Se on toistaiseksi placeholderi.
MiKu
- Viestiketjun aloittaja Pzgnrl
- Aloitus PVM
Feature creep - Wikipedia
Muistutuksena: projektissa yritetään välttää feature creepiä, eli sitä, että uusia vaatimuksia ja ominaisuuksia hiipii mukaan tai scope karkaa yksinkertaisesta miehistönkuljetusvaunusta seuraavaksi Leopardiksi. Tämä vaatii välillä tiukkoja päätöksiä. Kaikkea ei voi mahduttaa yhteen konseptiin. Toimivia ratkaisuja voi hakea ja yhdistellä, mutta niiden pitää olla yksinkertaisia ja koeteltuja.
Huhta
Greatest Leader
Feature creep - Wikipedia
en.m.wikipedia.org
Muistutuksena: projektissa yritetään välttää feature creepiä, eli sitä, että uusia vaatimuksia ja ominaisuuksia hiipii mukaan tai scope karkaa yksinkertaisesta miehistönkuljetusvaunusta seuraavaksi Leopardiksi. Tämä vaatii välillä tiukkoja päätöksiä. Kaikkea ei voi mahduttaa yhteen konseptiin. Toimivia ratkaisuja voi hakea ja yhdistellä, mutta niiden pitää olla yksinkertaisia ja koeteltuja.
Pentagon Wars...
Feature creep - Wikipedia
Muistutuksena: projektissa yritetään välttää feature creepiä, eli sitä, että uusia vaatimuksia ja ominaisuuksia hiipii mukaan tai scope karkaa yksinkertaisesta miehistönkuljetusvaunusta seuraavaksi Leopardiksi. Tämä vaatii välillä tiukkoja päätöksiä. Kaikkea ei voi mahduttaa yhteen konseptiin. Toimivia ratkaisuja voi hakea ja yhdistellä, mutta niiden pitää olla yksinkertaisia ja koeteltuja.
Projekti-ihmisenä kiinnostaa, mitä uutta MiKu toisi pelikentälle? Ajoneuvo itsessään ei tarvitse olla tekniikan ihme, mutta Ukrainan sotaa seuranneena ottaisin ainakin seuraavia simppeleitä juttuja varustelulistaan:
- Valmius naamiojärjestelmälle ja analogiselle omasuojaukselle kevyitä dronepommeja vastaan (erilliset tuotteet)
- Valmius dronelinkkiin
- Sisustan modulaarisuus niin, että esim. tuolit voi ottaa irti ja asettaa ne vaunun kyljille kuljetukseen ilman purkkavirityksiä
- Sähkölaitteiden hyvät latausmahdollisuudet
- Valmius ylimääräiselle virtapaketille (erillinen tuote, joka irroitettuna toimisi voimakoneena)
- Valmius miinanraivausjyrän tai kauhan asentamiseen ilman purkkavirityksiä (erilliset tuotteet)
- Valmius helposti kiinnitettäville lisäsäilytysmoduuleille katolle, taakse ja sivuille (erilliset tuotteet)
Viimeksi muokattu:
Jopuni
Majuri
Samaa mieltä, perusrakenne yksinkertainen kuten ällitälli, sisätilat muunnettavissa helposti, suojaus kohtuulinen - helposti lisättävissä ja erittäin maastokelpoinen - kuljettajalla hyvä näkökenttä, nopea tiellä.
Millainen tämä olisi käytännössä?
Viekö paljon tilaa?
Tarkoitus olisi käyttää roikkuvia penkkejä, joiden istuinosan saa valautettua roikkumaan ja tarvittaessa kattokiinnitystä kokonaan irti pari tappia irroittamalla.
Tarkoitus olisi, tosin ne saisi joku sähköinsinööri suunnitella - sininen savu ei ole ominta alaani
Onko Miku liian kevyt moiseen? Miinanraivauksessa yleensä käytetään suht järeitä vaunuja, koska paineaallon jne. kesto. Plus nuo yleensä vaativat suht järeitä kiinnityspisteitä. @Mikfin70 osannee valaista asiaa?
Näin olisi tarkoitus. Vaunussa ei ole koskaan liikaa kuljetustilaa.
