Juuri edellä mainitusta syystä kannattaisi edelleenkin keskittyä puolustuskykyyn tuonne Kainuun korkeudelle (Sodankylän Jääkäriprikaatin voi uhrata) ja antaa Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltain rahoittaa Latvian ja Viron sotilaallinen tyhjiö. Tämä ei voi onnistua kuin puolueettomuudella eli siten, että tyydytään kanssasotimiseen inhaa itää vastaan, mutta jätetään hyökkäysvoimat eli iskukyky muiden rahoitettavaksi.
Käytännössä lienee niin, että samalla tavalla kuin Britannia on eurooppalaisessa NATO:ssa Yhdysvaltain viides kolonna, on Saksa maakaasurauhan vuoksi eurooppalaisessa NATO:ssa Venäjän viides kolonna. Näin kelmien kanssa sitten pitäisi tehdä järkevää ulko- ja puolustuspolitiikkaa niin Lissabonin sotilasliiton jäsenvaltiona kuin jonkinlaisena ulkojäsenenä NATO:n rauhakumppanina.
Ilmeisesti puolueettoman Ruotsin salainen puolustussopimus Eisenhowerin hallinnon kanssa vuodelta 1960 on edelleen voimassa, joten Ruotsi sallii Yhdysvaltain hyökkäyssukellusveneet Gotlannin länsipuolen 300 metrin syvänteeseen. Ruotsi myös ylläpitää, tosin vain JAS-39:illä, merellä rynnäköivää ilmavoimaa.
Lisäksi Saksalla, johon ei voi Berliini-Moskovan akselin vuoksi voi transatlanttisesti tietenkään luottaa, olisi omia sukellusveneitä niin kuin Ruotsillakin, mutta todennäköisesti Saksa läänityttää Venäjälle Suomenlahden ja uhkaa Ruotsin puolueettomaksi niin kuin aina ennenkin.
Näin ollen on strateginen virhe se, että panisimme koko puolustusbudjettimme Suomenlahteen, koska on muiden tehtävä Lissabonin sotilasliitossa täyttää Latvian ja Viron sotilaallinen tyhjiö, joka johtuu vain siitä, että Yhdysvallat petti Gorbatšovin Saksojen yhdistyttyä sallien NATO:n itälaajenemisen Pietarin iholle.
Kun Yhdysvallat huijasi Neuvostoliittoa ja sitten Venäjää, tämä hyvitellään YK:n turvallisuusneuvostoa varten NATO:n yhteistyöneuvostolla ja sillä, että Latviaa, Liettuaa ja Viroa pidetään sotilaallisena tyhjiönä. Virossa on aluepuolustusyritystä erityisesti Itä-Viron venäjänkielisissä suojeluskunnissa, mutta muutoin urheudet jäävät lähinnä Tallinnan kaupunkitaistelijoiden varaan puolustusvoimien komentajaa myöden.
Suomessa puolustuspolitiikkaa suunnitellaan jonkun eläköityneen maavoimien majurin logiikalla, jossa ulkopoliittinen korporaalitasoinen ajattelu on kielletty.
Rahan kaatamista Suomenlahteen haluvat NATO-yhteysmaamme Viron tasavalta, Ruotsin kuningaskunta, Yhdysvallat ja Saksa.
Toisin sanoen Suomen pitäisi vastata oman alueensa puolustamisen lisäksi myös Gorbatšovin huijauksen hinnasta eli siitä, että Suomi subventoisi Tukholman-Skånen merietupuolustuksen Ruotsin kuningaskunnalle, Latvian ja Viron sotilallisen tyhjiön Yhdysvalle, Saksalle ja Puolalle.
Meitä nyt vain huijataan stubbistisen sasistisesti ja merivoimat on jo Svenska folkpartiet i Finlandin avulla ostettu Ruotsin pääesikunnan asille.
