Eiköhän nuo ole pitkälti juuri niitä rauhanajan varastoja. Ei sillä että ne mitään peltikoppeja olisi. Ja tuo hajautus juuri siksi, että mikäli yksi koppi pamahtaa, niin ei mene kaikki kerralla. Olettaisin että noissa olisi helvetin paksut seinät, sekä ohut katto. Näin mahdollisen onnettomuuden sattuessa räjähdysvoima suuntautuisi ylöspäin. Kerran juttelin palomiehen kanssa, jonka toiminta-alueella oli tuollainen varasto. Palohälytyksen sattuessa palokunta menee paikalle, sekä eristää alueen, mutta jää usean sadan metrin päähän katselemaan, että mitä tapahtuu.
Mitä kalustoa kyettäisiin valmistamaan kotimaassa pakon edessä?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Ajattelimpahan vain, että tuon katon tulisi kuitenkin olla sen verran tukeva, että ihan mikään vähäpätöisin lennokin pudottama palopommi ei räjäytä tuollaista koppia, vaan olisi kuitenkin hieman sietokykyä. Muuten menee liian helpoksi.
Vaikka asiasta en mitää tiedä niin pakkohan sen on olla niinkuin sanoit. Nää on rauhanajan varastoja.
Kyllähän sen netistä huomaa että näiden ei ole tarkoituskaan olla salaisia rauhanaikana.
" Haapajärven varasto on 3.Logistiikkarykmentin yksi toimipiste. Haapajärvellä toimii myös Räjähdekeskuksen Haapajärven toimipiste, jossa on räjähteiden tuotantotoimintaa. Haapajärven kaltaisia varastoja on lähes 20 paikkakunnalla ja näillä on useita varastoalueita. Tällä hetkellä ei ole suunniteltu varastojen lakkauttamista"
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_423+2017.pdf
Näistähän löytyy pelastussuunnitelmista lähtien netistä
ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA JULKINEN. Logistiikkalaitos 2. Logistiikkarykmentti Länsi-Suomen varasto-osasto Parkanon varasto
http://docplayer.fi/8826452-Ulkoine...i-suomen-varasto-osasto-parkanon-varasto.html
Asukkaiden vaaratiedotteita
Turvallisuustiedote Puolustusvoimien logistiikkalaitos 2.Logistiikkarykmentti Länsi-Suomen varasto-osasto Tammelan varasto Tammelan varastoalueen lähialueen asukkaille
http://www.hameenlinna.fi/pages/419785/BL12436 LIITE 5 TURVALLISUUSTIEDOTE.pdf
Ei kauvaa tarttisi netis ettiä että kaikki olisi kasassa, ja kaikkia ei tarttis edes ettiä kun on niitä jotka kaikki tiettää esim ähtäri.
Fencer
Kenraali
Näitä sodan ajan asioita mietti päivätöikseen vähintään satoja ammattilaisia. Luuleeko joku, että me laitetaan suurin piirtein PV:n nettisivulle, missä meidän amitsuunit on varastossa ja sen jälkeen istutaan jalat pöydällä?
Kyllä, näin mä luulen. Meillä tuskin on montaa jos ollenkaa salaista isompaa ammusvarastoa. Suomalainen pyrökratia on tosi läpinäkyvää.
Viimeksi muokattu:
Vastataan tuohon kysymykseen,
Meillä on ollut isommilla varikoilla vartijat "aina".
että aika paljon kertoo se, että 1990-luvulla rikolliset keikkailivat ihan mielellään Pohjois-Ruotsin hajautettuja varastoja. Aaltopeltihallista pystyi nostamaan hydraulitunkilla kulman ylös ja sitten ripi-ripi tavaraa Hiaceen ja takaisin koti-Suomeen. Nyt kai se Ruotsinkin hajautus on purettu.
Meillä on ollut isommilla varikoilla vartijat "aina".
Kustaanmiekka
Kenraali
Itse en ole koskaan käynyt millään ammusvarikolla. Ei mitään kokemusta tai näkemystä asiaan. Aina olin kuvitellut, että tottahan aseet, ammukset ja räjähteet on varastoitu kallion sisään taikka maan alle.
Hämmästyin kuin löysin sattumalta noi varastokuvat google mapsista. Sen takia laitoin kuvat mpnettiin, että saisin vastauksia ja tietoa.
Ja kyllähän sitä tulikin. Eivät ole suurikaan salaisuus nuo varastot. Tiedot ovat julkisia. Netistä kaivelemalla löytyy vaikkapa osoitteet.
