaalisuunta), pystykulma (vertikaalisuunta) jne.

Länsimaissa noudatetaan Stanag 4569 /AEP-55 jaottelua 1, 2, 3, 4, 5, 6.
Latauslinkki vanhaan versioon: https://www.alternatewars.com/BBOW/Ballistics/Term/STANAG_4569_Ed2.pdf
Sieltä näkyy, että luodeille suojaa vaaditaan vaunun ympäri azimuth 360-astetta ja pystysuunnassa elevation 0....30 -astetta, joka syö etenkin kylkien loivan kallistuksen hyötyä!!
Pzgnrl kirjoitti:
Tosin, jos kyseessä on edes suhteellisen moderni alikali, niin kimpoamiskaltevuus taitaa olla luokkaa 8 astetta... Eli kyllä se tuostakin kaivautuu sisään.

Trendi nykypäivänä näyttää olevan hyvin kalteva UFP ja suhteellisen pysty LFP. Oma UFP kaltevuuteni kopsasin Wiesel 2:sta, näköjään Marderissa on suhteellisen sama: 65 ast. vert.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko tuohon 8-asteen kaltevuuskulmaan joku lähde/viite?
Arvelen yleisemmän kimpoamisen iskukulma-arvion kineettisen energian ammuksille olevan ~20-astetta (Nato 70 astetta) edellyttäen, että nopeus on alle tietyn rajan.
Ei ole vahinko, että T-72 rungon yläetuviistopanssariin viistous on ~22-astetta (Nato 68-astetta), varovasti arvelen, ;).
Iskukulma = kulma lentoradan ja panssarin pinnan tangentin välillä (saksalais-suomalainen tapa), kun maalin asentokulmaa ei huomioida.
Natokulma (obliquity)= kulma lentoradan ja panssarin pinnan normaalin välillä (tätä varmaan pitäisi opetella tulevaisuudessa käyttämään, jos Erdogan sen meille suo).

Ase- ja asejärjestelmäoppi 2001 sanoo s. 335: "Rajaiskukulma, jolla ammus kimpoaa panssarin pinnasta on keskimäärin 25 astetta. Tayskaliiperin teräväkärkisen panssariammuksen kimpoamiskulma voi olla 40 astetta ja alikaliiperiammuksen vain 10 - 15 astetta."

Oma käsitykseni on karkeasti nyrkkisääntönä: Jos iskunopeus > 1250 m/s, niin ammus läpäisee aina (perforates) kulmasta riippumatta.
Jos nopeus < 1250 m/s ja iskukulma on < 20-astetta (Nato >70 Obliquity kuvassa), ammus kimpoaa (ricochets) aina (ei läpäise).
Loput alueet kuvan mukaan.
Tämä on karkea yleistys klassisesta koeammuntasarjasta, jossa ammuttiin dia 6,35 (1/4'') luotimaisella projektiililla t=6,35 mm AL 2044 T3 levyyn. Kuvaa on käytetty referenssinä useissa kimpoamista käsittelevissä julkaisuissa. Ohessa kuvana:
Kuva1_iskulma_vs_nopeus_kayra.png
B.L. curve on ballistinen rajakäyrä, jonka vasemmalla ja yläpuolella tulee läpäisy, oikealla ja alapuolella ammus ei läpäise maalia. Kuva pätee vain ko. koesarjalle, mutta se on hyvä periaate-esitys ammuksen ja panssarin toiminasta. Siinä on eriteltynä vaurioitumismuodot ammukselle ja maalille nopeuden ja kulman funktiona. Saman kaltainen kuva syntyisi luonnollisesti muillekkin ammus - panssari -pareille, mutta eipä ole semmoisia julkaistu tai en löytänyt niitä.

