Miten Suomen väestö saataisiin kasvuun?

Lestadiolaiset ja helluntalaiset tekevät tässä mielessä hyvää työtä:D
Heidän määränsä taitaa vain olla sen verran marginaalinen, ettei heilläkään eikä heidän jälkeläisillään Suomenniemeä täytetä.
Tiedän muutaman perheen jompaa kumpaa uskontosuuntaa olevan perheen ja heidän perhekohtainen lapsilukunsa on uskomaton.
 
Todennäköisesti, mutta muutamia haasteita on. Televisossa haastateltiin maahanmuuttajaa, joka oli tehnyt 500 työhakemusta ilman tulosta. Hän oli sitä mieltä, ettei ainakaan työllisyystilanne lisämaahanmuutolla taida parantua.

Niin. Tämä on nimenomaan käsiteltävän kysymyksen keskeisimmän problematiikan kova ydin, josta päästäänkin nopeasti siihen johtopäätökseen, että Suomessa on jo nyt olosuhteisiin nähden aivan liikaa ihmisiä. Tästä johtuen maahanmuuton tai syntyvyyden lisääminen ovat yhteiskunnan kannalta molemmat yhtälailla kaikessa lyhytnäköisyydessään erittäin vastuuttomia tavoitteita.

Ensin tuottavuus, työllisyys, huoltosuhde ja valtiontalous kuntoon. Sitten vasta voidaan harkita väestön lisäämistä tai muita mahdollisia toimenpiteitä. Typerää kutsua vieraita kylään, jos kaikille ei riitä ruokaa ja juomaa tarjottavaksi.

Mistä saadaan Suomeen tuottavuuden ja työllisyyden lisäämisen kannalta oikeasti kriittisiä investointeja? Kuinka voisimme houkutella ulkomaisen pääoman tänne? Siinä on hyvä kysymys vaikka eduskuntavaalien pääteemaksi, ja se on Suomen kannalta muodostumassa todelliseksi kohtalonkysymykseksi - toisin kuin jatkuva vouhotus Nato-jäsenyydestä.
 
- Ensin pitäisi parantaa suomalaisten lapsi-inho ja lapsenkasvatuspelko. Lapsi on tuntematon ja ennalta-arvaamaton otus älykkäimmällekin ihmiselle.
- Suomalainen on liian ympäristövastuullinen hankkimaan lapsen. Länsimainen lapsi on suurkuluttajan alku.
- Suomalainen on liian vastuullinen hankkimaan lapsen. Lapsen kasvatus ei ole saavutus, vaan velvollisuus joka pitää suorittaa jos sen erehtyy laittamaan alulle. Lisävastuuta kaipaa harva.
- Suomalainen on liian järkevä hankkimaan lapsia. Suomalainen ei ole haltioitunut lapsesta ideana. Suunnaton haltioituminen on vaarallista.
- Suomalainen tarvitsee ajattelumuutoksen. Lasta ei ruokita työllä eikä rahalla vaan ruoalla. Suomalainen vastuuntunto ja tabu sanelee, että ilman työpaikkaa ei saa eikä voi olla lasta.
- Suomalainen pitää liikaa hiljaisuudesta. Lapset ovat hiljaisuuden vastakohta. Suomalainen ei myöskään halua olla häiriöntuottaja olemalla vanhempi.
- Suomalainen ei ole riskinottaja. Lapsenhankintaan liittyy aika kauheita riskejä, kuten mahdollinen vammaisuus, menetys, epävarma tulevaisuus, epäusko itseen vanhempana... Ja suomalainenhan pelkää niitä kaikkia kerralla. Tieto on lisännyt tuskaamme niin paljon, ettei muisteta samalla, että meillä on kaikki parhaat välineet terveiden lasten tuottamiseen, sairaiden parantamiseen sekä ongelmien hoitamiseen.
- Suomalainen kestää huonosti odottamatonta stressiä. Syitä voidaan arvailla. Tai no... minä ainakin reagoin pahasti odottamattomiin pieniin vastoinkäymisiin... Miten yleinen se paha reaktio on?
- Suomalainen on myöskin (turhan) työn rasittama. Liike-elämä vie mehut potentiaalisista vanhemmista, tehden samalla taloudellista itsemurhaa.
- Suomalainen arvostaa omaa henkilökohtaista vapauttaan ja liikkuvuuttaan liikaa. Lapsi on vapauden vastakohta.