On kamera- ja sensorivalvonnat, vartiat. Pelastuslaitosten toimintasuunnitelmat. On projektit menossa jossa uudet varastot ovat tulossa maapeitteisiksi. Suunnitelmat jossa hyvissä ajoin varastojen materiaalit hajautetaan pois varastoista jos kriisi uhkaa. Ja läjä ammattilaisia jotka päivätöikseen tekee töitä näiden asioiden parissa joka päivä.
Eli hyvältä näyttää.
Enään ei tarvitse kuvien perusteella ihmetellä asioita. Tietämyksen puute muuttui tiedoksi. Oppiminen tapahtui.
Kiitoksia vastauksista ja hyvää juhannusta!
Huhta
Greatest Leader
Lisättäköön tähän loppukaneettiin vielä yksi PPS.
Mikä on sodan todellinen luonne?
Yllätyshyökkäys ja muut vastaavat toimintakeinot ovat "unthinkable". Toisaalta, eikö sen pitäisi olla yksi suurimmista huolista? Se mikä tuntuu epäuskottavalta, epätodennäköiseltä, mahdottomalta. Eikö siinä ole vihollisen paras keino saavuttaa tavoitteensa? Käytetään epäupseeris- ja epäherramiesmäisiä menetelmiä, jotka iskevät suoraan Suomen heikkoon kohtaan,
Maanpäällinen räjähdevarasto voidaan hoidella yhdellä täsmäpommilla. Yksi pommikone voi kantaa niitä jopa kolminumeroisen määrän (B-1:lle esitetty 144 kpl Small Diameter Bomb). Kourallinen tuollaisia koneita ja pari huipputason ilmaherruushävittäjää suojaamaan ne. Montako suomalaisten telamiinaa ja jumppakuutiota venäläiset voisivat tuhota yllätyshyökkäyksessä? En tiedä, mutta varmaankin hyvin merkityksellisen määrän.
Toteuttamiskelpoisuutta mietittäessä kehotan miettimään asiaa käänteisesti. Mitä vaatisi yllätyshyökkäyksen toteuttaminen Venäjää vastaan? Ei edes venäläisillä ole varaa pitää silmiä jatkuvasti lentotukikohdan laidalla - ei varsinkaan, jos tavoitteena on nähdä kaikki kentällä tapahtuva toiminta ja raportoida siitä. Jos täällä aseistettaisiin JASSM-rynnäkköohjuksilla vaikkapa neljä parvea hävittäjiä, puolet Rovaniemellä ja puolet Rissalassa, niin mitä ennusmerkkejä se antaisi? Aseistaminen voidaan tehdä uteliailta silmiltä ja satelliiteilta suojassa. Yksi jos toinenkin risteilyohjus siirtyy asebunkkerista huoltohalliin tai luolastoon pikku hiljaa - ja niitä voidaan haluttaessa roikottaa siellä kuukausia tai vuosia. Lentäjät briiffataan virastoaikana, normaalin harjoitustoiminnan yhteydessä. Sitten alkaa tapahtua, yhtäkkiä luolastosta ja huoltohangaarista rullaa kiitoradalle kummassakin lentotukikohdassa pari parvea hävittäjiä risteilyohjukset siivissä.
Silloin on myöhäistä. Puolta minuuttia aiemmin Pasit ja oliivinvihreät VW Transporterit ovat kiitäneet kenttien ympärillä oleville spottauspaikoille ja sotilaspoliisit ovat kiinniottaneet kaikki tavatut henkilöt. Vain muutamien minuuttien kuluttua ohjukset on ammuttu ja matkalla kohteisiinsa, jotka ne tavoittavat alle puolessa tunnissa.
Edellinen on toki ainoastaan tekninen toteutus. Mutta on kulunutta väittää, että sota olisi politiikan jatke. Realistinen poliitikko tunnistaa, missä vaiheessa tavoitteet ovat liian suuria poliittisin keinoin saavutettaviksi. Kannattaako antaa vihollisen mobilisoida? Kannattaako pyrkiä poliittiseen ratkaisuun, jossa laukaistakaan ei ammuta, jos sellaisen saavuttaminen on äärimmäisen epätodennäköistä? Voidaanko asevoimien nopeaa "kostoiskua" käyttää näyttönä erinomaisesta suoritus- ja reagointikyvystä, mikä korvaa sodan oikeutuksen luomisen viikkoja etukäteen?
Huhta
Greatest Leader
Ne olisivat muutenkin menneet kohta Stenalle, joten "no defense materiel involved". Ei siis syytä vaarantaa ihmishenkiä.
Yllätyshyökkäys on aina mahdlllinen mutta tietääkö naapuri mitä varastoja pitää tuhota jotta sillä olisi merkitystä? Nuo yksittäiset kopperot tosiaan näkyvät ihan peruskartassa joten maalittaminen on sinällään helppoa. Mitä juuri noissa varastoissa on ja mitä on mahdollisesti jemmattu muualle? Mitä välineitä on missäkin?