Miinanraivaus tuli mieleen Ukrainan videoista, joissa hyökkäyksen kärkenä on milloin mitäkin vaunua. Optimitilanteessa ekana menisi paksu pioneerivaunu, mutta todellisuudessa mennään sillä mitä on.
Dronelinkki olisi käytännössä näyttö, johon saa tuotua dronen videokuvan ja ehkä myös joku universaali ohjain. Haaste olisi todennäköisesti signaalin tuomisessa langattomasti, mutta kehitys kehittyy. Näen mielessäni joukkueen siirtymisen MiKuilla, jossa ryhmät saavat livekuvaa droneista ja jalkautumisalueesta.
Naamiojärjestelmä taitaa löytyä jo kotimaisesta BMP-2M:stä. Dronepommeja vastaan voisi toimia kestävä verkko (esim. Hypalonia), joka kiristetään terassikatoksen tavoin vaunun päälle, jos ollaan paikallaan vähänkin pidempään. Idea näissä olisi helppous, jotta tehokas naamiointi ja suojaus ei jäisi aina sotilaiden jaksamisen tai kekseliäisyyden varaan.
EDIT: Valmiuksien lisääminen jo suunnitteluvaiheessa antaa mahdollisuuden alihankkijoille suunnitella ties mitä lisähärpäkettä, jotka käyttävät standardisoituja kiinnityspisteitä.
Dronelinkki olisi käytännössä näyttö, johon saa tuotua dronen videokuvan ja ehkä myös joku universaali ohjain. Haaste olisi todennäköisesti signaalin tuomisessa langattomasti, mutta kehitys kehittyy. Näen mielessäni joukkueen siirtymisen MiKuilla, jossa ryhmät saavat livekuvaa droneista ja jalkautumisalueesta.
Naamiojärjestelmä taitaa löytyä jo kotimaisesta BMP-2M:stä. Dronepommeja vastaan voisi toimia kestävä verkko (esim. Hypalonia), joka kiristetään terassikatoksen tavoin vaunun päälle, jos ollaan paikallaan vähänkin pidempään. Idea näissä olisi helppous, jotta tehokas naamiointi ja suojaus ei jäisi aina sotilaiden jaksamisen tai kekseliäisyyden varaan.
EDIT: Valmiuksien lisääminen jo suunnitteluvaiheessa antaa mahdollisuuden alihankkijoille suunnitella ties mitä lisähärpäkettä, jotka käyttävät standardisoituja kiinnityspisteitä.
Viimeksi muokattu:
Olisikohan tällainen konsepti sovellettavissa naamiointiin:
www.jollyroom.fi
Kun avaa niin popsahtaa sekunnissa käyttökokoon ja sitten hieman kääntelee ja kiroilee niin taittuu pieneen tilaan. Voisi olla joku naru josta vetää niin se palautuu taitettuun tilaan.
Naamiointiverkko toki raskaampi ja isompi kuin mikä lie nylon, mutta ehkä ne ”jouset” voisivat olla vastaavasti vahvempia.
Osta Swimpy UV-Teltta Säilytyslaukulla | Jollyroom
Swimpy UV-Teltta Säilytyslaukulla - Hintatakuu - Ilmainen toimitus yli 100 € tilauksiin - 365 päivän avoin kauppa - Kotiinkuljetus
www.jollyroom.fi
Kun avaa niin popsahtaa sekunnissa käyttökokoon ja sitten hieman kääntelee ja kiroilee niin taittuu pieneen tilaan. Voisi olla joku naru josta vetää niin se palautuu taitettuun tilaan.
Naamiointiverkko toki raskaampi ja isompi kuin mikä lie nylon, mutta ehkä ne ”jouset” voisivat olla vastaavasti vahvempia.
Viimeksi muokattu:
Vaunusuunnitteluun littyen: miksi saksalaiset suosivat ns. kierroskoneita > koska vaihteisto voitiin pitää keveänä.
www.tankarchives.ca
How the Wehrmacht's Diesel Stalled
A blog about World War II era archive documents, primarily dealing with armoured warfare.
