- Ensin pitäisi parantaa suomalaisten lapsi-inho ja lapsenkasvatuspelko. Lapsi on tuntematon ja ennalta-arvaamaton otus älykkäimmällekin ihmiselle.
- Suomalainen on liian ympäristövastuullinen hankkimaan lapsen. Länsimainen lapsi on suurkuluttajan alku.
- Suomalainen on liian vastuullinen hankkimaan lapsen. Lapsen kasvatus ei ole saavutus, vaan velvollisuus joka pitää suorittaa jos sen erehtyy laittamaan alulle. Lisävastuuta kaipaa harva.
- Suomalainen on liian järkevä hankkimaan lapsia. Suomalainen ei ole haltioitunut lapsesta ideana. Suunnaton haltioituminen on vaarallista.
- Suomalainen tarvitsee ajattelumuutoksen. Lasta ei ruokita työllä eikä rahalla vaan ruoalla. Suomalainen vastuuntunto ja tabu sanelee, että ilman työpaikkaa ei saa eikä voi olla lasta.
- Suomalainen pitää liikaa hiljaisuudesta. Lapset ovat hiljaisuuden vastakohta. Suomalainen ei myöskään halua olla häiriöntuottaja olemalla vanhempi.
- Suomalainen ei ole riskinottaja. Lapsenhankintaan liittyy aika kauheita riskejä, kuten mahdollinen vammaisuus, menetys, epävarma tulevaisuus, epäusko itseen vanhempana... Ja suomalainenhan pelkää niitä kaikkia kerralla. Tieto on lisännyt tuskaamme niin paljon, ettei muisteta samalla, että meillä on kaikki parhaat välineet terveiden lasten tuottamiseen, sairaiden parantamiseen sekä ongelmien hoitamiseen.
- Suomalainen kestää huonosti odottamatonta stressiä. Syitä voidaan arvailla. Tai no... minä ainakin reagoin pahasti odottamattomiin pieniin vastoinkäymisiin... Miten yleinen se paha reaktio on?
- Suomalainen on myöskin (turhan) työn rasittama. Liike-elämä vie mehut potentiaalisista vanhemmista, tehden samalla taloudellista itsemurhaa.
- Suomalainen arvostaa omaa henkilökohtaista vapauttaan ja liikkuvuuttaan liikaa. Lapsi on vapauden vastakohta.
Ehdotan:
- Vauvahoidon kokeilua yläaste- ja lukioikäisille, sikäli kun se kaikkien vanhemmille käy. Eli tuupataan elävä ihmisvauva tajuissaanolevan yläasteikäisen syliin ja annetaan tuttipullo. Ikimuistoinen kokemus, varmasti. Tämä pitää suorittaa oppilas kerrallaan yhdessä pienessä huoneessa valvonnan alla, ilman että luokkakaverit ovat näkemässä.
- Siedätysterapia. Oman elämänsä hallintaan tottunut nuori aikuinen pitää totuttaa hallitsemattomasti rääkyvään lapseen. Vauvan meteli ajaa helposti modernin stressialttiin ensivanhemman raivon partaalle, mikäli tämä ei osaa odottaa sitä.
- Ennakoiva tottelemattomuussiedätyshoito. Videoidaan jonkun kauhukakaran edesottamuksia, näytetään video yläasteikäisille, kysytään mitä he tekisivät jos olisivat tuon vanhempia, ja arvausten jälkeen kerrotaan oikea vastaus, ja sanotaan että kaikkiin kasvatusongelmiin on vastaus, jos sitä vain tajuaa pyytää ennen raivaria.
- Ylipäätään lastenhoito-oppi voisi tulla osaksi opetussuunnitelmaa jonkun vähäpätöisemmän oppiaineen tilalle. Juuri nyt olen ällistynyt miksi se ei jo ole. (en minä mikään opettaja ole mutta silti en muista kenenkään ehdottaneen moista aiemmin)
- Sanotaan nuorille, että jos he eivät ala pian nussimaan vauvoja tähän maahan, niin Suomelle käy kuin Ruotsille!!! UUUU! O_O
Jos tuota sijoitusasianhaaraa tutkitaan, niin ehkäpä maanpuolustuksesta pitää tehdä uskottava siis niinku ulkomaisten sijoittajien silmissä, kuten liittymällä Natoon... Jostain syystä Suomi nauttii sijoittajien silmissä riskilisää itänaapurin takia. Tästä oli toisessa ketjussa ja Hesarissa.