Ehdotan:
- Vauvahoidon kokeilua yläaste- ja lukioikäisille, sikäli kun se kaikkien vanhemmille käy. Eli tuupataan elävä ihmisvauva tajuissaanolevan yläasteikäisen syliin ja annetaan tuttipullo. Ikimuistoinen kokemus, varmasti. Tämä pitää suorittaa oppilas kerrallaan yhdessä pienessä huoneessa valvonnan alla, ilman että luokkakaverit ovat näkemässä.
- Siedätysterapia. Oman elämänsä hallintaan tottunut nuori aikuinen pitää totuttaa hallitsemattomasti rääkyvään lapseen. Vauvan meteli ajaa helposti modernin stressialttiin ensivanhemman raivon partaalle, mikäli tämä ei osaa odottaa sitä.
- Ennakoiva tottelemattomuussiedätyshoito. Videoidaan jonkun kauhukakaran edesottamuksia, näytetään video yläasteikäisille, kysytään mitä he tekisivät jos olisivat tuon vanhempia, ja arvausten jälkeen kerrotaan oikea vastaus, ja sanotaan että kaikkiin kasvatusongelmiin on vastaus, jos sitä vain tajuaa pyytää ennen raivaria.
- Ylipäätään lastenhoito-oppi voisi tulla osaksi opetussuunnitelmaa jonkun vähäpätöisemmän oppiaineen tilalle. Juuri nyt olen ällistynyt miksi se ei jo ole. (en minä mikään opettaja ole mutta silti en muista kenenkään ehdottaneen moista aiemmin)
- Sanotaan nuorille, että jos he eivät ala pian nussimaan vauvoja tähän maahan, niin Suomelle käy kuin Ruotsille!!! UUUU! O_O



Jos tuota sijoitusasianhaaraa tutkitaan, niin ehkäpä maanpuolustuksesta pitää tehdä uskottava siis niinku ulkomaisten sijoittajien silmissä, kuten liittymällä Natoon... Jostain syystä Suomi nauttii sijoittajien silmissä riskilisää itänaapurin takia. Tästä oli toisessa ketjussa ja Hesarissa.
 
Ulkonäkö toki on tärkeä ominaisuus joka ratkaisee valintoja aika paljon, mutta nostaisin esille myös luonteen ja älykkyyden.
Ovat eri strategioita evoluutiossa.

Tällä hetkellä ehkä promiskuiteetti on ykkönen evoluutiostrategiassa.
 
2) Verotuksessa täytyisi olla vähennykset lapsimäärän mukaan (niinkuin monissa sivistyneissä länsimaissa onkin) ja mahdollisuus siihen että yhden tienaajan tapauksessa sen yhden tienaajan verotuksen tulisi olla kevyempää tavalla tai toisella.
Skidejä on, mutta määrä ei kuulu foorumille.

Verojen vaikutus ei todellakaan koskaan ole, eikä olisi ollut vaikuttava seikka.
 
Niin. Tämä on nimenomaan käsiteltävän kysymyksen keskeisimmän problematiikan kova ydin, josta päästäänkin nopeasti siihen johtopäätökseen, että Suomessa on jo nyt olosuhteisiin nähden aivan liikaa ihmisiä. Tästä johtuen maahanmuuton tai syntyvyyden lisääminen ovat yhteiskunnan kannalta molemmat yhtälailla kaikessa lyhytnäköisyydessään erittäin vastuuttomia tavoitteita.