Tuhottavien kohteiden listasta tulisi varsin pitkä ja iskusta laaja joten salaaminen vaikeutuisi mutta onnistumisen tasosta ei silti olisi tietoa edes jälkikäteen.
D
Deleted member 2762
Guest
Kyllä naapurikunnassa oleva varikko on vartioitu/suojattu niin hyvin, että ei sinne ole menemistä. Samoin pari muuta joissa olen käynyt. Samoin niiden suojaamiseksi on varmasti hyvät suunnitelmat pahimman varalle. Pitää myös muistaa, että varikoilla on ihan muuta toimintaa kuin pelkkä varastointi, ei joka paikka pursua ammuksia
Ja kun tilanne iskee päälle, niin eiköhän tavara hajauteta aika nopeasti maakuntaan, perustettavien joukkojen lähelle.
Ja kun tilanne iskee päälle, niin eiköhän tavara hajauteta aika nopeasti maakuntaan, perustettavien joukkojen lähelle.
Ihan hyvää ajatuksenjuoksua. Yllätysiskulla pyritään aiheuttamaan maksimaalinen vahinko puolustajan sotilaalliselle kyvylle tai muille sellaisille kohteille joka edistää omien tavoitteiden saavuttamista. Yllätysiskuun voidaan käyttää vain rajallisesti suorituskykyä tai muuten se ei enää ole yllättävä.
On aika vaikea kehittää skenaariota, jossa a-tarvikevarikot olisivat vihollisen prioriteettilistan kärjessä tai edes kovin korkealla. Ensi-iskun kohteena on ilmavoimat ja ilmapuolustus yleisesti, korkean valmiuden yksiköt, lkp-järjestelmä, kriittinen siviili-infra kuten tiedonvälitys, energia ja liikenteen solmukohdat jne.
Siteeraus yllä ja edelläoleva keskustelu ei antanut ihan oikeaa kuvaa asiasta. Paljon on toki saatu aikaan siitä, kun ite näin ekat varastoalueet 70-luvulla. Puhumattakaan sitä aikaisemmista ajoista. Kun sotaväki majaili kaupungeissa, arvatkaa missä olivat valmius a-tarvikkeet? Asioista silloin vastanneet henkilöt eivät myöhemmin mielellään muistelleet näitä aikoja.
Puolustusvoimen sa-materiaalin säilyttäminen on toki ollut ongelmallista koko 100 vuoden itsenäisyyden ajan, johtuen puuttuvista voimavaroista. Kun sitten jotain on kunnolla lentänyt taivaan tuuliin, kuten Vallisaari 1937, Uusikylä 1965 ja viimeisimpänä Ähtäri 1999, on asiaan aina lopulta kiinnitetty huomiota. Eka pamaus ei näkykynyt käytännössä kun tuli sota väliin, mutta Uudenkylän räjähdyksen jälkeen alkoi tapahtua. Silloinkin piti tulla toimeen pienellä rahalla niin rakennettiin yksinkertaiset puurunkoiset peltikattoiset mineriittivarastot, jotka osin ovat vieläkin käytössä. Varastoalueilla ei ollu aina sähköjäkään palovesilinjoista puhumattakaan. Ei ollut tarpeen investoida hälytysjärjestelmiin, koska vartioinnin hoiti tämän rakennusbuumin alkaessa ilmaistyövoima varusmiehet. Näillä "halpavarastoilla" kuitenkin päästiin eroon kelvottomista sekä liian lähellä asutusta sijaitsevista tiloista.
1980-luvulla alettiin rakentaa isoja kalliovarastoja. Oliha niitä aikaisemminkin, mutta sotavuosina ja sitä ennen tehdyt oli kooltaan varsin pieniä. Niihin oli mahdollista saada kunnollinen etävalvonta sekä toimivat kosteudenpoistojärjestelmät joten materiaalin pilaantuminen varastoinnin aikana väheni murto-osaan entisestä. Maanpäälliset varastot saivat ympärilleen suojavallit, jotka valitettavasti havaittiin Ähtärissä riittämättömiksi. Räjähdyksissä kuumat esineet lensivät viereisten rakennusten katoille sytyttäen nekin tuleen. NATO-yhteensopivuus edellytti sitten maalla peitettyjä varastoja, jotka siis olisi ilman tätä onnettomuuttakin tullut vakioiksi maanpäällisessä varastoinnissa.