Teknisesti tuo on absurdia. Siis eihän mikään tekninen seikka sanele sitä, että vaihteiston käyttöakselin ja moottorin kampiakselin kierroslukujen on oltava samat. Näitten välistä suhdettaan voidaan vaihtaa hammaspyörillä lähes rajattomasti. Muutenhan ei olisi ollut mahdollista, että Shermanissakin käytettiin niin monia eri moottoreita.Vaunusuunnitteluun littyen: miksi saksalaiset suosivat ns. kierroskoneita > koska vaihteisto voitiin pitää keveänä.
How the Wehrmacht's Diesel Stalled
A blog about World War II era archive documents, primarily dealing with armoured warfare.
Ja on syytä muistaa sekin, että esimerkiksi Tigerin Maybachin maksinikierrokset olivat 3000 rpm, ei päätä huimaava ja hyvinkin lähellä monia muita aikalaisiaan. Ainoastaan tuo neukkujen V-2 kierisi tosiaan vain sen 1800-1900 rpm. Mutta mäntänopeudessa ei sitten olekaan niin isoa eroa.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Kyllä kannattaa asentaa vaunuun, ei ole mikään iso investointi.
Esimerkkinä voisi olla ketjun alussa puhuttu Duramax 6,6 L, joka ottaa tehot ulos 2400 RPM vs Cumminsin 6,7 L joka otti tehot ulos huomattavasti alempana (oliko1600-1900 RPM?). Painoeroa on parisen sataa kiloa. Eli jos Duramaxiin laittaa alennusvaihteen, niin vastaako se silloin Cumminsia? Kevyt kierroskone plus alennusvaihde vai raskaampi matalalla vääntävä. Elämä on valintoja.
Edit: pelkästään mutupohjalta, koska en ole verrannut saksalaisten ja muiden maiden moottorien vääntöjä toisiinsa, niin saksalaiset yksinkertaisesti sijoittivat tuon alennusvaihteen moottori-vaihteistorajapinnan sijaan final driveen. Tällöin moottori ja vaihteisto voitiin pitää keveänä, ja tarvittava vääntö tehtiin sitten final drivessa. Voisi olla yksi selitys sille, miksi materiaalipula aiheutti niin suuria epäluotettavuusongelmia final driven kanssa niin monessa isossa kissassa.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Mietin vain, kun ainakin 6X6:ssa tämä taisi olla lisävaruste ja olikohan myös GTP:ssä. Liekö alkusarjojen Paseissakaan on NBC-suojausta?
Back to Basics
Eiköhän ne siellä Natossa tiedä, miten luokitellaan ja jaetaan uhkat panssaroiduille miehistönkuljetus- ja taisteluajoneuvoille, arvelen, ja ovat ne kirjanneet ohjeiksi, joiden nimistä päätellen standardien tarkoitus lienee selvä:
STANAG 4569 (EDITION 2) - PROTECTION LEVELS FOR OCCUPANTS OF ARMOURED VEHICLES
AEP 55 Vol 1.PROCEDURES FOR EVALUATING THE PROTECTION LEVEL OF ARMOURED VEHICLES VOLUME 1, Kinetic Energy and Artillery Threat
Jälkimmäisessä AEP 55 vol 1 kerrotaan, miten ensimmäisen Stanag 4569 vaatimukset todennetaan KE (luodit, APDS/APDSFS ja tykistön kranaatit) uhkille.
AEP Vol 2 ja Vol 3 kertonevat miina ja IED vaateiden todentamisen, mutta standardeja ei taida olla vielä täysin vapaasti netistä saatavana.
Stanag level 3 ja sen asettama uhka 7,62 * 51 AP (WC kovametalliydin), vi=930 /s vaatinee ~24 mm RHA (HB ~300 kovuus) tai ~21 mm HH-RHA (HB ~500) panssariteräksille, kohtisuora suunta (Nato 0-ast). Ensimmäistä (HB ~300/ RHA) voinee hitsata, mutta jälkimmäisen hitsaaminen on vaikeaa. Tasalujuutta tuskin saavutetaan ja jälkimmäiselle (HB 500/HH-RHA) hitsi ja sen ympäristö eivät varmasti ole tasalujia perusaineen kanssa. Hitsin ja sen ympäristön alueelle syntyy heikko alue (Structural Weak Area, SWA), joita pitäisi suunnittelussa välttää tai niiden pinta-ala tulisi olla pieni suhteessa kokonaisalaan uhkan suunnassa (poikkipinta-ala uhkaa vastaan), ks. AEP 55 vol 1 2011 / ss. 7, 8 / .