Ensin tuottavuus, työllisyys, huoltosuhde ja valtiontalous kuntoon. Sitten vasta voidaan harkita väestön lisäämistä tai muita mahdollisia toimenpiteitä. Typerää kutsua vieraita kylään, jos kaikille ei riitä ruokaa ja juomaa tarjottavaksi.

Mistä saadaan Suomeen tuottavuuden ja työllisyyden lisäämisen kannalta oikeasti kriittisiä investointeja? Kuinka voisimme houkutella ulkomaisen pääoman tänne? Siinä on hyvä kysymys vaikka eduskuntavaalien pääteemaksi, ja se on Suomen kannalta muodostumassa todelliseksi kohtalonkysymykseksi - toisin kuin jatkuva vouhotus Nato-jäsenyydestä.

Nato-vouhotus on kätevämpi teema. Se voidaan unohtaa kaikkein helpoimmin vaalien jälkeen, näkeehän tämän se kuuluisa Markareettakin ilman silmiä. Tuotttavuus ja työllisyys - ovat juuri NE asiat, joista pitäisi vaaliteemat rakentaa. Mksi ei rakenneta? Liian vaikeita yleisölle? Vai joutuuko niistä helpoimmin luokalle, jos puheet kusee todellisuuden kanssa? Vai ylittääkö teema nykyisten edustajien kyvyt ja käsitykset?

Historian saatossa Suomi on aina tuottanut "liikaväestöä". Ennen wanhaan ei ollut varaa maksaa työkkärikorvauksia ja niimpä osa lähti aina maailmalle. Nyt ei ole enää tarjolla mestoja vähän koulutetulle potentiaalille lähtijälle. Tai on, mutta ei se tietysti houkuttele lähteä kisaamaan hampurilaiskassan paikasta bangladeshiläisen kanssa.

Suuret ikäluokat imaistiin työn syrjään paisutetulla julkisella sektorilla. Haluttiin pitää yhteiskuntalupaus, koska pelättiin kommunismia. Jälkilasku jäikin kätevästi tuleville sukupolville. Ja samaa tehdään nytkin. Satamiljardinen velka on oikeasti siirrettyä verotusta...tai sitten pitää saada kasvua, joka jauhaa velan veks. Ja se onnistuu vain Laamanatorin esittämin eväin, muuten tulee eteen tuppi ja tappi.
 
Nato-vouhotus on kätevämpi teema. Se voidaan unohtaa kaikkein helpoimmin vaalien jälkeen, näkeehän tämän se kuuluisa Markareettakin ilman silmiä. Tuotttavuus ja työllisyys - ovat juuri NE asiat, joista pitäisi vaaliteemat rakentaa. Mksi ei rakenneta? Liian vaikeita yleisölle? Vai joutuuko niistä helpoimmin luokalle, jos puheet kusee todellisuuden kanssa? Vai ylittääkö teema nykyisten edustajien kyvyt ja käsitykset?

Historian saatossa Suomi on aina tuottanut "liikaväestöä". Ennen wanhaan ei ollut varaa maksaa työkkärikorvauksia ja niimpä osa lähti aina maailmalle. Nyt ei ole enää tarjolla mestoja vähän koulutetulle potentiaalille lähtijälle. Tai on, mutta ei se tietysti houkuttele lähteä kisaamaan hampurilaiskassan paikasta bangladeshiläisen kanssa.

Suuret ikäluokat imaistiin työn syrjään paisutetulla julkisella sektorilla. Haluttiin pitää yhteiskuntalupaus, koska pelättiin kommunismia. Jälkilasku jäikin kätevästi tuleville sukupolville. Ja samaa tehdään nytkin. Satamiljardinen velka on oikeasti siirrettyä verotusta...tai sitten pitää saada kasvua, joka jauhaa velan veks. Ja se onnistuu vain Laamanatorin esittämin eväin, muuten tulee eteen tuppi ja tappi.
Itse tulkitsen sodanjälkeistä historiaa hieman eri tavalla. Toki Suomessa on ollut isoja teollisuusprojekteja, mutta ei Suomi ole suunnitelmataloudella noussut. Jos joku niin väittää, on se väärän todistuksen antamista. (Lestat menevät piiloon)

Suomi on noussut yrityksillä.
 
