MiKu

MiKu:ssa oli "räätälöity" uhka länsimaisen standardoidun uhkan sijasta, joten on elettävä "tilauksen" mukaan.
STANAG-tasot eivät vaikuta oikein optimoiduilta niillä tasoilla, joita tällaisella ajoneuvolla kannattaa yrittää tavoitella. Tason 3 (7,62 NATO WC AP 360ast) ja Tason 4 (14,5x114 B-32 360ast) välillä on aika iso gäppi. Suojauksessa tuo tarkoittanee useiden tonnien painoeroa. Taso 3 tuntuu itsessään liian heikolta, taso 4 taas alkaa mennä CV:n tontille. Siksi näen, että räätälöinti on tarpeen. Ammattilaiset voivat sitten olla eri mieltä. En ole ammattilainen, olen vain miehistön ressuparta.
 
STANAG-tasot eivät vaikuta oikein optimoiduilta niillä tasoilla, joita tällaisella ajoneuvolla kannattaa yrittää tavoitella. Tason 3 (7,62 NATO WC AP 360ast) ja Tason 4 (14,5x114 B-32 360ast) välillä on aika iso gäppi. Suojauksessa tuo tarkoittanee useiden tonnien painoeroa. Taso 3 tuntuu itsessään liian heikolta, taso 4 taas alkaa mennä CV:n tontille. Siksi näen, että räätälöinti on tarpeen. Ammattilaiset voivat sitten olla eri mieltä. En ole ammattilainen, olen vain miehistön ressuparta.
Jos ajoneuvolla on tarkoitus korvata bankut ja ällitällit kotimaan puolustuksessa taso 3 on aika hyvä parannus ja riittävä. Miinasuojaus 1-2 ja penkit. (Linerit)
 
STANAG-tasot eivät vaikuta oikein optimoiduilta niillä tasoilla, joita tällaisella ajoneuvolla kannattaa yrittää tavoitella. Tason 3 (7,62 NATO WC AP 360ast) ja Tason 4 (14,5x114 B-32 360ast) välillä on aika iso gäppi. Suojauksessa tuo tarkoittanee useiden tonnien painoeroa. Taso 3 tuntuu itsessään liian heikolta, taso 4 taas alkaa mennä CV:n tontille. Siksi näen, että räätälöinti on tarpeen. Ammattilaiset voivat sitten olla eri mieltä. En ole ammattilainen, olen vain miehistön ressuparta.
Jos on tarkoituksena miehistönkuljetuspanssari (APC) eikä rynnäkköpsv(IFV), niin fokuksen pitäisi olla tykistöammusten (152-155mm) sirpaleiden torjunnassa (ja miinoissa), eikä teoreettisissa ap-luotien läpäisykykypohdinnoissa.
 
UFP​
65 ast​
17​
Mars 650​
LFP​
54 ast​
19​
Mars 650​
SP​
0 ast​
20,5​
Mars 650​
BP​
0 ast​
20,5​
Mars 650​

Tein nopean excelin @ERAkko antamista Armox/Ramor, Miilux sekä Mars -ps-teräksistä. STANAG 4569:n tason 3 suoja vaatisi ohessa olevan taulukon ilmoittamat paksuudet.
 
Jos on tarkoituksena miehistönkuljetuspanssari (APC) eikä rynnäkköpsv(IFV), niin fokuksen pitäisi olla tykistöammusten (152-155mm) sirpaleiden torjunnassa (ja miinoissa), eikä teoreettisissa ap-luotien läpäisykykypohdinnoissa.

Isolta osin samaa mieltä, mutta fokusta tarvitsisi myös tytärammukset ja droonit. Raskaampien droonien paukkujen osalta fokus on toki pakko rajoittaa vahinkojen rajoittamiseen läpäisyn jälkeen. Mutta tytärammukset...

 
Profiili​
Paksuudet​
AD %​
65+54​
17+19​
0​
%​
70+0+54​
16+20,5+19​
1,4​
%​
35+80+0+54​
20,5+13,5+20,5+19​
1,3​
%​

Kokeilin 3 eri keulaprofiilia, ohessa niiden poikkileikkauspinta-alat.
 

Liitteet

  • keulaprofiilit.jpg
    keulaprofiilit.jpg
    25.2 KB · Luettu: 93
Onko mitään hyötyä tai haittaa, mikäli katto nousee jollain loivalla 4-7 asteen kulmalla perää kohti mentäessä? Kulma on niin matala, että luodit ovat aina edestä ammuttaessa kimpoamisalueella, mutta pitkähkössä ajoneuvossa syntyisi sillä kulmalla lisäsenttejä sinne taakse oviaukolle, jossa kaikki ahtaus on ainaisena kaverina kun miehiä siirtyy kamoineen sisälle/ulos tai tavaraa siirretään kuljetukseen.
 