Kimpoaminen edellyttää, että panssarilevyn paksuus on riittävä eli että se kestää ammuksen kääntämiseen (kimpoamiseen) tarvittavat rasitukset. Esim. yllä kuvan parille oli levynpaksuus t= dia ammus!
Pzgnrl kirjoitti:
Ai niin: eikö paksuuden jakaminen 4-10 mm vs 14 mm monoliitti paranna hieman suojausta? Vai tapahtuuko niin että 4 mm ei jaksa rikkoa projektiilia tarpeeksi, vaan pikemminkin parantaa läpäisyä seuraavaan 10 mm levyyn?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei kai se läpäisyä voi lisätä yleisesti, mutta joskus voi, ainakin simulointien perusteella.
Levyn jaosta:
Jälleen alumiinille löytyy kokeellinen testi, jossa t=9,53 mm eheän levyn ballistinen rajanopeus vbl=392 m/s
Jos kaksi levyä on päällekkäin (kiinni toisissaan, intact), kohtisuora läpäisy:
4,76 + 4,76 mm; vbl=445 m/s (saman paksuiset levyt, paras tulos)
3,18 + 6,35 mm, vbl=404 m/s (ohut etulevy, huonoin tulos kaksikerroksisille, hieman parempi kuitenkin kuin eheälle)
6,35 + 3,18 mm, vbl=421 m/s (paksu etulevy, parempi kuin ohut etulevy, mutta huonompi kuin samanpaksuiset).
Tulos tietysti patee taas vain ko. testille, jossa ammus oli tasapäinen lieriö.

Simulointien tuloksia (kohtisuoraan):
Monikerrosrakenteen "hyvyys" riippuu suhteesta h/D, jossa h=takalevyn paksuus ja D on ammuksen halkaisija.
h/D=0,3 (ohut takalevy) oli parempi kuin h/D=0,75 (paksu takalevy).
Etulevy leikkautuu --> pieni energia, joka kasvaa jos leikkauspinta-ala kasvaa (levyn paksuus).
Ohut takalevy taipuu enemmän ja siten se kuluttaa energiaa taivutusmuodonmuutoksella, joka leviää laajemalle alueelle.
Tässä kannatta pohtia lujuusoppia: Leikkaus- vs taivutusjännitykset ja vastaavat muodonmuutokset sekä muodonmuutostyö niissä!! Back to Basics.

Edelleen simulointia (kohtisuoraan):
Ilmaraolla on saatu vähäisempi parannus tasapäisillä projektiileilla Weldox maaleihin kuin raottomille kaksikerrosmaaleilla.
Kartiopäisillä projektiileilla (kuten luodit aika usein) monoliittipanssari oli parempi kuin kaksikerrosrakenteet, joista ilmaväliversiot olivat huonoimmat (kohtisuora läpäisy)!

Päätelmänä esitetään: These simulations confirm the main conclusion, that the effect of lamination is very different for two types of projectile nose shapes.

Pieni lujuuslisäapu jakamisessa voi tulla siitä, että ohuet levyt karkenevat kovemmiksi kuin paksut, mutta t< 14 mm paksuuksilla ei taida olla vielä merkittävää eroa kovuuksilla.

Venäläisillä/NL:lla lienee ollut panssarivaunujen suunnitteluperiaatteena, että oma ampumatarvike ei saa läpäistä vaunua. (Ehkä se kuitenkin oli niin, että vientikaupan vaunun ampumatarvike ei saa läpäistä omia vaunuja??)

Jos MiKu:ssa tarkoitus on saavuttaa "sama" suojaustaso kuin MT-LB:lla, (mikä se sitten onkin, esim. Tankograd pitäisi kirjoittaa auki), niin vaikea on valita panssarilevyt erilailla, kun kovaa terästä HBN 534 on käytetty jo perusmallissa. Järkevästi pitäisi kuvata uhka ja suunnat ja vasta sen jälkeen voi pohtia levyn paksuuksia ja materiaaleja, jos niitä muutella haluaa järkevästi teknisesti perustellen.
Esim. Levyn jako kerroksiin voi lisätä luodin kohtisuoraa läpäisyä, vaikka se ihmeelliseltä saattaa tuntua.

Alikaliiperinuoliammusten läpäisyn estämistä ei liene haaveiltu, jos suojaustaso on sama kuin MT-LB. Spall-linerilla pyritään kaventamaan sirpaleviuhkaa sisällä läpäisyn sattuessa. Tämän perusteella nokka voisi olla jyrkemmässä kulmassa, jos nuoliammuksen uhkan pysäyttämisestä voi luopua eikä sitä elinkaaren aikana tulla vaatimaan jälkeenpäin. Jos nuoliammuksen uhkaan etusektorista varautuu, niin sitten pitää keulan olla viistottu CV90 tapaan ja lisälevyt nokalle.

Miinasuojaukseen sen verran, että hitsaussaumat pohjan ja seinän nurkissa ovat myrkkyä paineaallon (blast) kestävyydelle, koska hitsit ovat väistämättä heikompia kuin peruslevy ja nurkissa rasitukset ovat suurimmillaan rakenteellisen epäjatkuvuuden vuoksi. Joko saumat pitää vahvistaa (esim L-tanko sauman päälle lisähitsauksena) tai tehdä mahdollismman paljon nurkkia taivuttamalla vaunun alaosassa. Esim T-72 pohjalevy on matala U, jossa pohjalevyn ja kyljen hitsi on nostettu nurkasta ylemmäksi. Tosin samalla rungon alaosaan tuli nauha (t~20 mm), josta pääsee ~30 mm AP ammuksellakin läpi APFSDS:sta puhumattakaan, kuten keväällä videoilta on nähty, :).
Äänestän siis taivutettujen levyjen käytön puolesta pohjan ja sivuseinien nurkissa. Toki kustannusarviot voivat johtaa muuhun tulokseen.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Mietin vain kuinka korkeaksi vaunu tulee, jos istuimet ovat ns. lokasuoja päällä? Tuo korkeus on se syy miksi mietin äkkiä vastakkain.
Klikkaa laajentaaksesi...
Actrossen mitoissa on korkeudeksi kerrottu 2,5 m sama kuin Patrian 6x6. Kysymys kuuluukin, mitä kaikkea miesten lisäksi sisään pitäisi mahtua? täys taisteluvarustus, singot, radiot, ammuksia, yms. osan tavaroista voisi tietysti sijoittaa vaunun ulkopuolelle telojen päälle koteloihin jos polttoaineet olisi perässä, silloin istuimet voisi olla telojen välissä. Olisiko vaunua tarkoitus käyttää rahdin kuljetukseen, lissää tarvikkeita etujoukoille? (kuormalavoja). Entä ampulanssi- / komentoajoneuvona, silloin tarviisi väljät sisätilat. Ajatukseni olisi halpa riittävästi panssaroitu monitoimi ajoneuvo hyvällä maasto liikkuvuudella ei kuitenkaan IFV.
 
ERAkko kirjoitti:
Levyn jaosta:
Jälleen alumiinille löytyy kokeellinen testi, jossa t=9,53 mm eheän levyn ballistinen rajanopeus vbl=392 m/s
Jos kaksi levyä on päällekkäin (kiinni toisissaan, intact), kohtisuora läpäisy:
4,76 + 4,76 mm; vbl=445 m/s (saman paksuiset levyt, paras tulos)
3,18 + 6,35 mm, vbl=404 m/s (ohut etulevy, huonoin tulos kaksikerroksisille, hieman parempi kuitenkin kuin eheälle)
6,35 + 3,18 mm, vbl=421 m/s (paksu etulevy, parempi kuin ohut etulevy, mutta huonompi kuin samanpaksuiset).
Tulos tietysti patee taas vain ko. testille, jossa ammus oli tasapäinen lieriö.