Itse tulkitsen sodanjälkeistä historiaa hieman eri tavalla. Toki Suomessa on ollut isoja teollisuusprojekteja, mutta ei Suomi ole suunnitelmataloudella noussut. Jos joku niin väittää, on se väärän todistuksen antamista. (Lestat menevät piiloon)

Suomi on noussut yrityksillä.

Pane hyvä mies minut igsignorelistalle. Kirjoitanko tosiaan niin sekavasti, että ymmärrät suunnilleen kaiken tekstini äimpäin?

Ei noussut Suomi suunnitelmataloudella, se on totta. Mutta tuo mainio nousu rahoitti juuri sen jutun, josta kirjoitin. Eli korkean verotuksen avulla rahoitettiin suurten ikäluokkien fantastinen elämä ja se tapahtui siten, että julkiselle sektorille keksittiin helvetisti työpaikkoja....joita nyt yritetään hiljalleen saattohoitaa. Jos Suomen talouselämä ei olisi kestänyt tuota kuppaamista, olisimme olleet todella kusessa ja niissä vallitsevissa oloissa kommunismi olisi muuttunut kaksi astetta vakavammaksi uhkaksi.
 
Suora vastaus suoraan kysymykseen: Maahanmuutolla. Mutta ei "hinnalla millä hyvänsä" - tyylisellä maahanmuutolla.

Mielestäni on päivänselvä asia, että maahanmuutto, joka tuottaa yhteiskuntaan - tavalla tai toisella - riippakiviä, pitää olla kohtuullisen vähäistä, koska siihen ei ole varaa. En nyt sano, että se pitäisi täysin tukahduttaa, mutta jokin roti kuitenkin pitää olla.

Kenties jonkinlainen pisteytysjärjestelmä olisi paikallaan? Pisteitä koulutuksen, työkokemuksen, yrittäjäkokemuksen, perheen koon, ... ym mukaan. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin yhteiskunta tulee vastaan, ja jossain kohtaa voidaan puhua kansalaisuuden saamisesta. Tai ainakin yritetään jollain tavalla sitouttaa yhteiskuntaan.

Venäläisiä ei kannata karsastaa sen kummemin kuin mitään muitakaan kansallisuuksia. Kyllä tarpeeksi korkeasti koulutettu (=noin suurinpiirtein fiksu) venäläinen tajuaa mitä maassa tapahtuu. Poikkeuksia on, mutta ovat vähemmistössä em. sosioekonomisessa luokassa. Ja luonnollisesti jo sekin, että koulutettu haluaa muuttaa ulkomaille Venäjän nykyisessä tilanteessa, puhuu jo omaa kieltänsä useissa tapauksissa.
 
Viimeksi muokattu:
Joku poliitikko (en muista kuka, oisko ollut joku kepun lestasiivestä) rohkeni joskus ehdottaa tätä ratkaisuksi väestön vanhenemiselle. Tosin ei hän ihan tuota sanaa tainnut julkisuudessa käyttää, mutta kumminkin. Seuranneesta keskustelusta jäi mieleen eräs Vihreiden naisjohtaja, joka lyttäsi ajatuksen "vanhanaikaisena", vaikkakaan ei kyennyt juurikaan perustelemaan miksi se ei toimisi:D.
työllisyystilanne lisämaahanmuutolla taida parantua.
Riippuu maahanmuuttajista ja heidän osaamisestaan ja kotiutumiskyvystään. Esimerkiksi paimenille on täällä suhteellisen vähän työllistymismahdollisuuksia, eikä niitä paljonpuhuttuja Fazereita ja Finlaysoneita taida olla tänne enää juurikaan tunkemassa.
 
eikä niitä paljonpuhuttuja Fazereita ja Finlaysoneita taida olla tänne enää juurikaan tunkemassa.

