MiKu

Kuskinpenkin hahmottelua. Tarkoitus on kiinnittää tuo selkänoja samoin kahdella tapilla -> saa nopeasti irti jos pitää takakautta poistua.
Sinulla oli BMP-koulutus? Nyt haastan vähän. Mieti mikä oli Bemarin istuimissa pielessä ja vältä ne virheet. Istuimen pitää olla sellainen, että siinä jaksaa istua.
Ideaa ei tarvitse tuoda Mikuun, mutta Pzh2000 on sähköllä toimiva penkin korkeuden säätö ajoon luukun alta ja päältä. Lisäksi ajoon luukun päältä heillä on luukun ulkopuolella mittaristo missä nopeus näkyy merkkiväreillä ja suuntavilkkujen nuolet.
 
Sinulla oli BMP-koulutus? Nyt haastan vähän. Mieti mikä oli Bemarin istuimissa pielessä ja vältä ne virheet. Istuimen pitää olla sellainen, että siinä jaksaa istua.
Ideaa ei tarvitse tuoda Mikuun, mutta Pzh2000 on sähköllä toimiva penkin korkeuden säätö ajoon luukun alta ja päältä. Lisäksi ajoon luukun päältä heillä on luukun ulkopuolella mittaristo missä nopeus näkyy merkkiväreillä ja suuntavilkkujen nuolet.
Kuskille joku Recaron tms valmis rallituoli hyllyltä ja tuotekehityshuomio kiinnitykseen?
 
Kuskille joku Recaron tms valmis rallituoli hyllyltä ja tuotekehityshuomio kiinnitykseen?
Itse katsoisin mitä muissa vaunuissa on ja sen ympärille rakentaisin penkin nosto- ja laskujärjestelmän.
Tuosta Pzh2000 vielä säätämällä ajajan penkki yläasentoon seurasi ratti mukana ja käyttölaitteet ovat loogisesti ratissa.
Juttelin suunnittelijan kanssa (sivari) ja kaikessa suunnittelussa oli lähtökohtana hyvä käyttäjä ergonomia.
 
Voiko tätä hyödyntää?

 
Voiko tätä hyödyntää?

Mikä ettei - kunhan olisi jotain speksejä. Ainakaan nopealla läpipläräämisellä en löytänyt muuta kuin yleistä mainospuhetta, ei teknisiä tietoja Armoxiin/Ramoriin verraten.
 
Sinulla oli BMP-koulutus? Nyt haastan vähän. Mieti mikä oli Bemarin istuimissa pielessä ja vältä ne virheet. Istuimen pitää olla sellainen, että siinä jaksaa istua.
Ideaa ei tarvitse tuoda Mikuun, mutta Pzh2000 on sähköllä toimiva penkin korkeuden säätö ajoon luukun alta ja päältä. Lisäksi ajoon luukun päältä heillä on luukun ulkopuolella mittaristo missä nopeus näkyy merkkiväreillä ja suuntavilkkujen nuolet.
Kuskin penkissä ainakin peukalon halkaiseva selkänojasäätö (true story). Tosin en pituuteni takia sillä paikalla istunut, vaan ampujan penkillä. Se ei ollut säädettävissä kuin korkeussuunnassa, enkä muista siinä olleen juuri mitään muuta ongelmaa kuin tykkiä vyötettäessä, kun istuinosa otettiin irti ja se saakutin metallitanko oli voimakkaan jousen päässä yhden sokan varassa suoraan sukukalleuksien kohdalla. (Rallivideomeemin hengessä). Ja se penkki ei ollut miinaturvallinen.

Sähkösäätö on hieno - kunhan se toimii. Mutta nuokin vaativat aika paljon jumppaa testauksen yms. myötä, koska "mil-spec -laatu". Se vie aikaa ja nostaa hintaa testauksen myötä, tai valmiin komponentin hinnassa.

Olisin @Norsu kanssa samoilla linjoilla, että mieluiten ottaisin penkin säätöineen valmiina osana ja ainoastaan tuo miinasuoja olisi omaa keksintöä.

Tai no, paras olisi ostaa off-the-shelf - mutta 3D-malleja ei ole saatavilla, enkä viitsi alkaa kysellä firmoilta pelkkää harrasteluprojektia varten.