Simulointien tuloksia (kohtisuoraan):
Monikerrosrakenteen "hyvyys" riippuu suhteesta h/D, jossa h=takalevyn paksuus ja D on ammuksen halkaisija.
h/D=0,3 (ohut takalevy) oli parempi kuin h/D=0,75 (paksu takalevy).
Etulevy leikkautuu --> pieni energia, joka kasvaa jos leikkauspinta-ala kasvaa (levyn paksuus).
Ohut takalevy taipuu enemmän ja siten se kuluttaa energiaa taivutusmuodonmuutoksella, joka leviää laajemalle alueelle.
Tässä kannatta pohtia lujuusoppia: Leikkaus- vs taivutusjännitykset ja vastaavat muodonmuutokset sekä muodonmuutostyö niissä!! Back to Basics.

Edelleen simulointia (kohtisuoraan):
Ilmaraolla on saatu vähäisempi parannus tasapäisillä projektiileilla Weldox maaleihin kuin raottomille kaksikerrosmaaleilla.
Kartiopäisillä projektiileilla (kuten luodit aika usein) monoliittipanssari oli parempi kuin kaksikerrosrakenteet, joista ilmaväliversiot olivat huonoimmat (kohtisuora läpäisy)!

Päätelmänä esitetään: These simulations confirm the main conclusion, that the effect of lamination is very different for two types of projectile nose shapes.

Pieni lujuuslisäapu jakamisessa voi tulla siitä, että ohuet levyt karkenevat kovemmiksi kuin paksut, mutta t< 14 mm paksuuksilla ei taida olla vielä merkittävää eroa kovuuksilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässäkin ilmeisesti projektiililla on merkitystä. Tankogradin T-72 artikkelin osassa 2 todetaan varhaisvaiheen 80-105-20 -panssaroinnista:

"After perforating the steel front plate and the glass textolite interlayer, the residual penetrator gains a tumbling trajectory and it has become extremely deformed - more so than 3BM6. It impacts the 20mm back plate on its side, and at a velocity well below its critical velocity for erosion. Nevertheless, owing to the low thickness - and therefore low rigidity - of the back plate, the plate bulges considerably before impact occurs. This negatively affects its resistance to the residual penetrator. Despite the large amount of kinetic energy that can be absorbed by a ductile back plate, its ability to pull its own weight within the armour array is inherently hamstrung by its low thickness."

Neukkujen suorittamissa ammuntatesteissä havaittiin, että:

"It was found that the ME coefficient of the back plate of a steel-STB-steel array reaches 1.0 only if its thickness is 35-40mm. When the thickness of the steel back plate is increased above 20-25mm, the resulting increase in mass efficiency of the entire armour array sharply rose by 2-3 times per unit thickness. To put it more succinctly, for every millimeter of thickness added to the steel back plate, the effective armour thickness increases by 2-3 millimeters. Thus, if the thickness of the back plate is more than 35-40mm, the overall ME coefficient of the entire armour array will rise above 1.0. Most interestingly, it was found that to optimize the mass efficiency of the 80-105-20 armour design, the thickness of the front plate should be reduced to 37-49mm (100-130mm in LOS thickness) with a corresponding increase in the thickness of the back plate to 51-63mm."

Eli alikalia vastaan ohut takaseinä ei näyttäisi olevan hyvä idea. Käsittääkseni siksi moderneissa vaunuissa käytetään esim. UHHS levyä tahi keraamia edessä breakerina, ja sitkeämpää/vähemmän kovaa levyä takalevynä, ottamassa vastaan sirpaleet ja projektiilin jäänteet. Tämä ainakin avoimista lähteistä asioita tutkimalla olen saanut käsitykseksi, ja siksi ehdotin tuota 4-30-10 järjestelyä, vaikkei se näyttäisi täyskaliiberiammuksia vastaan toimivan. Mutuilua ja D-K:ta, kuten yleensä amatööreillä.

Tosin, Marder 1A3:n spaced armor näyttäisi pikseleillä mitaten koostuvan 7-8 mm levystä, jonka välissä on n. 22 mm ilmaa, ja sitten 11 mm levy (moottorin suojapelti). Muutoin etulevy on 15 mm. Tuo panssarointi käytännössä pysäyttää 30 mm 2A42:n 3UBR6:n.