Siitä tulikin mieleeni eilen kuulemani vitsi. Mitä yhteistä ja mitä eroa on Poroshenkolla ja Fazerilla?

Oikean vastauksen keksin heti. Molemmat ovat suklaamiehiä. Mutta eroa jäin miettimään. Sitten kaveri lohkaisi: "Vain toisella on niin kamalat olot kotimaassaan, että haluaa muuttaa sieltä pois!"
 
Jokainen elävä organismi pyrkii jatkamaan sukua, tavalla tai toisella. Ihmisellä tämä kehitys on jostakin syystä häiriintynyt viime vuosikymmeninä, ja nyt on aika palata juurille. Nykyinen järjestelmä edellyttää väistämättä lisää veronmaksajia, mikä oikeuttaa juurille palaamisen. Enkä nyt yhdy kaikkein villeimpiin ketjussa esitettyihin ratkaisumalleihin, mutta en katsoisi sitä pahalla, jos yhteiskunta kannustaisi lisääntymään.

Ensinnäkään ihmisen kehitys ei ole häiriintynyt. Sukua jatketaan edelleen. Suomen syntyvyysluku on karvan verran yli 2. Lapsia ei vaan tehdä kuutta, niin kuin tehtiin 100 vuotta sitten, vaan yksi tai pari, joka riittää suvun jatkamiseen ihan hyvin. Se ei johda ihmismäärän käsistä karanneeseen kasvuun, joka on tapahtunut teollisen vallankumouksen aikana, vaan palataan siihen ihmislajin normaalitilaan, että ihmisten kokonaismäärä pysyy suht vakiona. Jos katsot ihmiskunnan historiaa, niin väkimäärän kasvuvauhti välillä 1850-2000 on ollut ihan muuta kuin aiemmin. Miksi sen tilan pitäisi sinusta olla normaalitila?

Sinä kaipaat veronmaksajia. On totta, että väestön ikääntyminen tarkoittaa sitä, että huoltosuhde heikkenee, mutta en ole mitenkään vakuuttunut, että eräänlaiseen pyramidiajatteluun (paljon nuoria, vähän vanhuksia) perustuva systeemikään voi toimia nykyisessä matalan kuolleisuuden tilassa. Minusta meidän pitää vain sopeutua vähitellen vanhenevaan väestöön. Yksi tapa tässä on vähittäinen eläkeiän nosto sitä mukaa, kun vanhukset ovat terveempiä ja elävät pidempään (kuten koko ajan on tapahtumassa). Tämä on kestävämpi keino kuin se, että koitamme vain pumpata pyramidin pohjalle lisää ja lisää ihmisiä (jotka tietenkin ajan myötä sitten vanhenevat hekin).
 
Huoltosuhde korjaa itse itsensä jos siirrytyään pysyvästi pienemmän syntyvyyden malliin, tätä kehitystä sekoittaa juurikin täysin vieraiden populaatioiden siirtäminen massamaisesti tänne.
 
Suomen syntyvyysluku on karvan verran yli 2.

"Vuonna 2012 kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,80." -Tilastokeskus

Sinä kaipaat veronmaksajia. On totta, että väestön ikääntyminen tarkoittaa sitä, että huoltosuhde heikkenee, mutta en ole mitenkään vakuuttunut, että eräänlaiseen pyramidiajatteluun (paljon nuoria, vähän vanhuksia) perustuva systeemikään voi toimia nykyisessä matalan kuolleisuuden tilassa. Minusta meidän pitää vain sopeutua vähitellen vanhenevaan väestöön. Yksi tapa tässä on vähittäinen eläkeiän nosto sitä mukaa, kun vanhukset ovat terveempiä ja elävät pidempään (kuten koko ajan on tapahtumassa). Tämä on kestävämpi keino kuin se, että koitamme vain pumpata pyramidin pohjalle lisää ja lisää ihmisiä (jotka tietenkin ajan myötä sitten vanhenevat hekin).

Väestön vanheneminen on vakava ongelma lääketieteen pysyessä nykytasolla, koska vanhuksista syntyy kuluja. Olen taipuvaisempi hyväksymään ajatusmallisi, mikäli joskus saavutamme kuolemattomuuden (ja osaamme pysäyttää vanhenemisprosessin). Siinä tapauksessa uusien kansalaisien tuottaminen ei ole niin tärkeää, kun 400-vuotiaskin voi käydä töissä ja pysyä hyvässä kunnossa rasittamatta julkisia palveluita.
 
Väestön vanheneminen on vakava ongelma lääketieteen pysyessä nykytasolla, koska vanhuksista syntyy kuluja. Olen taipuvaisempi hyväksymään ajatusmallisi, mikäli joskus saavutamme kuolemattomuuden (ja osaamme pysäyttää vanhenemisprosessin). Siinä tapauksessa uusien kansalaisien tuottaminen ei ole niin tärkeää, kun 400-vuotiaskin voi käydä töissä ja pysyä hyvässä kunnossa rasittamatta julkisia palveluita.

Lisäksi täytyy huomioida automaatio, keinoäly ja robotiikka, se ei lisää ehkä kulutusta mutta se lisää tuottavuutta.
 
Koulutus laskee syntyvyyttä. Siis naisten koulutuksen väheneminen nostaa syntyvyyttä. Yksinkertaista.

En tosin tietenkään kannata tuota. Vastasin vain kysymykseen.

Mielestäni Suomen syntyvyyttä ei tarvitse saada nousuun. Huoltosuhde pitää korjata. Talous on kaiken A ja O, kun se saadaan nousuun korjaantuu muutkin asiat kuin automaattisesti.
 
Huoltosuhde korjaa itse itsensä jos siirrytyään pysyvästi pienemmän syntyvyyden malliin, tätä kehitystä sekoittaa juurikin täysin vieraiden populaatioiden siirtäminen massamaisesti tänne.

Pitkällä aikavälillä pienillä kansoilla jotka elävät etäällä markkinoista, on navajo-heimon kohtalo. Pienenee....pienenee....häviää...
Suomalaisen kansan oma kasvaminen on siitä kiinni että elinolot ovat suotuisat, innovatiivisuus kukoistaa itsestä ja uudet markkinakelpoiset tuotteet syntyvät nimenomaan Suomessa. Sille pohjalle ja takuutyöllisyydelle on hyvä paneskella jälkikasvua.
Noh, ollaan nyt rehellisiä, niin kauan kuin Suomi elää metsästä raakapuun tuottajana, eikä uusia Nokioita ole näkyvissä, niin navajon suuntaan mennään ja kovaa.
Perustelu ja esimerkki: Turusta poistuu Sandvikin maanalaisten koneiden valmistus, kun joku on todennut, että sellainen ei kannata Suomessa. Tarkkailkaa muutenkin konepajayritysten kehitystä, se miten niillä menee ja niitä syntyy Suomeen on aika hyvä innovatiivisuuden ja laadukkaan valmistamisen mittari.
 
Pitkällä aikavälillä pienillä kansoilla jotka elävät etäällä markkinoista, on navajo-heimon kohtalo. Pienenee....pienenee....häviää...
Eivät kai navajot mihinkään ole häviämässä, sehän taitaa olla yksi Yhdysvaltojen runsaslukuisimmista intiaanikansoista.
 
Otetaan Venäjältä naisia tänne kasapäin. Siellä on naisia miljoonia enemmän kuin miehiä. Tarjotaan nuorille naisille kansalaisuutta sieltä ja huppista, ongelma ratkaistu. Pari miljoonaa venäläisnaista Suomeen ja probleemi poistuu itsestään.
 
Back
Top