EDIT: Lisäksi tilaongelma ja poispääsyongelma vaatisivat kaupallisenkin ratkaisun kanssa miettimistä.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös MISUssa ollut samanlainen (SEP-projekitin kanssa) pulteilla kiinnitettäväå lisäpanssarointi.
Mitä mieltä @Mikfin70 tai @ERAkko ovat? 6 mm all-round -suoja ja lopullinen suojaustaso sitten lisälevyillä aiemmin määrittämiini spekseihin? Vai nykyinen "perinteinen"?
 
Kumpi on kevyempi? Ja kantavampi? Kuvittelisi, että 6mm levyyn joutuu tekemään enemmän jäykiste pokkauksia.
Painoa on vaikea arvioida. 6 mm on luultavasti painavampi samalla suojaustasolla perinteisen kanssa, koska jollainhan se panssari kiinnitetään ja ne kiinnityselementit lisäävät painoa. Mutta toisaalta, jos perinteiseen pitää kuitenkin tehdä kiinnitykset mahdollista lisäsuojaa varten, 6 mm lienee kevyempi.

Jäykkyys pokkauksilla, erillisillä jäykkäreillä tms.
 
Noista kattoon kiinnitettävistä penkeistä sen verran, että onko niissä harrastettu ilmajousia ripustimissa? En nyt tarkoita niinkään tuomaan bussikuskin nojatuolifiilistä vaan ennen kaikkea miinan tuomaa iskua vaimentamaan.
 
 
Noista kattoon kiinnitettävistä penkeistä sen verran, että onko niissä harrastettu ilmajousia ripustimissa? En nyt tarkoita niinkään tuomaan bussikuskin nojatuolifiilistä vaan ennen kaikkea miinan tuomaa iskua vaimentamaan.
En tiedä. Ratkaisutapoja näyttää olevan useampia.
 
Tässä vaiheessa herää kysymys, pitäisikö luukkuja lisätä enemmän (miehistötilan katolle)? Ylimääräiseksi varapoistumistieksi ja tarvittaessa lisätulivoiman saamiseksi laittamalla joku rynkyn tai kessin kanssa ulos luukusta.

Entä miten aseistuspuoli on tarkoitus hoitaa? Onko kehälavetti vaihtoehto johtajan prismoille ja onko johtaja-ampuja hyvä roolitus? Esim. Pasissahan ITKK-ampuja on erikseen.

Katso liite: 70412
Suunnitelmissa on pari luukkua katolle, kunhan nyt saan ensin perusasiat sille mallille. Yksikin ehkä riittänee?

Aseistuksesta: kehälavetti lienee halvin vaihtoehto, itse suosisin kauko-ohjattavaa asemaa (=ei tarvitse isoja aukkoja kattoon). Eikä sen tarvitse välttämättä olla mikään hypertekninen, 3-tasossa vakautettu vehje joka maksaa enemmän kuin itse vaunu. Tosin taas tullaan ongelmaan: tehdäkö itse vai ostaa ulkopuolelta? Tarvitaanko vakautusta? Yksi vaihtoehto olisi tietysti ns. manuaalinen overhead-ase, tähtäin periskoopilla ja lähinnä kontrollit vaunun sisällä. @Mikfin70 lienee taas parhain puhuja (anteeksi spämmäys!)

Johtajan haluaisin tekevän pääosin johtamista. Aseen kiinnitys rajoittaa näkyvyyttä ellei se tosiaan ole johtajan luukun päälle tuleva overhead-ase. Paras olisi kai olla erikseen ampuja.
 
 
Onko todellinen modulaarisuus minkään arvoinen oikeaan sotaan suunnitellussa ajoneuvossa? Taisteluvaurioiden korjaaminen olisi varmasti helpompaa (olettaen, että kokonaisia varaosia löytyy reilusti), mutta kuka oikeasti vaihtaa rintamalla miehistönkuljetustilan vaikkapa lääkintämoduuliin? Miten moduuleja kuskataan ilman alustaa?

Ison rahan high-tech vehkeet toki erikseen esim. KV-tehtäviin.
 
Onko todellinen modulaarisuus minkään arvoinen oikeaan sotaan suunnitellussa ajoneuvossa? Taisteluvaurioiden korjaaminen olisi varmasti helpompaa (olettaen, että kokonaisia varaosia löytyy reilusti), mutta kuka oikeasti vaihtaa rintamalla miehistönkuljetustilan vaikkapa lääkintämoduuliin? Miten moduuleja kuskataan ilman alustaa?