1667885862711.png
 
Viimeksi muokattu:
ERAkko kirjoitti:
Jos MiKu:ssa tarkoitus on saavuttaa "sama" suojaustaso kuin MT-LB:lla, (mikä se sitten onkin, esim. Tankograd pitäisi kirjoittaa auki), niin vaikea on valita panssarilevyt erilailla, kun kovaa terästä HBN 534 on käytetty jo perusmallissa. Järkevästi pitäisi kuvata uhka ja suunnat ja vasta sen jälkeen voi pohtia levyn paksuuksia ja materiaaleja, jos niitä muutella haluaa järkevästi teknisesti perustellen.
Esim. Levyn jako kerroksiin voi lisätä luodin kohtisuoraa läpäisyä, vaikka se ihmeelliseltä saattaa tuntua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mind you, HBN 534 oli Bemmin BT-70Sh -teräkselle, ei 2P:lle. Tosin, kun nettiä kaivelee löysin tällaisen:


Siinä mainitaan kovuudeksi 480.

Tankogradin Älli-artikkelissa mainitaan seuraavaa:

"The armour consisted of welded 2P armour-grade high hardness steel plates set at various obliquities. The upper and lower glacis of the hull, together with the sloping "cheeks" connecting the upper glacis to the sponsons, all have a thickness of 14mm, while all other plates have a thickness of 7mm. This includes the sponson floor plates, the hull roof, and hull belly.

The upper plate, including the windshield covers, is sloped at 54 degrees. The transmission compartment roof and access panel are both 7mm thick, and sloped at 80 degrees. The lower glacis is sloped at 45 degrees, making it nominally weaker than the upper glacis, but it is supplemented by the trim vane. The trim vane is of an unknown material and thickness. The sides are flat on the lower half of the hull, but the sponsons are sloped at 23 degrees. The rear is slightly tilted by a few degrees, but is effectively flat.


Frontally, the armour is only immune to 7.62mm armour-piercing rounds (B-32 AP-I) at point blank range in a limited frontal arc of 90 degrees, which is largely due to the lower sides. On the sides, protection from 7.62mm armour-piercing rounds is guaranteed only within an arc of 150 degrees and at a range of 250 meters. The sides and rear do not provide all-round protection from 7.62mm armour-piercing rounds, only ball ammunition. Protection from 12.7mm armour-piercing bullets is provided at point blank range but in a narrow arc of unknown size. Owing to the thin, flat lower sides, 12.7mm B-32 can pierce the armour from no less than 400 meters at an impact angle of 45 degrees, as the table below shows, with a probable limit of around 500 meters. With this in mind, the protected frontal arc from point blank range is likely to be no more than 60 degrees. "
 
Jopuni kirjoitti:
Actrossen mitoissa on korkeudeksi kerrottu 2,5 m sama kuin Patrian 6x6. Kysymys kuuluukin, mitä kaikkea miesten lisäksi sisään pitäisi mahtua? täys taisteluvarustus, singot, radiot, ammuksia, yms. osan tavaroista voisi tietysti sijoittaa vaunun ulkopuolelle telojen päälle koteloihin jos polttoaineet olisi perässä, silloin istuimet voisi olla telojen välissä. Olisiko vaunua tarkoitus käyttää rahdin kuljetukseen, lissää tarvikkeita etujoukoille? (kuormalavoja). Entä ampulanssi- / komentoajoneuvona, silloin tarviisi väljät sisätilat. Ajatukseni olisi halpa riittävästi panssaroitu monitoimi ajoneuvo hyvällä maasto liikkuvuudella ei kuitenkaan IFV.
Klikkaa laajentaaksesi...
Materiaalia voi pakata takakannelle riippuen kansiluukkujen sijoittelista. Taakse ovien viereen kuljetuslaatikot kuten CV, missä kulkee mm. a-tarvikkeita, kertasinkoja, telmiinat sekä sukset.
MT-LBU on runkokorkeudeltaan 150 cm ja ambulanssi versiossa on neljät paaripaikat ja niitä tuskin saa enempää. Tykistöosiosta näkee epäsuoratulen MT-LBU:n sisustusta. Perus älliin on meillä tehty viestiasemia sekä MekP komentopaikka.
Asia mikä tuli mieleen tässä aamulla on Ällin ohut pohja, joka vääntyy helposti. Pohjan tulisi olla paksumpi, kuten BMP:ssä on jolloin kestää kivet ja kannot paremmin.
 