Yritin optimoida excelin epälineaarisella optimoijalla vaunun keulaa. Valitettavasti ensimmäinen lopputulos näyttää ällin ja bemmin ristisiitokselta... (pienet pystyviivat ovat kulman merkkausta varten).

Toinen meni vähän paremmin kun lisäsin enemmän rajoitteita. Parviälyä käyttävä algoritmi on aina herkkä lokaaleille nollakohdille, joten ratkaisuavaruus pitää supistaa sopivan kokoiseksi.
 

Liitteet

  • Näyttökuva_20221113_210512.png
    Näyttökuva_20221113_210512.png
    20 KB · Luettu: 42
  • IMG-20221113-WA0024.jpeg
    IMG-20221113-WA0024.jpeg
    2 MB · Luettu: 69
Viimeksi muokattu:
Onko mitään hyötyä tai haittaa, mikäli katto nousee jollain loivalla 4-7 asteen kulmalla perää kohti mentäessä? Kulma on niin matala, että luodit ovat aina edestä ammuttaessa kimpoamisalueella, mutta pitkähkössä ajoneuvossa syntyisi sillä kulmalla lisäsenttejä sinne taakse oviaukolle, jossa kaikki ahtaus on ainaisena kaverina kun miehiä siirtyy kamoineen sisälle/ulos tai tavaraa siirretään kuljetukseen.

Valmistusprosessin hankaluus ja materiaalihävikki tulee mieleen. Olettaen siis, että teräslevy tulee suorakulmion muodossa tehtaalta. Sadevesi valuu kohti etupäätä, mikä voi olla etu (paikallaan oltaessa ei jää seisomaan) tai haitta (liikkeessä voi valua tuulilasille ellei jokin katolla oleva vahvikepalkki ohjaa sivulle). Lisäksi kokonaiskorkeus (havaittavuus) kuitenkin kasvaa, joten olisiko vain parempi tehdä koko kabiini halutun korkuiseksi?
 
En lukenut koko ketjua, mutta sellaiseen olen käytännössä törmännyt, että kun on joku miehistön kuljetin, niin ei aina tartte olla jalkaa paksu panssari siinä vehkeessä, vaan riittäisi joku irrotettava mantteli sen vaunun päälle, kun on tarvis liikkua sirpaloivassa maastossa?
Olisiko tuossa mitään ideaa, että turpaan ja kylkiin kiinnitettävä lisäkuori?
 
Onko mitään hyötyä tai haittaa, mikäli katto nousee jollain loivalla 4-7 asteen kulmalla perää kohti mentäessä? Kulma on niin matala, että luodit ovat aina edestä ammuttaessa kimpoamisalueella, mutta pitkähkössä ajoneuvossa syntyisi sillä kulmalla lisäsenttejä sinne taakse oviaukolle, jossa kaikki ahtaus on ainaisena kaverina kun miehiä siirtyy kamoineen sisälle/ulos tai tavaraa siirretään kuljetukseen.
Painonnousu tulee @Huhta mainitsemien lisäksi. Itse kattolevyn täytyy olla vähän pidempi ja sivujen sekä takalevyn vähän korkeampi. Kun huomioidaan levynvahvuudet sekä käytetyt pituudet, tämä voi olla ihan reipas painonnousu, vaikka ajoneuvon kokonaismassan huomioiden ei välttämättä iso. Mutta pieni painonnousu tuolla, vähän täällä, niin kohta tarvitaan isompaa moottoria, vahvempaa jousitusta ja kappas, paino on taas noussut...
 
En lukenut koko ketjua, mutta sellaiseen olen käytännössä törmännyt, että kun on joku miehistön kuljetin, niin ei aina tartte olla jalkaa paksu panssari siinä vehkeessä, vaan riittäisi joku irrotettava mantteli sen vaunun päälle, kun on tarvis liikkua sirpaloivassa maastossa?
Olisiko tuossa mitään ideaa, että turpaan ja kylkiin kiinnitettävä lisäkuori?
Lisäpanssaroinnista sekä muutenkin spaced armor rakenteesta kannattaa lukea tämän ketjun @ERAkko -viestit.
 
Huoh... huomasin, että alapanssarointi olikin vain 37 ast, eikä 56 ast kulmassa. Näitä sattuu. Nyt kulma on korjattu, tuloksen näkee kuvasta.

