Forumin omatekoiset sensorit aina nostaa päätään, kun keskustelu menee mielenkiintoisiin aiheisiiin....
Täysin turhaan, sillä ne ressut joilla tietoa valmiusasioista on, osaavat kyllä jättää postaamisen muille. Ihan teknisesti ajatellen on totta, että luolat on pääosin suunniteltu ennen täsmäaseiden aikakautta. Mutta ei pintaräjähdys suuaukkoja umpeen sorra. Ei nyt mennä siihen millaisia ovet ovat, mutta räjähdyksen jälkeinen kulkuaukon raivaus sujuu rälläkällä ja hitsipillillä. Mitä taas tulee lainauksen ajatukseen luolien sopimattomuudesta räjähteiden varastointiin, niin siinä on kyllä useampiakin näkökohtia:
Sota-aikaiset luolat jouduttiin suunnittelemaan niin, että vesi valui niistä itsekseen pois. Ei ollut luotettavaa pumpputekniikkaa vielä. Silloin katot jäivät ohuiksi. Niitä ei myöskään vahvistettu ruiskubetonilla,
kiinnitetty metrien pituisilla terästangoilla eikä kallion rakoja täytetty betonilla. Luolien katot eivät siis enää puhkea ja lennätä räjähteitä ja kivenlohkareita ympäristöön vaan syntyvä paine purkautuu suu- ja ilmastointiaukoista.
Toisaalta samanlaisia räjähdyksiä kuin Uudessakylässä ei myöskään enää tapahdu. 1900-luvun mittaan kaikilla suurvalloilla lensi joku ruutivarasto ilmaan, kun ruuti syttyi itsekseen. Nämä tulivat julkisiksi silloin kun niin tapahtui isoissa tykistöaluksissa. Viimeiset länsimaita kohdanneet oli 1980-luvulla, kun jenkeillä räjähti taistelulaivan ja risteilijän tykkitorni kymmenine kuolonuhreineen. Tätä ruudin syttymistä ei missään maassa voitu myöntää onnettomuuden aiheuttajaksi, koska sen jälkeen ei kukaan olisi suostunut moisiin kuolemanloukkuihin menemään ainakaan rauhan oloissa. Jokaisen tapauksen yhteyteen piti kehitettää sabotaashiteoria, jolle ei tietenkään koskaan löytynyt yhtäkään todistetta. Meillä sabotashia vastaava teoria oli katosta räjähteiden päälle mahdollisesti pudonnut kivi. Mutta tämä on vaan mun omaa ajatteluani. Lainauksen wiki-artikkeilin lopussa lähdeluettelossa on mielenkiintoisia YLE Areenan haastatteluja. Ennen oltiin tosi avoimia; ei Ähtäristä löydy vastaavia.
Ammusvarastojen räjähdyksiä uutisoidaan maailmalta mutta meidä räjähdekemian tutkimus on huippuluokkaa ja jokaisesta erästä tehtävä seuranta estää onnettomuudet. Enää ei myöskään ole vanhoja eriä, joiden kaikkia ominaisuuksia ei tunneta. Lisäksi määräysten mukainen varastointi tapahtuu siten ettei pahoja räjähdysten ketjuuntumia tapahtu. Näin ainakin uskotaan.