ERAkko kirjoitti:
Alikaliiperinuoliammusten läpäisyn estämistä ei liene haaveiltu, jos suojaustaso on sama kuin MT-LB. Spall-linerilla pyritään kaventamaan sirpaleviuhkaa sisällä läpäisyn sattuessa. Tämän perusteella nokka voisi olla jyrkemmässä kulmassa, jos nuoliammuksen uhkan pysäyttämisestä voi luopua eikä sitä elinkaaren aikana tulla vaatimaan jälkeenpäin. Jos nuoliammuksen uhkaan etusektorista varautuu, niin sitten pitää keulan olla viistottu CV90 tapaan ja lisälevyt nokalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näen, että tähän tuskin kannattaa pyrkiä, ellei haluta käytännössä CV90:n Armadilloa.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Mind you, HBN 534 oli Bemmin BT-70Sh -teräkselle, ei 2P:lle. Tosin, kun nettiä kaivelee löysin tällaisen:


Siinä mainitaan kovuudeksi 480.

Tankogradin Älli-artikkelissa mainitaan seuraavaa:

"The armour consisted of welded 2P armour-grade high hardness steel plates set at various obliquities. The upper and lower glacis of the hull, together with the sloping "cheeks" connecting the upper glacis to the sponsons, all have a thickness of 14mm, while all other plates have a thickness of 7mm. This includes the sponson floor plates, the hull roof, and hull belly.

The upper plate, including the windshield covers, is sloped at 54 degrees. The transmission compartment roof and access panel are both 7mm thick, and sloped at 80 degrees. The lower glacis is sloped at 45 degrees, making it nominally weaker than the upper glacis, but it is supplemented by the trim vane. The trim vane is of an unknown material and thickness. The sides are flat on the lower half of the hull, but the sponsons are sloped at 23 degrees. The rear is slightly tilted by a few degrees, but is effectively flat.


Frontally, the armour is only immune to 7.62mm armour-piercing rounds (B-32 AP-I) at point blank range in a limited frontal arc of 90 degrees, which is largely due to the lower sides. On the sides, protection from 7.62mm armour-piercing rounds is guaranteed only within an arc of 150 degrees and at a range of 250 meters. The sides and rear do not provide all-round protection from 7.62mm armour-piercing rounds, only ball ammunition. Protection from 12.7mm armour-piercing bullets is provided at point blank range but in a narrow arc of unknown size. Owing to the thin, flat lower sides, 12.7mm B-32 can pierce the armour from no less than 400 meters at an impact angle of 45 degrees, as the table below shows, with a probable limit of around 500 meters. With this in mind, the protected frontal arc from point blank range is likely to be no more than 60 degrees. "
Klikkaa laajentaaksesi...
TLDR:

  • 7,62x54R B-32 ps-luoti
    • Keula: ei läpäisyä amet 0, 90 ast sektori
    • Kyljet: ei läpäisyä amet 250, 150 ast sektori
  • 7,62x54R
    • Keula: ei läpäisyä
    • Kyljet: ei läpäisyä
  • 12,7x108 B-32 ps-luoti
    • Keula: ei läpäisyä, amet 0, 60 ast sektori
    • Kyljet: läpäisy, amet 500, 45 ast
 
