Millä vuosikymmenellä puolustusvoimien sotavarustus on parantunut eniten?

Millä vuosikymmenellä puolustusvoimien sotavarustus parani eniten?


  • Äänestäjiä yhteensä
    64

Hanski

Ylipäällikkö
Tehdäänpä pieni kesä-gallup: millä sotien jälkeisellä vuosikymmenellä puolustusvoimien sotavarustus on mielestänne kehittynyt eniten? Liittäkää vastaukseen mukaan lyhyet perustelut. Arvioissa voi huomioida määrällisen kehittymisen ja kehittymisen suhteessa pääopponenttiin.
 
Viimeksi muokattu:
Aloitin itse gallupin valitsemalla 1980-luvun. Tuolla vuosikymmenellä hankittiin aivan jäätävä määrä erilaista sotavarustetta. Hankinnat kohdistuivat varsin yksinkertaisiin perustarvikkeisiin ja yllättävän iso osa tuolloin hankitusta materiaalista on vielä luolien perukoilla.
 
90-luku tosiaan olisi hyvä kandidaatti. Hornetin myötä ilmavoimat otti loikan nykyaikaan. Ja koneen elinkaari mahdollisti päivitykset 2020-luvulle. Maavoimien piti jäädä alakynteen mutta DDR:n konkurssipesästä saatiin romuraudan hinnalla T-72:t, BMP:t ynnä muuta mukavaa. Panssarijoukoillakin oli toinen joulu.
 
Mielenkiintoinen kysymys. Vastasin hieman mutulla notta 1990 luvulla, jolloin mielestäni puolustusvoimien sotavarustus nimenomaan parani eniten. Oli se DDR:n tyhjennysmyynti lottovoitto Hornet-hankinnan päälle melkoinen onnenkantamoinen.

Toki 1980-luku varmasti hyvä kandidaatti sekin, kun rahaa alkoi taas olla myös puolustusvoimille asti, ja aiempi taso kovin kaksinen ollut.

Sotien jälkeen elettiin säästöliekillä, ja viimeaikaiset hankinnat taas ovat tulleet jo hyvän perustason päälle.
 
Aloitin itse gallupin valitsemalla 1980-luvun. Tuolla vuosikymmenellä hankittiin aivan jäätävä määrä erilaista sotavarustetta. Hankinnat kohdistuivat varsin yksinkertaisiin perustarvikkeisiin ja yllättävän iso osa tuolloin hankitusta materiaalista on vielä luolien perukoilla.

Mielenkiintonen pointti. Kasarilla taisivat tulla mm. venttiseiskat. Perussotilaan varustusta paranneltiin myös. Venäläiset pst-ohjukset tulivat siinä missä amerikkalainen TOW-järjestelmä. Rannikkopuolustus sai MTO-85:n.
 
Mielenkiintoinen kysymys. Vastasin hieman mutulla notta 1990 luvulla, jolloin mielestäni puolustusvoimien sotavarustus nimenomaan parani eniten. Oli se DDR:n tyhjennysmyynti lottovoitto Hornet-hankinnan päälle melkoinen onnenkantamoinen.

Toki 1980-luku varmasti hyvä kandidaatti sekin, kun rahaa alkoi taas olla myös puolustusvoimille asti, ja aiempi taso kovin kaksinen ollut.

Sotien jälkeen elettiin säästöliekillä, ja viimeaikaiset hankinnat taas ovat tulleet jo hyvän perustason päälle.

Käsittääkseni myös 80-luvulla tuolloinen ylipäällikkö Koivisto sekä PV:n komentaja Jaakko Valtanen ilmoittivat että ylin valtiojohto tulisi sotatilanteessa pysymään Helsingissä ja että pääkaupunkia osapuilleen puolustettaisiin viimeiseen asti. Prkele, terästä selkärankaan ! :D :uzi:
 
Kysymys on hankala. Hornetit toki toimitettiin enimmäkseen ysärillä, mutta oheismateriaalin (mm. AMRAAM) toimituksia meni silti 2000-luvun puolelle. En myöskään ole varma, voiko materiaalivalmiutta irrottaa mielekkäästi muusta valmiudesta. 90-luvulla koulutus oli melko jäässä. Mitä saa aikaan tyypit omaava ja minimitunneilla nitkutteleva hävittäjälentäjä, vaikka alla olisikin kova rassi?