Stanag 4 uhka 14,5*114 B-32, vi=911 m/s (teräsydin). Ampumatarvikkeen läpäisyjä eri lähteiden mukaan:
- ~28 mm RHA etäisyydellä 500 m vi=??? / Ogorkiewicz R.M. Armour and armour systems. 2002. Lienee kurssipruju, josta poimittu?
- wikin mukaan vo=1006 m/s, läpäisy 32 mm RHA /500 m vi=?? (aika raju tieto, olisiko joku kovametalliversio WC luotina tai iskunopeutta ylenmäärin?)
- Vaisut läpäisyt: Romanialainen teräsydin v(25 m)=980 - 995 m/s, läpäisy 20 mm RHA /300 m 80 % todennäköisyydellä. Panssarisytytys (API) ja panssarivalojuova (AP tracer) läpäisy 20 mm RHA /100 m 80% laukauksista. Lähde:
- ~20 mm RHA / 300 m /vertikaalin suhteen kallistettu 20-astetta eli NATO-kulma 20-astetta, vo=988 m/s. Lähde:
https://web.archive.org/web/20140108160216/http://gunsru.ru/rg_patron_14_5x114_eng.html
- muualtakin varmaan löytyy muita lukemia?
Panssarin paksuuteen pitänee lisätä "jotain", jos tietää läpäisyn. Tyypillisesti ilmoitetaan v50-arvo eli puolet ammuksista pysähtyy ja puolet läpäisee ilmoitetulla nopeudella js sen toleranssialueella. Esim. edella romanialaiset olivat ilmoittaneet 80 % läpäisyetäisyyden (80 % läpäisee ja 20 % pysähtyy ilmoitetulla nopeudella / etäisyydellä kyseisen levyn). Etäisyys on teknisesti huono arvo, kun sää / lämpötila / aseen kunto jne vaikuttaa iskunopeuteen, mutta käyttäjän kannalta mukava luku: "Tietää", miltä etäisyydeltä kannattaa aloittaa ampuminen, jos läpäisyjä haluaa.
Romanian ja Venäjän tietojen perusteella "hyppäys" ei näyttäisi olevan kovin suuri luotien läpäisyuhkan suhteen Stanag luokkien 3 ja 4 välillä.
Länsilähteiden (Ogorkiewizc) hyppäystä on hieman enemmän ja wiki taitaa olla suurentelua tai ei ole sama luoti kyseessä.
4 - 6 luokissa FSP-testaus edellytetään AEP 55 (2011) mukaan. Uudemmista AEP-vaatimuksista ei ole tietoa.
FSP-uhka voi mitoittaa etenkin katon paksuuden kohtisuorassa iskussa, jos kuvitellaan herätesytytintä käytettävän eli ilmaräjähdys. Luotiuhka tulisi kattoon viistosti 30-astetta /Nato 60.
AEP 55 löytyy räjähdysetäisyydet ja 20 mm:n FSP projektiilin tiedot ja iskunopeudet. Projektiilin massa on m=~54 g eli se on aika paha luoteihin nähden iskevänä massana.
.
Modernin ajoneuvon panssarirakenteen modulaarisuus lienee edellytys "luokan" / uhkan nostoon, joka väistämättä on edessä ajoneuvon elinkaaren aikana. Hyvä olisi pohtia, miten sen mahdollistaa / huomioi perussuunnittelussa. Esim. jousituksen ja voimansiirron suhteen olisi varauduttava kasvavaan painoon ja muuttuvaan painojakaumaan ja niiden vaikutuksien huomioimiseen jne: Paljonko on reserviä, vaihdetaanko osia, tilavaraus jne, miten uuden uhkan mukaiset panssarielementit ladotaan vaunun suojaksi.