Miksei asioita sitten panna kuntoon! Se ei ole aina helppoa vaikka rahaakin vähän olisi, esim verrattuna muuhun valtionhallintoon. Tasoristeysonnettomuuden jälkeen poliitikot hellittää kukkaroa ja ratahallinto teettää alikulun valtion varoin. Niistä ei kukaan murehdi jälkeenpäin eikä investoinnille kukaan mitään korkotuottoja laske. Mutta PV:n pitää Senaatti-Kiinteistöltä vuokrata vaatimukset täyttävät varastotilat. Jos kerralla annettaisiin vaikka 100 ME uusien varastojen rakentamiseen, nousisivat vuokrat pilviin ja olisivat poissa tulevista toimintamenoista.
Lopuksi vielä huomatus: Prosenttilukuvuilla voidaan aina esittää asioita, joita niiden halutaan osoittavan. Varastointiakin on kolmea laatua. pitkäaikaista. lyhytaikaista sekä tilapäistä. Prosentteina kerrotut puutteet eivät näitä erottele. Tai suoja-alueet ei jossain ihan täyty, mutta alueelle suunnitelleen kalliovarasto 5-10 v kuluttua. Lunastaminen veisi lähes saman ajan ja olisi kalliosuojan valmistuttua tarpeeton.
Huhta
Greatest Leader
Esimerkkinä käytetty kohdetyyppi ei välttämättä ollut kaikkein realistisin, myönnettäköön. Tarkoitus painottaa sitä, että nykyaikaisten aseiden aikakaudella varsin pienillä resursseilla (ilman suuria ennakkovalmisteluja) voidaan tuottaa laajaa tuhoa. Keskustelussa nousi muistaakseni aiemmin esille, että maanpäällisiä räjähdevarastoja olisi n. 1000 kpl - 50 vuotta sitten jokaisen tuhoaminen olisi vaatinut hillittömän määrän lentosuoritteita ja ampumatarvikkeita, kun osumatarkkuus olisi ollut mitä se oli ja kun maalien löytäminen olisi ollut epävarmaa pimeällä ja huonoissa sääolosuhteissa. Tänä päivänä ei ole tuollaisia rajoitteita - kohteeseen osutaan joka säässä ja pommit osuvat huomattavan tarkasti. Reilu puolenkymmentä pommikonetta voi riittää tuhannen kohteen tuhoamiseen. Yksi F-22 voi riittää lentotukikohdan tuhoamiseen (jokin tällainen kuva pyöri foorumilla SDB:tä koskien, ja vaikka tuhoaminen sisälsi ehkä pientä liioittelua, niin aika montaa, arvokasta kohdetta lentotukikohdassa olisi kyetty iskemään noinkin vähäisellä resurssilla).
Mikä harmillisinta, ammusvarikkoja on paljon, mutta arvokkaimpia kohteita on melko vähän. Montako huoltohallia Patria Aviationillä on ja montako konetta niissä on huollettavina vieri vieressä? Montako tutka-asemaa ilmapuolustuksella on? Keskivalvonta- ja kaukovalvontatutkista enemmistö lienee jatkuvasti valvomassa ilmatilaa jo rauhan aikana, ja kokonaismäärä on alle 20 kpl. Normaaliaikoina tutkien sijoittelu käsittääkseni nojataan pitkälti kiinteisiin tutka-asemiin, joissa niitä voidaan käyttää etänä. ELSO ja muut tiedustelumenetelmät tuottanevat melko hyvän käsityksen tutkien sijainneista, ja vaikka eivät tuottaisikaan, niin maalien arvokkuuden vuoksi tutka-asemia voi hyvinkin kannattaa ampua jopa sokkona. Puhutaan kuitenkin mahdollisuudesta aiheuttaa suorastaan kriittistä vahinkoa tutkailmavalvonnalle.
Kavat ja Kevat ovat tosiaan hyvin tiedossa ja Ilmavoimatkin ovat enemmän ja vähemmän paikalla tukikohdissaan. Yllätysiskulla pystyisi sen onnistuessa varmasti tekemään kipeää. Toivottavasti asiaa on huomioitu mahdollisimman laajalti jo rauhan aikana. Tuskin valmiuden parantaminen kuitenkaan on rajoittunut julkisuudessa esiteltyihin järjestelyihin. Hajauttaminen on tässäkin kohdin se helpoin vastakeino.
Vääpeli
Greatest Leader
Luolastot on siitä pahoja räjähteiden varastoinnissa, että onnettomuuksissa tuhot on sit massiivisia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenkylän_asevarikon_räjähdysonnettomuus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenkylän_asevarikon_räjähdysonnettomuus
Huhta
Greatest Leader
50 tonnia kuormaa per HCT-rekka ja alle 600 kuljetusta riittää koko materiaalin siirtoon muihin sijainteihin? Kuormaukseen kuluu jokin aika, mutta tämä lienee niitä asioita, joita on valmisteltu (kontit, kuormalavat, rullakot jne. versus tavaran makuuttaminen hyllyssä).