Duoda duoda. Jonkin verran olen naapurimaan ihmisten kanssa tekemisissä ja kyllä minä olen huomannut sellaisen "tietyn" asenteen kasvua heissä ihan parina viime vuotena. En lähde niputtamaan enkä tuomitsemaan enkä moittimaan ketään yksilöä ja henkilöä. Mutta se "tietty" Herrakansan asenne ei ole niin tuntematon......
Tässä maailmanajassa tätä ajattelua ei pidäkään jättää äänettä. Se on tuotava esille ja sitä on vahvistettava. Jos nykyisen kriisin alkupiste oli Krimin valtaus, siitä seurasi selvästi hämminkiä Suomessakin. Mutta päättäjät ja pv ovat kasanneet rivinsä ja joku suunnitelma on selvästi, jonka mukaan mennään, vaihtoehtoja on punnittu ja vastapropagandaa tehdään. Se tehdään provosoimatta ja otsikot joutuu repimään joku "muu". Tavoite täyttyy ja viesti on selvä. Ja väitän suomalaisten osaavan pelin venäläisten kanssa, osataan puhua sitä kieltä, mikä ymmärretään. Vaikutuksen tekee se hienovaraisuus ja ne keinot, joilla asioita esitetään.
Ymmärsin toki
Asian toinen puoli kuitenkin on se, että meillä tosiaankin ON 900 000 sotilaskoulutuksen saanutta reserviläistä joista suurinta osaa voi käyttää johonkin sotilastehtävään. Vertailun vuoksi kannattaa huomioida, että esimerkiksi itänaapurista EI löydy juurikaan sen suurempaa käyttökelpoista reserviä.
Toki heillä varusmiespalveluksen suorittaneita henkilöitä on moninkertaisesti. Ero on kuitenkin siinä, että heillä suurin osa varusmiespalveluksen suorittaneista on tehnyt lähinnä kaikkea muuta kuin saanut sotilaskoulutusta palvelusaikanaan/ koulutuksen taso on siellä vuosikymmeniä ollut parhaimmillaankin länsimittapuussa heikkoa. Suomessa taas - uskokaa tai älkää - varusmieskoulutus on ollut vuosikymmeniä laadukasta ja kestää erittäin hyvin vertailun mihin tahansa vastaavaan järjestelmään.
Sekin kannattaa huomioida tässä asiassa, että me olemme hiukan sokeita itsellemme ja omalle tekemisellemme. Emme useinkaan koe itse suomalaista sotilaskoulutusta kovin laadukkaana, koska emme juurikaan tiedä muusta. Toisaalta se johtuu myös siitä, että sekä kouluttajat että koulutettavat ymmärtävät asian vaativuuden - ja sitä kautta syntyy tunne, että enemmän pitäisi voida opettaa ja enemmän pitäisi oppia - mutta juuri tämä on toisaalta laadun tae.
Lisäksi kun katsoo tilannetta ulkopuolelta, on 900 000 miehen reservi 2010-luvulla ihan pirun iso määrä sotilaskoulutuksen saaneita ihmisiä - kaikki eivät sovi kaikkiin tehtäviin, kuten totesit. Toisaalta sitten taas - kun ulkomaisin silmin asiaa katsoo - 230 000 sotilasta aseissa, 670 000 sotilasta reservissä = melkoinen tappionsietokyky - sellainen, joka on pakko ottaa vahvasti huomioon kun suunnittelee operaatiota Suomea vastaan. Puhumattakaan siitä, millaisia uhkakuvia miehitystä suunnittelevan mielessä herättää 900 000 sotilaskoulutuksen saanutta ihmistä miehitetyssä maassa varustettuna korkealla maanpuolustustahdolla...
Pointtini on tässä se, että meidän on korkea aika lopettaa itsemme vähättely ja "me nyt ollaan vaan tällaisia..." - jääkiekossa siitä on jo päästy, siinä Suomi on eräs maailman menestyneimpiä maita 30 vuoden arvokisamenestyksellä mitattuna - me olemme sitä myös oman maamme puolustuksen saralla - kunhan uskallamme olla sitä ääneen!
Tässä maailmanajassa tätä ajattelua ei pidäkään jättää äänettä. Se on tuotava esille ja sitä on vahvistettava. Jos nykyisen kriisin alkupiste oli Krimin valtaus, siitä seurasi selvästi hämminkiä Suomessakin. Mutta päättäjät ja pv ovat kasanneet rivinsä ja joku suunnitelma on selvästi, jonka mukaan mennään, vaihtoehtoja on punnittu ja vastapropagandaa tehdään. Se tehdään provosoimatta ja otsikot joutuu repimään joku "muu". Tavoite täyttyy ja viesti on selvä. Ja väitän suomalaisten osaavan pelin venäläisten kanssa, osataan puhua sitä kieltä, mikä ymmärretään. Vaikutuksen tekee se hienovaraisuus ja ne keinot, joilla asioita esitetään.