MiKu

Tällä hetkellä mietin pituuskiertojäykkyyttä liima ja pultti ratkaisun pohjalta. Olisiko osan syytä olla hitsattu.
Haasteena on esim ojan ylitys 45° kulmassa.
Tuo pitää koettaa laskea jossain kohtaa.

Olen vklpn taas sotimassa joten Miku on sen ajan jäähyllä.
 
Viimeksi muokattu:
Pitäsköhän keulassa olla vahvistusta/kiinnitys kohdat esim. lumiauran tai puskulevyn yms. asennusta varten?
 
Kohdassa 2:27 näytetään "2 inch ballistic bolts" mutten löydä niistä mitään infoa?

 
Tällä hetkellä mietin pituuskiertojäykkyyttä liima ja pultti ratkaisun pohjalta. Olisiko osan syytä olla hitsattu.
Haasteena on esim ojan ylitys 45° kulmassa.
Katselin tässä Universal Carrierin (Bren Gun Carrier) rakennetta.

Siinä pohja on lähinnä suora levy joka on kulmaraudoilla pultattu kiinni seiniin.

Tietysti se on huomattavasti kevyempi (lastattuna karvan alle 4 t) kuin Miku.

Olen nyt katsellut muutoinkin brittien tapaa rakentaa vaunuja tuolta ajalta. Niistä saa jotain käsitystä millaisia pultteja ja reikäjaotuksia käyttää.
 
Onko mitään syytä, miksei Mikuun voisi tehdä etuovia tai miksi sellaiset on niin harvassa tela-APC:ssa? Onhan sellaiset myös M270:ssä.
 
Onko mitään syytä, miksei Mikuun voisi tehdä etuovia tai miksi sellaiset on niin harvassa tela-APC:ssa? Onhan sellaiset myös M270:ssä.
M270 on erillinen runko ja ohjaamo on kallistettava saranoiden varassa, siinä on iso rakenteellinen ero. Vaihteiston konsoli ja polkimet pysyy paikalla ohjaamoa kallistettaessa ja ohjaustangossa on sarana millä se kääntyy ohjaamon mukana eli tuo rakenne ei heikennä rungon jäykkyyttä.

1669313217795.png
 
Viimeksi muokattu:
Tällä hetkellä mietin pituuskiertojäykkyyttä liima ja pultti ratkaisun pohjalta. Olisiko osan syytä olla hitsattu.
Haasteena on esim ojan ylitys 45° kulmassa.
Testasin pelkän pohjan nopealla kuorimallilla. Laitoin toisella puolelle voimaa vastaamaan vauhdilla ajoa (15 000 kg x 9,81 x 4 /12 ) ylös ja taakse 45 ast kulmassa, toiselle puolelle alas voima (15 000 kg x 9,81/12 x3). Malli kiinni x-, y- ja z-siirtymiltä, rotaatiot vapaat noista vääntösauvojen rei'istä.

Maksimisiirtymä 57 mm. Ottakaa huomioon, etä kylkien tukevaa vaikutusta ei ole huomioitu. Punainen alue myötörajan (900) yli menevä alue.
 

Liitteet

  • pic.png
    pic.png
    193.6 KB · Luettu: 17
  • pic2.png
    pic2.png
    289.5 KB · Luettu: 19
Viimeksi muokattu:
Näkisin, että 100k on alaraja ja 500k kipuraja.
Vertailun vuoksi:
Patria 6x6 Latviaan noin 1000k (tosin se on raskaampi)
Sisu GTP: >600k

100k on toiveunta, 500k vaatisi vähintään;
- Hitsaus/koneistustyö/panssarilevyt alihankintana Puolassa/Ukrainassa/Kiinassa, Suomessa korkeintaan vain loppukokoonpano.
- Valmiskomponenttien (moottori/voimansiirto/ym.) ostajana kaveri joka saa sen Tokmannin ostajan näyttämään tuhlarilta.
- Suuri sarja, vähintään se 400kpl mitä PV:llä on nyt.
 
