Kun liittovaltion poliisi ja liittovaltion asevoimat partioi kaduilla valvomassa monikultuurisuuden etenemistä niin tähän mennään nopeasti.
Jos liittovaltion poliisi ja arsevoimat eivät olisi jo suunnitteilla voisit vaikka syyttää foliohattuilusta.
"Monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara" ???
- Viestiketjun aloittaja Pihatonttu
- Aloitus PVM
Kun liittovaltion poliisi ja liittovaltion asevoimat partioi kaduilla valvomassa monikultuurisuuden etenemistä niin tähän mennään nopeasti.
Jos liittovaltion poliisi ja arsevoimat eivät olisi jo suunnitteilla voisit vaikka syyttää foliohattuilusta.
Onhan Ruotsiin ennekin muuttanut paljon porukkaa mm. Suomesta homma toiminut ihan ok. Työteliästä väkeä joka otti paikkansa yhteiskunnassa. Kun tulijat ovatkin kokonaan eri kulttuurista voi homma edetä vähän eri sapluunalla. Ja siihen olisi hyvä herätä ajoissa. Tässä kohdin Suomessakin menee ajatus vähän vinoon kun tiedetään että tarvitaan lisää tekijöitä väestön ikääntyessä. Tulijat eivät vain ole osoittautuneet kaikilta osin erityisen työteliäiksi ja asia pitäisi käsitellä realistisesti väsyneen rasistiksi tai suvakiksi huutelun sijaan. Valtiolla on oikeus ja velvollisuuskin ohjata yhteiskunnallista kehitystä oikeaan suuntaan. Ei kai tässä sen ihmeellisemmästä asiasta puhuta.
Tuo tuntuu olevan monella eurooppalaisella liberaalilla hyvin tyypillinen asenne. Demokratia ja uskonnonvapaus tunnutaan ottavan itsestäänselvyyksinä, asioina, joita kaikki maailmassa tavoittelevat. Todellisuudessa nykyinen länsimainen liberaali elämäntapa on täysin vieras koko islamilaiselle maailmalle ja on ollut olemassakin vain vähän yli sata vuotta. Maahanmuuttajat eivät sopeudu helposti tai kivuttomasti täysin toisenlaiseen kulttuuriin edes vuosikymmenien aikana, kuten somalit ovat Suomessa osoittaneet.
Tämä näkyy myös ulkopolitiikassa, kun länsimaat pyrkivät saamaan johonkin entiseen diktatuuriin demokraattiset vaalit ja sitten yllätytään, kun uusi demokraattisesti valittu valtionpäämies alkaa välittömästi sortaa ja kyykyttää vieraisiin uskontokuntiin ja etnisiin ryhmiin kuuluvia ja kumoaa kaikki perusoikeudet ensimmäisenä vuotenaan vallassa. Eurooppalaiselle liberaalille tuonkaltainen toiminta on käsittämätöntä; demokratia on saavutettu, sananvapaus on lisääntynyt ja etniset ryhmät ovat saaneet samat oikeudet keskenään, miksi ihmeessä kukaan haluaisi eroon tästä paratiisista? Ikiaikaisten heimoperinteiden ja fanaattisen uskonnollisuuden kulttuurissa kasvanut uusi valtionpäämies taas ei ymmärrä lännen närkästystä. Hänhän toimii omiensa hyväksi ja käyttäytyy oman kulttuurinsa silmissä moraalisesti täysin oikein.
Maahanmuutosta, jonka lähtömaassa etniset kiistat, kiihkouskovaisuus ja uskollisuus omalle etniselle ryhmälle, ei valtiolle, ovat väestön kulttuurissa merkittäviä tekijöitä, ei ole hyötyä Suomelle. Maahanmuutto demokraattisista maista, joissa kulttuuri korostaa lain noudattamista ja työteliäisyyttä, voi taas olla hyvinkin hyödyllistä. Valitettavasti Suomeen pyrkii eniten juuri ensiksi mainittuja tulijoita.
Mili
Eversti
Eikö kuitenkin lopputulos ratkaise viimepelissä?