Ison rahan high-tech vehkeet toki erikseen esim. KV-tehtäviin.
Kuten tuossa artikkelissa viitataan, ei kukaan alkane vaihtelemaan moduuleja kentällä. Kyse on lähinnä elinkaarikustannuksista ja vääjämättömistä päivityksistä. Byrokratia vaatii enemmän ja vähemmän dokumentointia ja testausta aina kun laitetta muutetaan (en haluaisi olla BW:n tai US Armyn R&D-osastolla), vaikka kyseessä olisi uuden takinpidikkeen lisäys. Periaatteessa kun on eri moduleita, niin ei tarvitse koko ajoneuvoa testata, riittää pelkkä kyseinen muutettu moduli. Moduuleita taas voi suunnitella myös muutoin ps-ajoneuvoon perehtymättömät firmat, mikä pitänee hintoja kurissa.

Tai siis näin ainakin on konsepti. Käsittääkseni yhtäkään modulaarista ajoneuvoa ei ole ollut käytössä tarpeeksi pitkään, jotta nuo visioidut edut olisi ulosmitattu. Enkä ole artikkelin kirjoittajan kanssa ihan samaa mieltä siitä, ettei modulaarisuudesta ole haittaa. Se lisää aina suunnittelukustannuksia, pitää hakea ns. standardia esim. moduulien kiinnitykseen, kytkentöihin jne. Se lisää vaatimuksia valmistustoleransseille. Se vaatii ns. tuplarakenteita, kun moduulin sekä ajoalustan pitää olla itsekantavia. Tämä tarkoittaa lisää painoa, vähemmän käyttökelpoista tilaa, enemmän liikkuvia osia. Tämä kaikki suunnittelutyö pitää jyvittää tarpeeksi moneen ajoneuvoon jotta suuruuden ekonomia tulee voimaan. Lisäksi se vaatii juuri sitä, että asiakas  käyttää modulaarisuutta hyväkseen. Esim. Suomen PV:n kokoinen asiakas tuskin hyötyy siitä niin paljoa, koska erikoisajoneuvoja ei ole suhteessa kovinkaan montaa. Kun taas US Army vou hyvinkin saada säästöjä, varsinkin jos ajoneuvo voidaan jakaa usean aselajin ja puolustushaaran kesken.
 
Suunnitelmissa on pari luukkua katolle, kunhan nyt saan ensin perusasiat sille mallille. Yksikin ehkä riittänee?

Aseistuksesta: kehälavetti lienee halvin vaihtoehto, itse suosisin kauko-ohjattavaa asemaa (=ei tarvitse isoja aukkoja kattoon). Eikä sen tarvitse välttämättä olla mikään hypertekninen, 3-tasossa vakautettu vehje joka maksaa enemmän kuin itse vaunu. Tosin taas tullaan ongelmaan: tehdäkö itse vai ostaa ulkopuolelta? Tarvitaanko vakautusta? Yksi vaihtoehto olisi tietysti ns. manuaalinen overhead-ase, tähtäin periskoopilla ja lähinnä kontrollit vaunun sisällä. @Mikfin70 lienee taas parhain puhuja (anteeksi spämmäys!)

Johtajan haluaisin tekevän pääosin johtamista. Aseen kiinnitys rajoittaa näkyvyyttä ellei se tosiaan ole johtajan luukun päälle tuleva overhead-ase. Paras olisi kai olla erikseen ampuja.

Näitä torneja meillä on jo, joten en vaihtaisi ja ehdottomasti 3 hengen miehistö ja ristiin koulutusta.
 
Onko todellinen modulaarisuus minkään arvoinen oikeaan sotaan suunnitellussa ajoneuvossa? Taisteluvaurioiden korjaaminen olisi varmasti helpompaa (olettaen, että kokonaisia varaosia löytyy reilusti), mutta kuka oikeasti vaihtaa rintamalla miehistönkuljetustilan vaikkapa lääkintämoduuliin? Miten moduuleja kuskataan ilman alustaa?

Ison rahan high-tech vehkeet toki erikseen esim. KV-tehtäviin.
Nato-paareille telineet käännettävät telineet niin että käyttötarkoitus voidaan muuttaa evakuoitiin sopivaksi. Niillä saadaan yleensä kyytiin max 4 paaripotilasta ja istuvia istuimilla.
 
Back
Top