Vertailun vuoksi:
Patria 6x6 Latviaan noin 1000k (tosin se on raskaampi)
Sisu GTP: >600k

100k on toiveunta, 500k vaatisi vähintään;
- Hitsaus/koneistustyö/panssarilevyt alihankintana Puolassa/Ukrainassa/Kiinassa, Suomessa korkeintaan vain loppukokoonpano.
- Valmiskomponenttien (moottori/voimansiirto/ym.) ostajana kaveri joka saa sen Tokmannin ostajan näyttämään tuhlarilta.
- Suuri sarja, vähintään se 400kpl mitä PV:llä on nyt.
Kiinassa ei pidä tehdä yhtään mitään.
Panssaroitu MB G-Guard maksaa n 250 000€ alv 0 kpl eli hintaa ei saa noin alas millään.
Kotimaista ps-levyä (tasalaatu), levyjen leikkaus Suomessa ja hitsaus Latviassa.
Voumansiirto ja moottori maksaa sen mitä maksaa sille ei voi mitään.
 
Kiinassa ei pidä tehdä yhtään mitään.
Panssaroitu MB G-Guard maksaa n 250 000€ alv 0 kpl eli hintaa ei saa noin alas millään.
Kotimaista ps-levyä (tasalaatu), levyjen leikkaus Suomessa ja hitsaus Latviassa.
Voumansiirto ja moottori maksaa sen mitä maksaa sille ei voi mitään.

Jatkoksi tähän keskusteluun (ja osin myös GTP:tä koskien):

Uusi MB Unimog maksaa n. 206 k€. Liettua tilasi 340 kpl 70 miljoonalla eurolla.


Tässäkin tiettävästi auttoi se, että tilattiin suoraan NATO:n "MATLE:n" kautta.

Lithuania has acquired the vehicles through the NATO Support and Procurement Agency (NSPA), which helped the country save 18 million euros, the ministry said in a press release.

"The NATO agency can amass the requests from across NATO and carry out a large-scale acquisition, as a result, the price per unit was considerably lowered," Sigitas Dzekunskas, director of the Defense Materiel Agency under the Defense Ministry, said in the statement.

 
Ilmeisesti edes 500 k ei päästä. Tosin jos asian laskee ns. verohyötyjen kautta, niin ehkä sitten.
 
HIntaa täytyy saada alaspäin, muuten ostellaan ällitälliä lisää.
1. joku voisi selventää minulle: moottori (diesel) ja sitten on kytkin? sen jälkeen tulee vaihteisto? (automaatti) ja seuraava on akselisto, joka siirtää voiman..
Mikä on kriittisin toimittaa Saksalaisella laadulla ja mitkä on helpoiten korvattavissa kotimaisella tai itä-blokin laadulla?
2. Entä jos käyttää suoraan Ällitällin pyörästön (telat, pöyrät, tuet, jouset) ?
 
HIntaa täytyy saada alaspäin, muuten ostellaan ällitälliä lisää.
1. joku voisi selventää minulle: moottori (diesel) ja sitten on kytkin? sen jälkeen tulee vaihteisto? (automaatti) ja seuraava on akselisto, joka siirtää voiman..
Mikä on kriittisin toimittaa Saksalaisella laadulla ja mitkä on helpoiten korvattavissa kotimaisella tai itä-blokin laadulla?
2. Entä jos käyttää suoraan Ällitällin pyörästön (telat, pöyrät, tuet, jouset) ?

Kotimaassa on korkealaatuista akselisto-osaamista.


Vaihteistot ja moottorit kannattaa hankkia lännestä. Tai korkeintaan Koreasta, jos idästä haluaa ostaa.

Ällitällin komponenttien käyttö olisi virhe, rajoittaa liikaa suorituskykyä ja päivitettävyyttä. Lisäksi ne pitäisi ostaa itäblokista tai takaisinmallintaa ja valmistaa kotimaassa.
 