MiKu:ssa on räätälöity uhka 7,62 / 12,7 mm luodit, joten siinä mielessä tämä spekulointi lienee turhaa, kun alkuasettelussa pitäydytään.
RK 7,62 *39 kal varikolta taitaa löytyä "mustapäätä", jolla läpäisyä lienee >15 mm RHA:ta, joten ei tämäkään välttämättä ihan selkeä ja helppo "ohut-levy" uhka ole. HH-RHA:ta tuö vaatinee ~12 mm kohtisuorassa läpäisyssä.
Miinatarkastelu (15 kg TNT) on verrattain raju noihin luotiuhkiin (myös "mustapäähän") nähden, kuten keskustelussa on todettu.
Kantavien rakenteiden optimoinnissa suunnitteluvaiheessa lienee tavallisesti tapana optimoida rakennetta annettuja kuormituksia vastaan eikä päinvastoin.
Eiköhän ne siellä Natossa tiedä, miten luokitellaan ja jaetaan uhkat panssaroiduille miehistönkuljetus- ja taisteluajoneuvoille, arvelen, ja ovat ne kirjanneet ohjeiksi, joiden nimistä päätellen standardien tarkoitus lienee selvä:
STANAG 4569 (EDITION 2) - PROTECTION LEVELS FOR OCCUPANTS OF ARMOURED VEHICLES
AEP 55 Vol 1.PROCEDURES FOR EVALUATING THE PROTECTION LEVEL OF ARMOURED VEHICLES VOLUME 1, Kinetic Energy and Artillery Threat
Jälkimmäisessä AEP 55 vol 1 kerrotaan, miten ensimmäisen Stanag 4569 vaatimukset todennetaan KE (luodit, APDS/APDSFS ja tykistön kranaatit) uhkille.
AEP Vol 2 ja Vol 3 kertonevat miina ja IED vaateiden todentamisen, mutta standardeja ei taida olla vielä täysin vapaasti netistä saatavana.
Stanag level 3 ja sen asettama uhka 7,62 * 51 AP (WC kovametalliydin), vi=930 /s vaatinee ~24 mm RHA (HB ~300 kovuus) tai ~21 mm HH-RHA (HB ~500) panssariteräksille, kohtisuora suunta (Nato 0-ast). Ensimmäistä (HB ~300/ RHA) voinee hitsata, mutta jälkimmäisen hitsaaminen on vaikeaa. Tasalujuutta tuskin saavutetaan ja jälkimmäiselle (HB 500/HH-RHA) hitsi ja sen ympäristö eivät varmasti ole tasalujia perusaineen kanssa. Hitsin ja sen ympäristön alueelle syntyy heikko alue (Structural Weak Area, SWA), joita pitäisi suunnittelussa välttää tai niiden pinta-ala tulisi olla pieni suhteessa kokonaisalaan uhkan suunnassa (poikkipinta-ala uhkaa vastaan), ks. AEP 55 vol 1 2011 / ss. 7, 8 / .
Stanag 4 uhka 14,5*114 B-32, vi=911 m/s (teräsydin). Ampumatarvikkeen läpäisyjä eri lähteiden mukaan:
- ~28 mm RHA etäisyydellä 500 m vi=??? / Ogorkiewicz R.M. Armour and armour systems. 2002. Lienee kurssipruju, josta poimittu?
- wikin mukaan vo=1006 m/s, läpäisy 32 mm RHA /500 m vi=?? (aika raju tieto, olisiko joku kovametalliversio WC luotina tai iskunopeutta ylenmäärin?)
- Vaisut läpäisyt: Romanialainen teräsydin v(25 m)=980 - 995 m/s, läpäisy 20 mm RHA /300 m 80 % todennäköisyydellä. Panssarisytytys (API) ja panssarivalojuova (AP tracer) läpäisy 20 mm RHA /100 m 80% laukauksista. Lähde:
- ~20 mm RHA / 300 m /vertikaalin suhteen kallistettu 20-astetta eli NATO-kulma 20-astetta, vo=988 m/s. Lähde:
https://web.archive.org/web/20140108160216/http://gunsru.ru/rg_patron_14_5x114_eng.html
- muualtakin varmaan löytyy muita lukemia?