90-luku on kyllä ihan hyvä vastaus ja voin hyväksyä ketjussa sen puolesta esitetyt perustelut. Toisaalta itse ehkä sanoisin suurimman parannuksen tapahtuneen 1960-luvulla. Sitä ennen kalusto oli käytännössä maailmansotien peruja, nyt päästiin viimeinkin modernin aikakauden kaluihin ainakin kohtalaisissa määrissä.

1960-luvulla ilmavoimat sai huomattavan määrän konekalustoa. Fouga Magistereita niin ettei sormet riitä laskea. Aikansa kenties moderneinta suihkuhävittäjää (MiG-21) parikymmentä kappaletta.

1960-luvulla maavoimat sai Neuvostoliitosta toista sataa taistelupanssarivaunua (T-54 ja T-55). Lisäksi hankittiin kuljetuspanssarivaunuja (BTR-50) ja kevyitä tankkeja (PT-76). Briteistä ostettiin Cometeja useita kymmeniä kappaleita. Tykistölle hankittiin uusia ja moderneja aseita. Kotimaasta hankittiin henkilökohtaisia aseita. Lisäksi hankittiin panssarintorjunta-aseita, niin kotimaista kuin ulkomaistakin valmistetta, niin sinkoja kuin ohjuksia.

1960-luvulla merivoimat sai Neuvostoliitosta kaksi fregattia ja briteiltä ostettiin Matti Kurki. Myös kevyempiin aluksiin panostettiin Nuoli-luokan muodossa.

Lukitsen siis vastaukseksi 1960-luvun!
 
Kysymys on hankala. Hornetit toki toimitettiin enimmäkseen ysärillä, mutta oheismateriaalin (mm. AMRAAM) toimituksia meni silti 2000-luvun puolelle. En myöskään ole varma, voiko materiaalivalmiutta irrottaa mielekkäästi muusta valmiudesta. 90-luvulla koulutus oli melko jäässä. Mitä saa aikaan tyypit omaava ja minimitunneilla nitkutteleva hävittäjälentäjä, vaikka alla olisikin kova rassi?

90-luku on kyllä ihan hyvä vastaus ja voin hyväksyä ketjussa sen puolesta esitetyt perustelut. Toisaalta itse ehkä sanoisin suurimman parannuksen tapahtuneen 1960-luvulla. Sitä ennen kalusto oli käytännössä maailmansotien peruja, nyt päästiin viimeinkin modernin aikakauden kaluihin ainakin kohtalaisissa määrissä.

1960-luvulla ilmavoimat sai huomattavan määrän konekalustoa. Fouga Magistereita niin ettei sormet riitä laskea. Aikansa kenties moderneinta suihkuhävittäjää (MiG-21) parikymmentä kappaletta.

1960-luvulla maavoimat sai Neuvostoliitosta toista sataa taistelupanssarivaunua (T-54 ja T-55). Lisäksi hankittiin kuljetuspanssarivaunuja (BTR-50) ja kevyitä tankkeja (PT-76). Briteistä ostettiin Cometeja useita kymmeniä kappaleita. Tykistölle hankittiin uusia ja moderneja aseita. Kotimaasta hankittiin henkilökohtaisia aseita. Lisäksi hankittiin panssarintorjunta-aseita, niin kotimaista kuin ulkomaistakin valmistetta, niin sinkoja kuin ohjuksia.

1960-luvulla merivoimat sai Neuvostoliitosta kaksi fregattia ja briteiltä ostettiin Matti Kurki. Myös kevyempiin aluksiin panostettiin Nuoli-luokan muodossa.

Lukitsen siis vastaukseksi 1960-luvun!

Muistan kun viime vuosikymmenellä tein opinnäytetyötä parlamentaarisista puolustuskomiteoista (70- ja 80-luvut). Seitsemänkymmentäluvun alkupuolen arkistopapereissa PV:n johto kertoilee poliitikoille että osa sodan ajan kenttätykistöstä joudutaan varustamaan ensimmäistä maailmansotaa edeltävällä kalustolla. Ja että ampumatarvikkeita on surkean vähän.
 
Muistan kun viime vuosikymmenellä tein opinnäytetyötä parlamentaarisista puolustuskomiteoista (70- ja 80-luvut). Seitsemänkymmentäluvun alkupuolen arkistopapereissa PV:n johto kertoilee poliitikoille että osa sodan ajan kenttätykistöstä joudutaan varustamaan ensimmäistä maailmansotaa edeltävällä kalustolla. Ja että ampumatarvikkeita on surkean vähän.

Nyt mennään offtopiciin, mutta muistatko noista puolustuskomiteoiden papereista mitään suunnitelmia hankkia lisää Hawkeja 50 koneen päälle?
 