1. joku voisi selventää minulle: moottori (diesel) ja sitten on kytkin? sen jälkeen tulee vaihteisto? (automaatti) ja seuraava on akselisto, joka siirtää voiman..
Yleensä moottori - vaihteisto - kääntökoneisto - sivuvälitys. Monimutkaisin - ja kallein - yksittäinen komponentti on yleensä tuo kääntökoneisto. Pienet voluumit, mil-spec-laatu jne.
Mikä on kriittisin toimittaa Saksalaisella laadulla ja mitkä on helpoiten korvattavissa kotimaisella tai itä-blokin laadulla?
Tällä hetkellä saksalaista laatua ei ole Mikussa, vaan amerikkalaista (Cummins) ja brittiläis-suomalaista (vaihteisto-kääntökoneisto, DB Santasalo).
2. Entä jos käyttää suoraan Ällitällin pyörästön (telat, pöyrät, tuet, jouset) ?
Mistä ajattelit repiä varaosat? Ällitälliä ei taideta kovin monessa paikkaa valmistaa uutena, joten varaosatuotantokin on minimaalista. Lisäksi ällin telasto on mitoitettu tietylle painoluokalle - Miku on hieman isompi ja suunniteltu toimimaan myös elinkaaren aikana pakostikin kertyvän lisäpainon alla. Tiivisteet, laakerit ja kaikki muut komponentit on helpompaa ottaa SKF:n katalogista kuin yrittää vetää vanhoilla neukkustandardeilla. Tällä hetkellä Mikussa on suunniteltu käytettäväksi CV:n telaa, varaosayhteensopivuuden takaamiseksi.

Kallein yksittäinen komponentti tulee olemaan vaunun runko, ihan jo materiaalin ja työn määrän takia (ps-teräs ei ole mitenkään halpaa, saati hitsaus). Jos vaunun runko tehtäisiin yhtenä könttänä hitsaamalla, kuten alun perin oli suunnitelma, se rajoittaisi käytettävissä olevia konepajoja - vaaditaan tarpeeksi järeitä pyörittimiä ja nostureita rungon käsittelyyn. Tämänhetkinen suunnitelma modulaarisista palasista mahdollistaa myös pienempien konepajojen käytön.

@Mikfin70 osannee täydentää ja korjata.
 
Luulen, että jäykkäridesignia täytyy yksinkertaistaa. Olen huolissani hitsauksenaikaisista muodonmuutoksista. Jäykisteet näyttävät sinänsä kestävän alustavassa tarkastelussa, mutta niitä on suhteellisen paljon, ja hitsaus maksaa.
 
Olen nyt tarkastellut kuvista muutaman eri APC:n sisätilaa. Jäykkäriratkaisuja on erilaisia:

Bemmissä on useita "tilkkuja", lisäksi taitoksia ja ihan kunnon gussetteja. Paljon hitsisaumaa. Ällissä on useita taitoksia sekä kuuluisa "tolppa". On ajatusvirhe luulla, että neuvostodesign oli halpaa ja yksinkertaista. Se oli halpaa koska työlle ja raaka-aineelle ei laskettu todellista markkinahintaa. Esim. Bemmin valmistus nykypäivänä maksaisi maltaita jo pelkästään hitsaukseen käytetyn ajan takia.

M113:ssa ei ole kovinkaan paljoa jäykkäreitä, koska levyt ovat todella paksua plootua. Alumiinia vaaditaan karkeasti 1,45x enemmän kuin terästä saman jäykkyyden (huom, ei lujuuden) saamiseksi. Saati sitten ballistisen suojauksen. M113:n on tässä mielessä lähinnä yksinkertaista laatikkoa. Ainoa huono puoli on alumiinin hinta ja hitsauksen karvaisuus. Muutoin ehdottaisin Mikun tekemistä 7039:sta.

Puukenkämaan YP-408 on pääosin suorakaideputkilla vahvistettu. Super -M113 eli G5:ssa taas on pääosin suorakaideputkea plus kevennettyjä gussetteja.
 
Back
Top