Panssarin paksuuteen pitänee lisätä "jotain", jos tietää läpäisyn. Tyypillisesti ilmoitetaan v50-arvo eli puolet ammuksista pysähtyy ja puolet läpäisee ilmoitetulla nopeudella js sen toleranssialueella. Esim. edella romanialaiset olivat ilmoittaneet 80 % läpäisyetäisyyden (80 % läpäisee ja 20 % pysähtyy ilmoitetulla nopeudella / etäisyydellä kyseisen levyn). Etäisyys on teknisesti huono arvo, kun sää / lämpötila / aseen kunto jne vaikuttaa iskunopeuteen, mutta käyttäjän kannalta mukava luku: "Tietää", miltä etäisyydeltä kannattaa aloittaa ampuminen, jos läpäisyjä haluaa.
Romanian ja Venäjän tietojen perusteella "hyppäys" ei näyttäisi olevan kovin suuri luotien läpäisyuhkan suhteen Stanag luokkien 3 ja 4 välillä.
Länsilähteiden (Ogorkiewizc) hyppäystä on hieman enemmän ja wiki taitaa olla suurentelua tai ei ole sama luoti kyseessä.
Tykistöammuksien uhka palautuu yksittäisen projektiilin (FSP Fragment Simulating Projectile) läpäisyn arvioinniksi luotien tapaan. Se ei ole vaatimus luokissa 1-3 , mutta käyttäjä voi sen vaatia.
4 - 6 luokissa FSP-testaus edellytetään AEP 55 (2011) mukaan. Uudemmista AEP-vaatimuksista ei ole tietoa.
FSP-uhka voi mitoittaa etenkin katon paksuuden kohtisuorassa iskussa, jos kuvitellaan herätesytytintä käytettävän eli ilmaräjähdys. Luotiuhka tulisi kattoon viistosti 30-astetta /Nato 60.
AEP 55 löytyy räjähdysetäisyydet ja 20 mm:n FSP projektiilin tiedot ja iskunopeudet. Projektiilin massa on m=~54 g eli se on aika paha luoteihin nähden iskevänä massana.
Asiallinen ja huomionarvoinen kommentti
.Modernin ajoneuvon panssarirakenteen modulaarisuus lienee edellytys "luokan" / uhkan nostoon, joka väistämättä on edessä ajoneuvon elinkaaren aikana. Hyvä olisi pohtia, miten sen mahdollistaa / huomioi perussuunnittelussa. Esim. jousituksen ja voimansiirron suhteen olisi varauduttava kasvavaan painoon ja muuttuvaan painojakaumaan ja niiden vaikutuksien huomioimiseen jne: Paljonko on reserviä, vaihdetaanko osia, tilavaraus jne, miten uuden uhkan mukaiset panssarielementit ladotaan vaunun suojaksi.
MiKu:ssa on räätälöity uhka 7,62 / 12,7 mm luodit, joten siinä mielessä tämä spekulointi lienee turhaa, kun alkuasettelussa pitäydytään.
RK 7,62 *39 kal varikolta taitaa löytyä "mustapäätä", jolla läpäisyä lienee >15 mm RHA:ta, joten ei tämäkään välttämättä ihan selkeä ja helppo "ohut-levy" uhka ole. HH-RHA:ta tuö vaatinee ~12 mm kohtisuorassa läpäisyssä.
Miinatarkastelu (15 kg TNT) on verrattain raju noihin luotiuhkiin (myös "mustapäähän") nähden, kuten keskustelussa on todettu.
Tässähän on kyse siitä, mikä kolmiossa paino-suoja-hinta on pysyvä muuttuja, ja mikä muuntuva. Tuon painon kantavan kuorirakenteen voi suunnitella vaikka alle millisestä pellistä kennorakenteilla (from experience) ja vaikka ihan perinteisellä autonrakennustekniikalla mutta suoja-arvoa sillä ei ole. Jos painoluokka 10 - 15 t on ehdoton painoraja, ja siihen kuuluu myös päivitysten jälkeinen tila, on pakko tinkiä joko suojasta tai hinnasta (ylöspäin). Eksoottisilla komposiitti-keraami-nanoteräs yhdistelmillä varmasti saataisiin suoja kuntoon, mutta tehtävänanto on olla MT-LB:n korvaaja massa-armeijalle. Ottaen huomioon ällitällin antaman suojaustason, ollaan siitä kuitenkin vähän paremmalla tolalla. Tarkoitus on lisäksi ajatella juurikin suojaustason päivitettävyyttä.