Nyt mennään offtopiciin, mutta muistatko noista puolustuskomiteoiden papereista mitään suunnitelmia hankkia lisää Hawkeja 50 koneen päälle?

Muistan ne PPK 1:n aikaiset paprut. Eli 70-luvun alun. Ei ollut puhetta Fougan korvaajasta. Ilmavoimat kehuivat MiG-21 F:ää, mutta kertoivat poliittisille päättäjille että niitä oli liian vähän (yllätys) ja että konetyyppi oli vain ns. hyvän sään hävittäjä, jolla ei kyetty toimintaan vuorokauden ympäri.
 
Maavoimien vuosikymmenellä. :cool:

No joo... Hornetit + AMRAAM se kai + DDR.

Kun kuvioon yhdistää Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamiset, niin pääsee vielä parempaan lopputulemaan. Meille tulee kirjanpitoon merkittävästi maavoimien kalustoa, vastapuolelta lähtee merkittävä määrä kalustosta kaikista puolustushaaroista.

1960-luku se silti on. Joka muuta väittää, on pölhöpopulisti. :love:
 
Muistan kun viime vuosikymmenellä tein opinnäytetyötä parlamentaarisista puolustuskomiteoista (70- ja 80-luvut). Seitsemänkymmentäluvun alkupuolen arkistopapereissa PV:n johto kertoilee poliitikoille että osa sodan ajan kenttätykistöstä joudutaan varustamaan ensimmäistä maailmansotaa edeltävällä kalustolla. Ja että ampumatarvikkeita on surkean vähän.

Kuulostaa melko uskottavalta. Olihan sodasta jo yli 25 vuotta 70-luvulle tultaessa ja ampumatarviketuotanto arvatenkin ollut monen tykkimallin osalta seis siitä lähtien.
 
Laitoin 2000-luvun, koska JASSM. Suomen historian ensimmäinen deep first strike -asejärjestelmä, joka kerran US kongressin toimesta vienti-kiellettiin, ja sitten hyväksyttiinkin toisella yrityksellä meille ja Korealle, muttei samanaikaisesti esim. Australialle.
Sanoisin että siinä vaihtui leiri, ja ennen kaikkea protokollat. Syvä Isku oli mahdollinen ensimmäistä kertaa, jos asiaa katsotaan strategisesti.

Ensimmäistä kertaa Suomi valitsi mahdollisuuden maalittaa vihollisensa, eikä päinvastoin. Signallointi-vaikutus.

Fuck 'em if they can't take a joke :)
 
Viimeksi muokattu:
40-luku sotien aikaan, tarkemmin 39-43. Silloin saatiin paljon kalustoa syliin toimitettuna. Ja sitten toimi myös se tuleva EU. Mersut auttoi meitä aika paljon.

Ja tiedän että olen ulkona äänestyksen alueesta. Miksi tämmöinen keinotekoinen rajaus?

Luulen että tässä haettiin sotien jälkeistä aikaa.

Itse olisin lisännyt tuohon vielä vuoden 1944. Jolloin tuli lisää panssarinyrkkejä, tykkejä, mersuja, kauhuja, rynnäkköpanssareita jne.
 
Kuulostaa melko uskottavalta. Olihan sodasta jo yli 25 vuotta 70-luvulle tultaessa ja ampumatarviketuotanto arvatenkin ollut monen tykkimallin osalta seis siitä lähtien.

Tuosta kranaattipulasta on ollut jossain tykistön historiikissä tms. juttua. Osa ammuttavasta happani käsiin, osa varastoitiin vääriin olosuhteisiin, ei ollut varaa palkata miehiä kunnostamaan varastoitua tavaraa jne.
 
Suomessa ei ole ikinä parantunut kalusto kunnolla, poislukien FA18 Hornet-hävittäjien hankinta. Kaikki muu on jotain ylijäämäräpelöintiä ja budjetti on se syy. Nyt näyttää lupaavalta tuo K9 kalusto ja täsmäpommikalusto hornetteihin.
Saa nähdä saadaanko laivue 2020 kunnon aseita, se voi taas nostaa toivoa tulevasta, mikäli vehkeet saadaan viimeisen päältä.
Olen aina ihmetellyt pv.n kyvyttömyyttä saada mitään kunnon kalustoa, kun on tuo saatana naapurin idän puolella, mutta kun on niitä kotiryssiä ollut hallituksessa mukana, niin mikäs teet.
 
Back
Top