En minä ole sinua mistään syyttänyt. Jokainen näkee tulevan omalla tavallaan ja parasta on se että jokainen on hyvin todennäköisesti väärässä.
Pihatonttu
Respected Leader
Kyllä!
Kansainvälistyminen on orgaaninen, tarve- ja halulähtöinen tapahtuma, joka vähentää yhteiskuntien ja etnisten/kulttuurillisten ryhmien välistä skismaa.
Monikulttuurisuus on ideologinen tavoite, jota jotkut ajavat ideologisista ja opportunistisista syistä vaikka se lisää yhteiskuntien ja etnisten/kulttuurillisten ryhmien välisiä konflikteja.
Kyse on jatkumosta, joten absoluuttisen tarkan rajan vetäminen on tietenkin mahdotonta. Mutta niinhän se on kaikkien poliittisten ja yhteiskunnallisten "saman ilmiön prosessuaalisesti vastakkainen tapahtumakulku" -tyyppisten asioiden kanssa.
Tuo on ollut monikultturismin edistämiseen tähtäävä perustelu. Mutta heti kun monikultturismilla oli saatu korvattua kansainvälisyyden tavoittelu, käännettiin kelkka ja monikultturismin ajajat alkoivat huutaa kurkku suorana kulttuurillisen omimisen (eli vaikutteiden omaksumisen) pahuutta.
Yhteiskuntatieteellisestä noidankattilasta nousevat narratiivi-, kehystämis- ja määrittelypelit käyttävät ei-vakiintuneita ja epätäsmällisiä termejä juuri siksi, että niillä on helppo johtaa harhaan. Niitä käytetään pikkutarkan täsmällisesti, mutta merkitystä tai termiä muutetaan heti kun tarkkuus alkaa muodostua agendalle haitaksi.
Coffee Man
Respected Leader
Ja nekin pyrkijät on niitä jotka ei muille kelpaa
Monikulttuurisuus voi hyvinkin olla rikkaus ja voimavara, mutta niiden kulttuurien pitää sopia edes jollakin tavalla yhteen, muuten on luvassa isoja ongelmia.
Sillä ei sinänsä ole merkitystä tuleeko maahanmuuttaja demokratiasta vai diktatuurista jos maahanmuuttaja kykenee ja haluaa asua demokratiassa. Islam ja demokratia on suoraan sanottuna todella huono vitsi.
Pihatonttu
Respected Leader
Kriketti: Kansainvälisyyttä. Kriketin kaikille yhteiset säännöt yhdistävät.
Opiskelu: Kansainvälisyyttä. Opiskelu tapahtuu oppilaitoksen ja opiskelun normatiivisilla ja kulttuurillisilla normeilla.
Syömäpuikot ja puhe: Kansainvälisyyttä. Ei perustu julkilausuttuun tai -lausumattomaan vaatimukseen vaan siihen, että henkilö on omaksunut taitoja ja käyttää niitä.
Silpominen: Monikultturismia. Toimitaan oleskelumaan normien vastaisella tavalla koska lähtömaan normit katsotaan ylemmiksi ja tärkeämmiksi.
Afga-rock: Laskisin monikultturismin piiriin. Toisaalta sota ja sotilaallinen hallinta luo omat norminsa ja ne voivat olla hegemonisessa asemassa siihen asti kunnes tilanne vakiintuu.
Siveyspoliisit: Monikulttuurisuutta.
Japanilainen pukeutuu trachiin: Kansainvälisyyttä. Toimitaan hegemonisessa asemassa olevan kulttuurin mukaan.
Eli yksinkertaisesti: Sekä kansainvälisyys että monikulttuurisuus ovat eri kansoihin, kulttuureihin ja/tai etnisyyksiin kuuluvien henkilöiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien kansakäymistä. Jos kanssakäyminen tapahtuu emämaan ja/tai paikallisesti hegemonisen normiston puitteissa, niin se on kansainvälisyyttä. Jos emämaan ja/tai paikallisesti hegemonisen normiston korvaaminen omalla katsotaan oikeutetuksi tai normaaliksi, niin kyse on monikulttuurisuudesta. Ideologia, jonka mukaan tulijoiden pitää saada elää oman kulttuurinsa ja sen normien mukaan on monikultturismia.