Herman30 kirjoitti:
Eikös tästä ole tarkoitus tulla taistelutaksi josta miehistö poistuu ajoissa ennen taisteluun joutumista joka kestää kenties 14mm ammuksia ja sirpaleita? Eikä mikään etulinjaan ajettava IFV?
Klikkaa laajentaaksesi...
Nälkä kasvaa syödessä. Mahdollinen lopputulos:

maus_tank_in_1945.jpg
 
ERAkko kirjoitti:
Alikaliiperinuoliammusten läpäisyn estämistä ei liene haaveiltu, jos suojaustaso on sama kuin MT-LB. Spall-linerilla pyritään kaventamaan sirpaleviuhkaa sisällä läpäisyn sattuessa. Tämän perusteella nokka voisi olla jyrkemmässä kulmassa, jos nuoliammuksen uhkan pysäyttämisestä voi luopua eikä sitä elinkaaren aikana tulla vaatimaan jälkeenpäin. Jos nuoliammuksen uhkaan etusektorista varautuu, niin sitten pitää keulan olla viistottu CV90 tapaan ja lisälevyt nokalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Todella viistot keulan levyt, kuten esim BMP-1/2, toimivat myös onteloammuksia (raketteja, ohjuksia) vastaan. Onteloammuksen sytytin ei toimi osuman tullessa riittävän pienessä (isossa) kulmassa. Eli keulan viistoudessa ei tule huomioida pelkkää alikaliuhkaa.
 
Laadin nyt @ERAkko iloksi vaatimuslistan siitä, mitä Mikun tulisi kestää. Hieman älliä parempi suojaus, mutta omasta mielestäni vielä saavutettavissa ja sitä kautta realistinen. Saa kommentoida ja kritisoida.

Haluttu suojaustaso:

Peruspanssarointi:

7,62x39:
Ei läpäisyä amet 0, 360

7,62x54R:
ei läpäisyä amet 0, 360

7,62x54R B-32:
ei läpäisyä amet 0, 360

12,7x108/x99:
Ei läpäisyä amet 0, 60

12,7x108 B-32:
Ei läpäisyä amet 0, 60

12,7x99 M20:
Ei läpäisyä amet 0, 60

Lisäpanssarointi, taso I:

12,7x108 B-32:
Ei läpäisyä amet 0, 360

Lisäpanssarointi, taso II:

12,7x99 SLAP M903:
Ei läpäisyä amet 0, 60

14,5x114 B-32:
Ei läpäisyä amet 0, 60
 
Vertailuna:

UFP; LOS [mm]
Älli: 14 mm @ 54; 23,8
Miku: 10 mm @ 65; 23,7

LFP:
Älli: 14 mm @ 45; 19,8
Miku: 10 mm @ 37; 12,5

UFP:n suojaustaso on siis tällä hetkellä jotakuinkin sama, LFP:n suojaus on Mikussa huonompi.

Huomioitavaa on, ettei Älli täytä @ERAkko n mainitsemaa NATO:n 30 ast standardia:

Älli: 14 mm @ 54-30; 15,3
Jotta älli täyttäisi sen, pitäisi UFP:n olla 22 mm tai kulman olla 84 ast.

Miku: 10 mm @ 65-30; 12,2

Täyttymiseen vaaditaan 19 mm levy, kulman muutos ei enää pelasta.

LFP
Älli: 14 mm @ 45-30; 14,5
Täyttymiseen vaaditaan 23 mm levy tai 84 ast kulma.

Miku: 10 mm @ 37-30; 10 mm
Täyttymiseen vaaditaan 23 mm levy, taaskaan kulma ei pelasta.

Tämä siis 12,7x108 B-32:sta vastaan. .50 BMG M20 on kovempi pala, se läpäisee 27 mm / 100 m. Se vaatii omat laskelmansa.
 
Viimeksi muokattu:
Miku muokattuna laatikoksi, UFP ja LFP muutettu edellisen postauksen vaatimiin vahvuuksiin.
 

Liitteet

  • pic1.png
    pic1.png
    506.4 KB · Luettu: 59
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top