Kuten huomautin, kyseinen tarkastelu ei täytä minkään standardin asettamia vaatimuksia, eikä sitä näin voi pitää muuna kuin anekdoottina. Silti se demonstroi, että miinasuoja on päivitettävissä lähes "ilmaiseksi" käyttämällä pohjassa kennorakenteita, hyödyntäen vääntösauvojen suojakuorien väliin jäävää tilaa. Korkeus on jopa isompi kuin Protolabissa käytetty, ja kuten pitäisi olla tiedossa, kennon korkeuden lisäys kasvattaa sen jäykkyyttä exponentiaalisesti.
Teknistä perusasiaa, joten joka ei semmoisesta pidä, niin ohittakoon viestin.
No ei ole tuommoista eksponenttiaalisuutta palkin, laatan tai kuoren (kennon) taivutusjäykkyyden kasvun suhteen tiedossa eikä sitä liene olemassakaan.
Aluksi eksponenttifunktioon voi tutustua oheisesta viitteestä:
opinnot.net
opinnot.net
Arvelen, että kuoren/"kennon" taivutusjäykkyys D kasvaa korkeuden neliössä D = C * h^2 tai enintään kuutiossa D= C*h^3, jos olisi ns. samaa umpimateriaalia koko kuori. Nyt kennorakenne lienee keskeltä "höttöä", joten laippojen (pintalevyjen) materiaalin ja pinta-alan (paksuuden) pysyessä vakiona kuoren taivutusjäykkyyden kasvu on verrannollinen laippojen etäisyyden eli korkeuden neliöön h^2 . Termi C sisältää tarvittavat ainevakiot kuten kimmokertoimen E ja Poisson vakion nyy sekä muut lukuarvot kuten laipan (pintalevyjen) mitat.
Eksponenttiaalisessa funktiossa ja sen kasvussa laippojen etäisyyden h pitäsi olla eksponenttina (A^h), mutta se ei ole, vaan sitä korotetaan 2:een tai enintään 3:een potenssiin ja siten taivutusjäykkyyden kasvu voi olla enintään kuutiollista, muttei mitenkään eksponenttiaalista.
Eksponenttiaalinen, neliöllinen ja kuutiollinen funktio ja niiden kasvu on lukion matematiikan funktio-oppia.
Laatan taivutusjäykkyys lujuusopin jatkokurssien asiaa, millä kurssilla sitä sitten käsitelläänkin.
Ks. esim. tuolta: Homogeenisen, tasapaksun laatan (umpiaine) taivutusjäykkyys on verrannollinen korkeuden kuutioon h^3: Kaava 2:15 s.293 /pdf sivu 14.
Palkin taivutusopin perusteella taivutusjäykkyyden verrannollisuus pitäisi ymmärtää h^2 neliöllisenä terminä (laippojen etäisyyden neliö) ja palkin taivutus lienee lujuusopin ensimmäisellä kurssilla ja viimeistään toisella jo syvällisemminkin käsitelty asia.
Kennon korkeuden h lisäys EI KASVATA TAIVUTUSJÄYKKYYTTÄ EKSPONENTTIAALISESTI vaan vähintään neliöllisesti ja enintään kuutiollisesti.
Vetojäykkyys ei kasvane lainkaan tai hyvin vähän "hötön" lisäyksen myötä kennorakenteilla.
Homogeenisen umpiaineen vetojäykkyys (ts pinta-ala) kasvaa lineaarisesti korkeuden h suhteen.
Viimeksi muokattu:
Käsi ylös virheen merkiksi. Noinhan se on. Väsyneenä ei pitäisi kirjoittaa mitään, varsinkaan nettiin, hukkuu jo perusasiat.