Mietin pitäisikö yläpanssariin lisätä BMP-tyyliset rivoitukset antamaan ohuelle levylle enemmän jäykkyyttä? Suojankaan kannalta niistä tuskin on haittaa.
 

Liitteet

  • pic.png
    pic.png
    171.8 KB · Luettu: 65
Simulointi valmistui. Maksimisiirtymä 118 mm. Malli on tehty kuorilla, sidottu bondedilla, jolle annettu ns. break ehto 500 MPa von Misesillä tai 250 MPa leikkauksella. Räjähde 15 kg TNT:ä 277 mm pohjasta.

Tämä ei ole minkään standardin mukainen, koska esim. räjähteelle ei ole tehty "kuppia" kuvaamaan paineaallon reflektiota ylöspäin. Toisaalta pystysivujen reunat on sidottu paikoilleen, eli vaunu ei pysty liikkumaan "pakoon", tämä lienee pohjalle vaikeampi rasti.
 

Liitteet

  • def.png
    def.png
    121.2 KB · Luettu: 62
  • def2.png
    def2.png
    282.4 KB · Luettu: 71
Heittäydyin hurjaksi, ja nostin UFP:n kulmaa 77 asteeseen. Moottoripellissä on nyt BMP-mäiset poikkijäykkärit.
 

Liitteet

  • pic.png
    pic.png
    308.3 KB · Luettu: 96
Pahoin pelkään, että RWS:llä vaunun hinta tuplautuu, mutta asiakashan sen lopulta päättää. Eikä sitä ole pakko ottaa.
Patria 6x6 kuvista ja testiversioista päätelleen niihinkään ei ole tulossa RWS-tornia, vaan kilvin suojattu konekivääri (t). Pv ei halua nostaa vaunujen hintaa ja esimerkiksi Hulkko kommentoi joku vuosi sitten että jos /kun miehistövaunu menetetään, menetetään myös kalliit asejärjestelmät. Siksi niitä ei suosita jos eivät ole välttämättömiä.

Sensijaan luulen että Senopin kanssa tehty sopimus kattaa raskaan kk:n päälle asennettavan ballistiikkatietokoneen, laserin ja lämpötähtäimen. Tuote kantaa nimeä FCTS. Tuollainen setti sopisi Mikuun myös.
 
Patria 6x6 kuvista ja testiversioista päätelleen niihinkään ei ole tulossa RWS-tornia, vaan kilvin suojattu konekivääri (t). Pv ei halua nostaa vaunujen hintaa ja esimerkiksi Hulkko kommentoi joku vuosi sitten että jos /kun miehistövaunu menetetään, menetetään myös kalliit asejärjestelmät. Siksi niitä ei suosita jos eivät ole välttämättömiä.

Sensijaan luulen että Senopin kanssa tehty sopimus kattaa raskaan kk:n päälle asennettavan ballistiikkatietokoneen, laserin ja lämpötähtäimen. Tuote kantaa nimeä FCTS. Tuollainen setti sopisi Mikuun myös.

Jokin tuollainen ratkaisuhan se pitää olla. Halvempi hankkia, kevyempihuoltoinen, parempi käsitys ympäristöstä... Jonkinmoinen riski ampujalle olla ulkona luukusta, mutta kuten useasti todettua, miehistä meillä ei tule ensimmäisenä pula.
 
Ohensin keulalevyt 8 mm ja lisäsin jäykisterivat. Sivuponttoonien kohtaloa en vielä tiedä. Rumahan se on, mutta...
 

Liitteet

  • pic.png
    pic.png
    484 KB · Luettu: 85
Sivuponttoonien kohtaloa en vielä tiedä. Rumahan se on, mutta...

Voihan tuohon laittaa ohuehkot UFP mukaiset levyt ponttoonien eteen, jolloin ponttoonien suoja etusektorista paranee (materiaalisäästöä siinä) ja bonuksena tulee ehkä vähän vähemmän ruma :D

Niihin sitten asentaa ajovalot yms. muuta mahdollisesti ulkoista asennusta vaativia juttuja tai toimivat viimekädessä säilytyslaatikoina.

Muok. Eikö nuo jäykistetangot keulassa voi olla rakenteen sisäpuolellakin jos siitä on jotain etua esim. huollon/ylläpidon kanssa. Lumea ja pskaa noihin ainakin kertyy ja loistaa tutkassa kuin joulukuusi jos sillä on merkitystä.
 
Back
Top