Jaa, millä tapaa eivät jatka? Ok, yleensä lapsilla on isän sukunimi, mutta ei kai suvunjatkaminen nyt kutistu vain nimeen. Yleensä isovanhemmat ovat suunnilleen yhtä kiintyneitä tyttärensä lapsiin kuin poikansakin, joten siltä osin sanoisin kyllä ihmisten subjektiivisesti pitävän tyttärensä lapsia ihan samalla tavoin suvunjatkeena kuin poikansakin.
Koska tyttölapset aikanaan menevät naimisiin, ottavat miehen nimen ja synnyttävät lapsia, joilla on miehen sukunimi.
Jos Pentti Virtanen on sukunsa ainoa jäljellä oleva miespuoleinen jäsen ja hän vaimonsa Maija Virtasen kanssa saa vain tyttären Kaisa Virtasen, joka menee naimisiin Niklas Arajärven kanssa ja saa yhden poikalapsen, Petri Arajärven, niin Virtasen sukuun ei synny uusia Virtasia, mutta Arajärven suku turvaa säilymisensä uuden siittäjän ansiosta edellyttäen, että tuo poikalapsi myöhemmin saa lisää poikalapsia.
Tyttölapset ovat toki aivan tasavertaisia poikalapsiin ja ei minua missään määrin haittaisi saada tytärtä joskus, mutta kyllä minä poikiakin haluaisin. Isoisän sanoja lainatakseni
”meidän suvun miehillä on sellaiset vehkeet, että niillä tehdään poikia”. Aika pitkälti se noin on ollutkin.
Olet aika vanhanaikainen, jos a) pidät vain miespuolisia jälkeläisiä suvunjatkajina
Poikalapset todennäköisesti säilyttävät oman nimensä ja tekevät uusia saman nimen omaavia eli kyllä se on noin, kuten esitit.
ja b) ajattelet sodalla olevan tämän asian kannalta juuri merkitystä. Länsimaisella ihmisellä on huomattavasti suurempi todennäköisyys saada vain tyttölapsia kuin menettää poikansa sodassa.
No minun suvussani on enemmän kaatuneita miespuoleisia jälkeläisiä kuin tyttölapsia. Viime sotien aiheuttamasta suvun radikaalista pienentymisestä ja hegemonian heikentymisestä ei ole vieläkään toivottu, mutta onneksi kasvua tapahtuu sukupolvi kerrallaan, koska meidän suvun miehet siittävät lähinnä poikalapsia.
Ai niin, enkä muuten itse näe, että minulla on mitään valtaa "uhrata" poikia isänmaan alttarilla. Tuo kuulostaa melkein joltain Aabrahamin (melkein) tekemältä poikansa tappamiselta. En voisi mitenkään suhtautua lapsiini sillä ajatuksella, että onhan teitä sen verran monta, että jonkun voisi uhrata isänmaalle.
No enhän minä heitä uhraisi, mutta tiedostan sen, että sodassa sotilaita kuolee ja jos ainokainen poika kaatuu, niin minun osaltani lenkki katkeaa. Siksi pitäisi saada useampia poikalapsia, jotta kaikki ei ole yhden kortin varassa.