Pihatonttu
Respected Leader
Maailman kokonaisedun näkökulmasta olisi kannattavinta tarkastella väestön liikakasvua aina lokaalina ongelmana joka pitää ratkaista lokaalisti sen sijaan että se päästetään leviämään globaaliksi.
Miksi ei kansainvälisyyttä?
Pihatonttu
Respected Leader
Kansainvälisessä ympäristössä toinen sukupolvi tuppaa integroitumaan. Monikulttuurisessa ympäristössä toinen sukupolvi tuppaa olemaan ensimmäistä ongelmallisempi. Sille on koko ajan tehty selväksi ettei se kuulu kantaväestöön eikä voi integroitua siihen vaan pysyy (vanhempiensa) lähtökulttuurin osana ja (vanhempien) lähtökulttuuri sen kulttuurina. Niinpä se on tyhjän päällä ja juureton.
Amerikkalainen perinne on kansainvälinen, integroitumista edellyttävä ja tukeva. Eurooppalaisessa mallissa on tuo kammottava monikulttuurisuusideologia ohjaavana voimana. Seuraukset ovat todella ikävät. Lisäksi ne kasautuvat.
Lepukki
Eversti
Riippuuko tuo nyt sitten näkökulmasta:
1. Eli, jos koet että sinun on ollut pakko tutustua vähemmistön (esim. suomenruotsalaisten) kieleen koulussa, niin olet joutunut monikulttuurisuuden uhriksi.
2. Jos taas koet, että naapurimaan kielen oppiminen on ollut osa rakentavaa kanssainkäymistä, niin se onkin kansainvälistä oppimista.
Lepukki
Eversti
Anteeksi vain @Pihatonttu, mutta tämä määrittely: monikulttuurisuus paha, kansainvälisyys hyvä, ei nyt ihan toimi niin suorasti. Varsinkaan kun näitä kahta termiä käytetään oikeasti kuvaamaan niin montaa erillistä asiaa ja ilmiötä.
Mutta aloittamastasi aiheesta voidaan kuitenkin keskustella ja mielestäni olet tuossa kyllä asian ytimessä: mitä enemmän pyritään kannustamaan vähemmistöjä ja uusia tulokkaita kuulttuuriperintönsä vaalimiseen, niin se osaltaan pönkittää yksilöiden ja yhteisöiden erillistä valtaväestöstä poikkeavaa identiteettiä. Tämähän taas on omiaan edistämään "me ja nuo" asettelua ja rikkonaista yhteiskuntaa yhteisen kansallisen identiteetin luomisen sijaan.
Amerikka on kyllä aika karu esimerkki siitä miten sinne tultiin, vähemmistö kasvoi vahvemmaksi kun kantaväestö, syrjäytti sen ja lopputulema oli kulttuurien sekamelska, jotka sitten vuosien saatossa ovat oppineet tulemaan toimeen keskenään... Kyllä siinä prosessissa monikultuurisuutta mahtui kansainvälisyydenkin sekaan jonkin verran
.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Kielitaito ei itsessään ole kuin työkalu ja metodi alkaa harjoittamaan kansainvälisyyttä tai monikulttuurisuutta. Se ei tee ihmisestä sen enempää kumpaakaan mutta on sen mahdollistaja. Tästä syystä esimerkiksi rahallisesti tuettaville maahantulijoille vaatimus maan virallisen kielen taitamisesta on täysin perusteltu integraation mahdollistamiseksi vastaanottavaan maahan.
Mikäli Suomeen olisi tulossa vaikkapa 10 miljoonaa ahkerasti duunia painavaa ja lakeja noudattavaa itäaasialaista, niin tervetuloa vaan! Suomalaiset muodostaisivat sitten korkeintaan kolmasosan kansasta eli olisivat vähemmistö. Se ei kuitenkaan olisi ongelma. Katsotaanpa, millä tavoin suomalainen yhteiskunta muuttuisi tämän myötä.
Ravintolamaailma varmasti ottaisi suuren harppauksen kohti aasialaisia keittiöitä. Joitain kielipoliitisia muutoksia voisi olla muutoksen kokeneen kansakunnan agendalla. Itäaasialaiset pärjäävät opinnoissaan hyvin, joten ulkomaalaistaustaisten opintomenestys suhteessa kantaväestöön paranisi (ei ole pitkä aika siitä kun uutisoitiin ulkomaalaistaustaisten pärjäävän huonosti kantaväestöön verrattuna Pohjoismaissa). Väestön elinajanodote kasvaisi. Väkivaltarikollisuus suhteessa väkilukuun laskisi. Talous kasvaisi. Eläkkeiden rahoitus helpottuisi. Suomi voisi houkutella enemmän aasialaista työvoimaa, opiskelijoita ja turisteja. Kenties Suomen väliset suhteet ja yhteistyö itäaasialaisten maiden kanssa syventyisi. Kansa saisi nauttia urheilumenestyksestä, sillä Suomi menestyisi paremmin pöytätenniksessä ja sulkapallossa. Aasialaiset yritykset saattaisivat investoida herkemmin Suomeen. Luterilaisen kirkon propaganda ei uppoaisi kansan syviin riviin yhtä hyvin kuin ennen. Ehkä arkkitehtuuri ja sisustus voisi hieman piristyä. Poliittisella kentällä uudet tuulet puhaltaisi, saattaisi syntyä esimerkiksi Suomen kiinalainen kansanpuolue. Liekkö se sen huonompi puolue olisi kuin moni nykyisistä puolueista.
Sinäkin voisit kokea jotkin muutokset tervetulleiksi, mikäli nämä tulijat pitäytyisivät samanlaisessa arvomaailmassa kuin mikä on vallalla heidän kotimaissaan. Suhtautuminen huumeiden käyttöön muuttuisi huomattavasti kielteisemmäksi. Nykymuotoiseen humanitaariseen maahanmuuttoon ryhdyttäisiin suhtautumaan kielteisemmin, ehkä maahanmuuttopolitiikka humanitaarisen maahanmuuton suhteen muuttuisi hyvin nuivaksi. Kristinuskon lisäksi joitain muita uskontoja voitaisiin kritisoida nykyistä ankarammin. Ahkeruutta kunnioitettaisiin. Kasvaneen talouden myötä puolustukseen voitaisiin satsata enemmän. Vakavista rikoksista rangaistaisiin ankarammin. Yhteisön odotuksille annettaisiin suurempi arvo kuin omalle edulle.
Joitakin käytännön haittoja tietyisi syntyisi. Asuntojen hinnat lähtisivät nousuun viimeistään siinä vaiheessa, kun fuerdait tulisivat Suomen asuntomarkkinoille. Jotkut paikalliset voisivat kokea muutoksen liian nopeaksi, vaikkeivat muutoin siitä kärsisikään. Kaikenlaista kitkaa syntyisi muutoksen myötä, mutta tuskin mitään maata mullistavaa. Kiinan tiedustelutoiminta saattaisi hyötyä muutoksesta.
Eihän tuo ollenkaan hassummalta kuulosta, vai mitä Talvela? Kyllä minä mieluummin tuollaisen kehityskulun ottaisin, kuin tämän nykyisen... Valitettavasti tämän asian pohtiminen on kovin teoreettista. Koreatownien muodostumisen sijaan Suomessa on riskinä Molembeekien ja Rosengårdien syntyminen. Epäilemättä suomalaisista voi ajan mittaan tulla vähemmistö nykyiselläkin kehityksellä.
Tuo on yksi ymmärrettävä tulkinta. Wikipediakin osoittaa termillä olevan useita merkityksiä. Oma tulkintani on erilainen. Jos sinun tulkinnoilla mennään, niin kansainvälisyys on hyvä asia, monikulttuurisuus huono asia.
Viimeksi muokattu: