Monipaikkatutkajärjestelmä

Kiitos @JHartikka perusteellisesta selostuksesta :)

Iso maa, suuret etäisyydet, pitkät aallot :rolleyes:

Onko venäläiset TV-antennit suomalaisia isompia? Tuo 6m vaatisi 1,5m antennin?

Havaintoantenneja OIRT1-telkkarikanavan lentsikkadopplereille

Kyllä vain, OIRT1-kanavan TV-vastaanotinantennit ovat kookkaita. Puolen aallon jagielementin pituus on noin 3 m. Onnekkaasti tälle itä-TV:n ykköskanavalle käyvät tavalliset 6m 'hamssibandin' eli 50 MHz amatöörialueen tehokkaat jagiantennit sellaisinaan. Niitä on sekä rakenneltu dopplermittauksia varten, että ostettu valmiina.

Eri ohjelmakanavien TV-lähetyksiä on toki samoista lähetinmastoista myös korkeammilla taajuuksilla. Nekin sopivat, mutteivät lyhyempikantamaisina ole aivan niin kiinnostavia lentsikkadopplereiden havainnointiin, kuin tämä matalataajuisin ykköskanava. Tässä eräs vieraskielinen kanavaluettelo.

Lähettimiä on hyvinkin eri tehoisina, alkaen Moskovan ja Pietarin korkeista antennimastoista parinsadan kilowatin säteilytehoineen, aina kymmenen watin paikallisiin 'kissannahkalähettimiin' epämääräisine mastontekeleineen. Tässä turistikuva Vienan alueen Malozhman kylästä, jossa paikallislähettimen masto näkyy kylän takana oikealla.

6m TV-bandin dopplerantenneiden kuvia


Näillä aloitettiin - Kotiaseman 2 m 10-el ja 6 m 4-el antennit viistopolarisaatioon asetettuina.jpg

Näillä aloitettiin. Kotiaseman 2 m 10-el ja 6 m 4-el 'hamssiantennit' viistopolarisaatioon asetettuina niin, että ne kuuntelevat sekä pysty-, että vaakapolarisaatiolähetteitä. Useimmat R1-kanavan TV-lähetteet ovat vaakapolarisaatiossa, joten myöhemmin on havaintojagit asetettu vaakaan.



A 50 MHz 4-el horizontal dipole array for aircraft scatter reception on OIRT 1 TV (c) OH7HJ.jpg
Antennivarustusta parannettiin jatkuvaa havainnointia varten rakentamalla erikoisesti Pietarin TV-kantoaallon lentsikkadopplereita varten lähes ympärisäteilevä tehokas 4-elementtinen vaakadipolimatto (horizontal dipole array). Sen dipolien päät suunnattiin Pietarin TV-lähetintä kohden niin, että ne vaimentavat heikkoja dopplereita 'häikäisemään' pyrkivää voimakasta TV-kantoaaltoa, ja samalla havaitsevat tavallisesti kantoaallon 'varjoon' jäävät lentsikkadopplerit. Tämä antenni on edelleen jatkuvassa käytössä, ja sitä kuuntelevalta vastaanottimelta tulostuu Maanpuolustusnetin tutkademon vasen spektrinauha.



Aerial for one of first remote nodes was a homemade 4-el portable 50 MHz yagi (c) OH7HJ.jpg
Havaintorinkiin liittyi toinen asema, jolla etähavainnointi aloitettiin 'matkamallisella', koottavalla kevyellä 4-elementtisellä 6m bandin amatöörijagilla. Elementit ovat foliopinnoitettua hiilikuitua ja puomi lasikutuista 'harjanvarsiputkea'. Pituudeltaan nelimetrinen jagiantenni painaa alle kilon.



6 m yagi PA50-6-6 for OIRT1 channel AS dopplers compared to a familiar TV yagi (c) OH7HJ.jpg
Ensimmäinen dopplerihankkeelle saatu tehokas 6m pitkä 50 MHz kaupallinen jagiantenni PA50-6-6 korvasi edellisen kuvan 'kevytjagin'. Kokoverrokkina on vieressä tavallinen digi-TV-antenni.



Doppler node 6-element 50 MHz yagi PA50-6-6 (c) OH7HJ.jpg
Samanlainen 6m tehojagi asennettiin pian toisellekin etähavaintoasemalle.



PA50-6-6 doppler receiving yagi on a remote receiving node (c) OH7HJ.jpg
Ja sitten yksi lisää mukaan tulleelle etähavainnointisolmulle.



50 MHz 2 x 6-el jagikaksikko 23 m maston nokassa (c) OH7HJ.JPG
Kun wanhan 4-elementtisen matalan jagin tilalle saatiin käännettävään 23 m mastoon sijoitettu 2 x 6 -elementtinen 6m jagikaksikko, niin Mp-netin demoaseman oikeanpuoleisen tutkanauhan havaintoetäisyys parani ajoittain hieman teoreettisen tutkahorisontin yli. Samalla vastaanottoherkkyys alkoi riittää dopplerhavaintoihin myös heikkojen R1-kanavan paikallis-TV-lähetinten kantoaalloilla.

Linkit

Maston pystyttäminen ja 2 x 6 -elementtisten 50 MHz dopplerhavainnointijagien asennus: http://oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=599&sid=1d2fbad3f341bec8883f7667e6caf287&start=30#p1852


T: - Juha -
 
Viimeksi muokattu:

TBman

Ylipäällikkö
Havaintoantenneja OIRT1-kavana lentsikkadopplereille

Kyllä vain, OIRT1-kanavan TV-vastaaotinantennit ovat kookkailta. Puolen aallon jagielementin pituus on noin 3 m. Onnekkaasti tälle itä-TV:n ykköskanavalle käyvät tavalliset 6m 'hamssibandin' eli 50 MHz amatöörialueen tehokkaat jagiantennit sellaisinaan. Niitä on sekä rakenneltu dopplermittauksia varten, että ostettu valmiina.

Eri ohjelmakanavien TV-lähetyksiä on toki samoista lähetinmastoista myös korkeammilla taajuuksilla. Nekin sopivat, mutteivät lyhyempikantamaisina ole aivan niin kiinnostavia lentsikkadopplereiden havainnointiin, kuin tämä matalataajuisin ykköskanava. Tässä eräs vieraskielinen kanavaluettelo.

Lähettimiä on hyvinkin eri tehoisina, alkaen Moskovan ja Pietarin korkeista antennimastoista parinsadan kilowatin säteilytehoineen, aina kymmenen watin paikallisiin 'kissannahkalähettimiin' epämääräisine mastontekeleineen. Tässä turistikuva Vienan alueen Malozhman kylästä, jossa paikallislähettimen masto näkyy kylän takana oikealla.

6m TV-bandin dopplerantenneiden kuvia


Näillä aloitettiin. Kotiaseman 2 m 10-el ja 6 m 4-el 'hamssiantennit' viistopolarisaatioon asetettuina niin, että ne kuuntelevat sekä pysty-, että vaakapolarisaatiolähetteitä. Useimmat R1-kanavan TV-lähetteet ovat vaakapolarisaatiossa, joten myöhemmin on havaintojagit asetettu vaakaan.



Antennivarustusta parannettiin jatkuvaa havainnointia varten rakentamalla erikoisesti Pietarin TV-kantoaallon lentsikkadopplereita varten lähes ympärisäteilevä tehokas 4-elementtinen vaakadipolimatto (horizontal dipole array). Sen dipolien päät suunnattiin Pietarin TV-lähetintä kohden niin, että ne vaimentavat heikkoja dopplereita 'häikäisemään' pyrkivää voimakasta TV-kantoaaltoa, ja samalla havaitsevat tavallisesti kantoaallon 'varjoon' jäävät lentsikkadopplerit. Tämä antenni on edelleen jatkuvassa käytössä, ja sitä kuuntelevalta vastaanottimelta tulostuu Maanpuolustusnetin tutkademon vasen spektrinauha.



Havaintorinkiin liittyi toinen asema, jolla etähavainnointi aloitettiin 'matkamallisella', koottavalla kevyellä 4-elementtisellä 6m bandin amatöörijagilla. Elementit ovat foliopinnoitettua hiilikuitua ja puomi lasikutuista 'harjanvarsiputkea'. Pituudeltaan nelimetrinen jagiantenni painaa alle kilon.



Ensimmäinen dopplerihankkeelle saatu tehokas 6m pitkä 50 MHz kaupallinen jagiantenni PA50-6-6 korvasi edellisen kuvan 'kevytjagin'. Kokoverrokkina on vieressä tavallinen digi-TV-antenni.



Samanlainen 6m tehojagi asennettiin pian toisellekin etähavaintoasemalle.



Ja sitten yksi lisää mukaan tulleelle etähavainnointisolmulle.



Kun wanhan 4-elementtisen matalan jagin tilalle saatiin käännettävään 23 m mastoon sijoitettu 2 x 6 -elementtinen 6m jagikaksikko, niin Mp-netin demoaseman oikeanpuoleisen tutkanauhan havaintoetäisyys parani ajoittain hieman teoreettisen tutkahorisontin yli. Samalla vastaanottoherkkyys alkoi riittää dopplerhavaintoihin myös heikkojen R1-kanavan paikallis-TV-lähetinten kantoaalloilla.
Linkit

Maston pystyttäminen ja 2 x 6 -elementtisten 50 MHz dopplerhavainnointijagien asennus: http://oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=599&sid=1d2fbad3f341bec8883f7667e6caf287&start=30#p1852


T: - Juha -
Areial Oy tekee noita Järvenpäässä!
+ montamonta muutakin erittäin tarpeellista järjestelmäantennia :)
Kauppaan vaan, kotimainen työ kunniaan!
 
Areial Oy tekee noita Järvenpäässä!
+ montamonta muutakin erittäin tarpeellista järjestelmäantennia :)
Kauppaan vaan, kotimainen työ kunniaan!
Aerialilta saa tarvittaessa vähän isompaakin mastoa, ettei tartte ulkoa kiivetä ;)

Aeriaaleja vastaanotetaan turvaviestintäverkkoon!

Terve, tuttu on antenninvalmistaja! Aerialin antenneja olen laittanut toisen vapaaehtoishankkeen, turvaviestintäverkon (TUVI) koetoistimelle OH7RAC. Ylä-VHF-bandin kaksikkodipoli on sen toisella dataradioportilla. Puhetoistimella on iso nelikkovertikaali AV1912. Nämä ovat paitsi tehokkaita, niin myös laajakaistaisia antenneja, ja käyttöiältään jokseenkin ikuisia.

Lekodopplerimittauksiin sopivat 50 MHz antennit sensijaan ovat Aeriaalilta hinnakasta erikoistilaustavaraa. Niinpä ne on monipaikkatutkamittauksiin joko rakennettu, tai ostettu ulkomaisilta valmistajilta näiden edullisimmasta 'hamssiantennien' vakiomallistosta.

Etsintäkuulutus: 2-, 3- ja 4-elementtiset vertikaalit!

Laitetaan samalla myös tänne haku tehokkaista, monielementtisistä kotimaisista Aeriaaleista turvaviestintäverkon laajentamista varten. Tällaisia antenneja on poistettu, ja poistetaan edelleen wanhoista viranomaisten VHF-verkoista, jotka on korvattu enimmäkseen virvellä. Purkupaikalle sattuessa ne voi saada alumiiniromun hinnalla.

'ROT-budjetilla', eli 'reserviläisen omasta taskusta' toimiville turvaviestintäverkon rakentajille tehovertikaalit sensijaan maksavat uusina messinkiä. Siksi kaikki tällaiset kierrätyssulattoon joutumasta pelastetut teho-Aeriaalit otetaan kiitollisuudella vastaan kriisiviestintäverkkojen rakentajille ympäri maata!

Esimerkkejä turvaviestintäverkkoon sopivista Aerialeista. Tässä 2-elementtinen, joka toimii OH7RAC paikkatieto- eli APRS-porttina sekä paketti- eli dataradioverkon sanomaliikennettä välittävänä porttina:





Kolin tuvitoistimen OH7RAC nelielementtinen Aerialin vertikaali AV1912 on tehokkain mitattu saatavissa oleva antenni turvaviestintäkäyttöön:




Linkit:

T: - Juha -
 

TBman

Ylipäällikkö
Aeriaaleja vastaanotetaan turvaviestintäverkkoon!

Terve, tuttu on antenninvalmistaja! Aerialin antenneja olen laittanut toisen vapaaehtoishankkeen, turvaviestintäverkon (TUVI) koetoistimelle OH7RAC. Ylä-VHF-bandin kaksikkodipoli on sen toisella dataradioportilla. Puhetoistimella on iso nelikkovertikaali AV1912. Nämä ovat paitsi tehokkaita, niin myös laajakaistaisia antenneja, ja käyttöiältään jokseenkin ikuisia.

Lekodopplerimittauksiin sopivat 50 MHz antennit sensijaan ovat Aeriaalilta hinnakasta erikoistilaustavaraa. Niinpä ne on monipaikkatutkamittauksiin joko rakennettu, tai ostettu ulkomaisilta valmistajilta näiden edullisimmasta 'hamssiantennien' vakiomallistosta.

Etsintäkuulutus: 2-, 3- ja 4-elementtiset vertikaalit!

Laitetaan samalla myös tänne haku tehokkaista, monielementtisistä kotimaisista Aeriaaleista turvaviestintäverkon laajentamista varten. Tällaisia antenneja on poistettu, ja poistetaan edelleen wanhoista viranomaisten VHF-verkoista, jotka on korvattu enimmäkseen virvellä. Purkupaikalle sattuessa ne voi saada alumiiniromun hinnalla.

'ROT-budjetilla', eli 'reserviläisen omasta taskusta' toimiville turvaviestintäverkon rakentajille tehovertikaalit sensijaan maksavat uusina messinkiä. Siksi kaikki tällaiset kierrätyssulattoon joutumasta pelastetut teho-Aeriaalit otetaan kiitollisuudella vastaan kriisiviestintäverkkojen rakentajille ympäri maata!

Esimerkkejä turvaviestintäverkkoon sopivista Aerialeista. Tässä 2-elementtinen, joka toimii OH7RAC paikkatieto- eli APRS-porttina sekä paketti- eli dataradioverkon sanomaliikennettä välittävänä porttina:





Kolin tuvitoistimen OH7RAC nelielementtinen Aerialin vertikaali AV1912 on tehokkain mitattu saatavissa oleva antenni turvaviestintäkäyttöön:




Linkit:

T: - Juha -
Oletko ollut yhteydessä Aerialille, jos heillä olisi "voimaa" osallistua tällaiseen "vapaaehtoistoimintaan"??? Ovat ryökäleen tekevää sakkia ja aika rakentavaa henkeä siellä on! :)
 
http://m.iltalehti.fi/uutiset/201611222200030827_uu.shtml?_ga=1.168784104.855005145.1478531104

Venäjä on parantanut tutkatekniikkaansa. Venäjä on ottamassa käyttöönsä hajautettua tutkajärjestelmää, jossa on useita lähettimiä ja vastaanottimia. Tällainen kehittynyt monipaikkatutka keilaa useista eri suunnista samaan aikaan.

Suomella on sattumalta erityisosaamista radiotekniikan alalta. Kaikki ei kadonnut Nokian romahtamisen mukana. Siksi puolustusministeriön ei tarvitse luottaa pelkästään konekauppiaiden myyntipuheisiin, vaan voimme itse tutkia häiveominaisuuksia.

Puolustusministeriön teettämän suurelta osin salaisen tutkimuksen mukaan F-35 ei välttämättä pysty väistämään venäläistä monipaikkatutkaa.

Suomalaisten insinöörien tekemät simulaatiot osoittavat selkeästi, että monipaikkatutkan matalilla tutkataajuuksilla Venäjä saa häivekoneet tutkaseurantaansa huomattavasti aikaisemmin kuin korkeampitaajuisilla tutkilla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomi riisui F-35:n aseistaan. Ylimääräisistä häiveominaisuuksista ei kannata maksaa. Amerikkalaisten pitää pudottaa hintaa selvästi, jotta kone kelpaisi Suomelle.
-----------

Hintaneuvottelut ovat alkaneet.

@JHartikka ;)

Erikoisesti muotoillut tutkamaalit

Kiitos uutisesta, sen fysiikka pitää paikkansa sekä teoriassa, että käytännössä! 'Tavallisille' eli takaisinheijastusta pyörivin antennein hyödyntäville korkeataajuisille tutkille toimiva lekojen häivemuotoilu ei enää toimikaan monipaikkatutkille, koska nämä katsovat lentsikoiden taakseheijastuksia ja viistoheijastuksia. Tämä oleellinen havaittavuuteen vaikuttava ero on siis heijastuskulmissa.

Perinteinen pyöriväkeilainen tutka seuraa suoraa takaisinheijastusta (backscatter). Monipaikkatutka puolestaan on hajautettu verkko, joka kuuntelee yhtaikaa useita eri kulmissa heijastuvia radiokaikuja koneista. Veitsenterämäisellä lekon häivemuotoilulla pyritään ja kyetään poistamaan ainoastaan korkeataajuisten tutkabandien suora takaisinheijastus. Monipaikkatutkan seuraamia viisto- ja taakseheijastuksia (forward scatter) hämylentsikan veitsenterämuotoilu ei poista. Paremminkin se selkeyttää ja vahvistaa niitä.

Perinteisen SHF-tutkan takaisinheijastusta vähentämään muotoillun tutkamaalin heijastuskuvio jättää VHF-monipaikkatutkan nauhalle sille hyvin luonteenomaisen 'tutkajalanjäljen', joka on monipaikkatutkalle jopa helpompi havaita ja tunnistaa konetyyppi sen perusteella, kuin tavanomaisen koneen heijastuskuvio. Erikoisesti tavanomaista SHF-bandin takaisinheijastustutkaa välttelemään muotoillun hämylekon jälki näyttäytyy siis monipaikkatutkalle kuin huutomerkkinä.

Veitsenterä onkin VHF-taajuuksilla tylsä

Toinen huomattava ero on, että monipaikkatutkat pystyvät hyödyntämään tavallisia pyöriväkeilaisia SHF-bandien tutkia paljon matalampia VHF-taajuuksia, joille lekomuotoilu on hampaaton. Samoin kuin koneiden erilaiset tutkaheijastusta vähentävät absorptiopinnoitteet.

Aallonpituuden vaikutusten suhteen luontoäiti on armoton. Teräväksikin takaisinheijastusta piilottamaan hiotut särmät alkavat heijastaa radioaaltoa takaisin, kun taajuus laskee. Ainoat tavat piiloutua matalataajuisten tutkien aalloilta ovat joko tehdä leko reippaasti puolta aallonmittaa pienemmäksi, tai rakentaa se ei-johtavista materiaaleista. Siis pieni muovinen lennokki tai puhallettava lateksipallo välttää tutkat. Tietenkin ilman heijastavia sähköisiä osia, kuten radio-ohjaimia, viestivälineitä ja antenneja.

Myös absorptiopinnoitteiden kanssa tulee luonnollinen raja vastaan. Pitkäaaltoisemmat tutkalaineet vaatisivat lentolaitteen pintaan aallonpituutta vastaavasti ronskisti paksumman pinnoitteen. VHF-aaltoja vastaan veturinpainoiseksi kivihiilimöykyksi rapattu möhkäle puolestaan vastustaa ilmassapysymisen fysiikkaa sekä järkälemäisen aerodynamiikkansa, että järkyttävän ylipainonsa puolesta.

Monipaikkatutkan katseen välttelemiseksi joutuu siis nyt ja pitkälle tulevaisuuteen taapertamaan tiiviisti maankamaralla. Jos aina auttaa sekään, tiheällä monipaikkatutkaverkolla kun on mahdollista seurata jopa pinta-ajoneuvojen liikkeitä.

Linkit: Tyyppitunnistuskokeita ja 'pimeitä lentoja' monipaikkatutkalla

IEEE Transactions on Aerospace and Electronic Systems: Aircraft classification based on radar cross section of long-range trajectories - http://ieeexplore.ieee.org/document/7376240/

AS Signature Experiment for Aircraft Type Recognizion - http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=295&start=80#p1174

Large and Small Aircraft Doppler Footprints - http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=295&start=80#p1229

Monipaikkatutkan dopplermittauksista väitöskirja LUT:ssa - http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=295&start=80#p1663

Linkki väitöskirjaan "Aircraft Tracking and Classification with VHF Passive Bistatic Radar", LUT 2015 - http://www.doria.fi/handle/10024/109287

Ei paikantavaa transponderia: Esimerkki nettitutkille 'näkymättömästä' lennosta - http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=295&start=90#p1698



T: - Juha -
 
Viimeksi muokattu:

hansai

Ylipäällikkö
Vanhat kolmiomittaustornin kulttuuriperinnön nimissä rakennettava uudelleen ja torneista koti uudelle tutkaverkolle ;)

Oikeasti kerrostalot lienevät yksiä parhaita "alustoja" myös huonoina päivinä..
 
Vanhat kolmiomittaustornin kulttuuriperinnön nimissä rakennettava uudelleen ja torneista koti uudelle tutkaverkolle ;)

Oikeasti kerrostalot lienevät yksiä parhaita "alustoja" myös huonoina päivinä..
Oikein. Nyrkkisääntönä, kännykkäverkon tukiantenneille sopivat paikat käyvät yleensä myös monipaikkatutkaverkolle.

Teknisesti monipaikkatutkaverkko vastaa valmistus- ja ylläpitokustannuksiltaan matkapuhelinverkkoa.

Maan kattavan monipaikkatutkaverkon saisi siis periaatteessa matkapuhelinverkon hinnalla, jos pääasiassa softan koodaamisesta koostuvia kehityskustannuksia ei huomioitaisi.

Kehityskustannuksetkin huomioiden monipaikkatutkan saa halvemmalla, kuin yhden mitä on yhden kehittyneen häivelentsikan kappalehinta.​
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
..monipaikkatutkat pystyvät hyödyntämään tavallisia pyöriväkeilaisia SHF-bandien tutkia paljon matalampia VHF-taajuuksia, joille lekomuotoilu on hampaaton. Samoin kuin koneiden erilaiset tutkaheijastusta vähentävät absorptiopinnoitteet.
Herää kysymys, kannattaako jostain stealth-hävittäjästä enää maksaa hunajata? Jos kerran kone näkyy monipaikkatutkassa.
 

hansai

Ylipäällikkö
Oikein. Nyrkkisääntönä, kännykkäverkon tukiantenneille sopivat paikat käyvät yleensä myös monipaikkatutkaverkolle.

Teknisesti monipaikkatutkaverkko vastaa valmistus- ja ylläpitokustannuksiltaan matkapuhelinverkkoa.

Maan kattavan monipaikkatutkaverkon saisi siis periaatteessa matkapuhelinverkon hinnalla, jos pääasiassa softan koodaamisesta koostuvia kehityskustannuksia ei huomioitaisi.

Kehityskustannuksetkin huomioiden monipaikkatutkan saa halvemmalla, kuin yhden mitä on yhden kehittyneen häivelentsikan kappalehinta.​
Jotenkin voisi kuvitella löytyvän synergiaetuja nykyisen infran hyödyntämisessä ja siten kustannusten asettuvan tolkullisiksi.

Tämä verkko varmaankin rakennettaisiin soluverkko-tyyppiseksi, jossa joillakin siteilla olisi suurempi prioriteetti?
 
Viimeksi muokattu:

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Herää kysymys, kannattaako jostain stealth-hävittäjästä enää maksaa hunajata? Jos kerran kone näkyy monipaikkatutkassa.
Niin...

Onhan asiasta ollut foorumilla jo pidempään puhetta. Mutta hyvä jos asiaa ruvetaan vähitellen ymmärtämään laajemminkin.

On stealthista toki edelleen hyötyä, mutta kyse ei ole samanlaisista skenaarioista kuin jenkeissä, joissa raptorit ovat tiputelleet taivaalta kymmenittäin F-15 ja F-16 -koneita.
 
On myös moneen kertaan hoettu että vaikka tutkatekniikan kehittyessä häivekoneiden havaitseminen tulee nykyistä helpommaksi, tulenjohtotutkat ja ohjusten hakupäät tulevat olemaan kusessa noita häivemaaleja vastaan myös jatkossa.
 
Herää kysymys, kannattaako jostain stealth-hävittäjästä enää maksaa hunajata? Jos kerran kone näkyy monipaikkatutkassa.
Ei varmaankaan, siksi Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Etelä-Korea, Japani ja Turkki ovat kaikki keskeyttäneet omat meneillään olevat sotilaskoneprojektinsa joissa hyödynnettään häivettä. Eiku... :)
 
Viimeksi muokattu:
Oikein. Nyrkkisääntönä, kännykkäverkon tukiantenneille sopivat paikat käyvät yleensä myös monipaikkatutkaverkolle.

Teknisesti monipaikkatutkaverkko vastaa valmistus- ja ylläpitokustannuksiltaan matkapuhelinverkkoa.

Maan kattavan monipaikkatutkaverkon saisi siis periaatteessa matkapuhelinverkon hinnalla, jos pääasiassa softan koodaamisesta koostuvia kehityskustannuksia ei huomioitaisi.

Kehityskustannuksetkin huomioiden monipaikkatutkan saa halvemmalla, kuin yhden mitä on yhden kehittyneen häivelentsikan kappalehinta.​
Varmaankin samaan syssyyn, koska samalla pitää huolehtia esim. tietoliikenneyhteyksistä ja virransaannista, voisi laittaa vielä samoille sijainneille akustisia ja optisia sensoreita, joillekin paikoille myös lämpökameroita. Monipaikkatutkan, akustisten ja optisten tietojen yhdistelmällä saisi varmasti vielä tarkempaa paikkatietoa kohteista, lämpökameralla jopa maalinosoitukseen riittävää. Tämän avulla sensoriverkostoa voisi hyödyntää myös maa- ja meritilannekuvan luomisessa sekä esim. vastatykistötoiminnassa. Akustiset ja optiset sensorit ovat hinnaltaan aika mitättömiä, lämpökamerat toki maksavat enemmän mutta eihän niitä kaikkialla tarvitsisi edes olla.
 
Kahden parin koukkaus

Idän suunnan antennin oikealla spektrinauhalla näkyy kaksi manöveeraavien nopeiden koneiden kaksoisjälkeä, ja vähän myöhemmin vielä ainakin yksi kaksoisjälki. Siis pareina on lennetty. Ei kuitenkaan tavanomaisten harjoitusten tiiviisti kurvailevaan tapaan. Paremminkin voisi arvailla offensiivin tai nopean torjunnan harjoitukseksi.

Myös tulo- ja lähtöjäljet näkyvät. Kumpikin pari on tullut suoraan, lentänyt kuvion, ja poistunut suoraan. Dopplersiirtymästä päätellen vauhdilla. Myös pienille koneille vähemmän tyypilliset loivat kaarrot viittaavat nopeuteen, ja ehkä kookkaampiin koneisiin.


2017-02-09-1458 Maneuvering plane curves as pairs on east looking aerial strip (c) OH7HJ.jpg

Samanaikaiset dopplerjälkiparit on merkitty kuvaan viivoilla. Ylempää paria ei ole merkitty.

Voisivatkohan liittyä tähän? www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005078584.html

Täällä MP-netin tutkanauhan arkistokuva: maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/09_02_2017/15_30.jpg

Tutkanäyttö: maanpuolustus.net/pages/tutka/


Lisäys: Tarkistin Planefinderin playbackilla. Ei transponderijälkiä näistä pareina koukanneista koneista. Vain tavallisia suoria reittilentoja oli 'nettitutkaan' tallentunut.

2017-02-09-1454 Planefinder playback - HMO maneuvers not visible with ADS-B (c) OH7HJ.JPG


T: - Juha
 
Viimeksi muokattu:
Kurvailevien koneiden ohilento

Sitten vähän eri lentokäsialaa, kuin edellisessä. Näkyi voimakkaimmin idän suunnan antennin nauhalla, eli oikealla. Hauskaa siksakkia muutoin suoran oloisella reitillä klo 20.40 - 20.55. Numerolla 1. merkitty mutkittelee enemmän, kuin jäljen nro 2 jättänyt. Mutkittelu muistuttaa hävittäjän lentotyyliä.

2017-02-09-2100 - A pair of curious winding dopplers on east pointing aerial strip (c) OH7HJ.JPG

Linkki: MPnetin monipaikkatutkan arkistokuva: http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/09_02_2017/22_00.jpg


Myöskin nämä lentsikat lensivät lennonvarmistukselle näkymättöminä. Planefinderin playbackissa klo 20.57 ei näy idän suunnalla ainoatakaan lentoa:

2017-02-09-2057 Planefinder playback -  No ADS-B visible flights east.JPG


T: - Juha​
 
Viimeksi muokattu:
Esimerkki ilmatoimintahavainnosta tänään

Oikealla, idän suunnan antennin nauhalla näkyy aikavälillä 09.55 - 10.25 kiemuroita voimakkaampina, kuin vasemmalla ympärisäteilevän antennin nauhalla. Tästä voi päätellä ilmasuunnan. Dopplerjälki on voimakkaimmillaan myös kaarroksissa lähes jatkuvaa, ilman suurille koneille ominaisia tiheitä voimakkuusvaihteluita. Kyseessä ovat siis pienehköt koneet. Jälkiä näkyy useita samaan aikaan, eli ilmassa ollaan porukalla.

Nopeutta ilmaiseva suuri dopplersiirtymä, sekä koukeroinen lentotyyli ovat tyypillisiä hävittäjille. Samoin se, etteivät ne ilmoita itseään transpondereilla siviililennonvarmistukselle, kuten oheisesta Planeplotterin näytöstä nähdään, samoinkuin Flightradar24- ja Planefinder-nettitutkista.

Matkustajakoneiden tavallisten reittilentojen dopplerjäljet erottaa näistä pienistä, kurvailevista koneista siitä, että matkustajakoneet lentävät suoraan, ja kääntyvät vain reittipisteissä. Dopplerjäljeksi tulee silloin murtoviivaa tai loivia kaaria.

2017-02-15-1026 (c) OH7HJ - HMO dopplers stronger on right strip 0955-1025.JPG

Tällä kertaa koukerojäljet näkyvät pienten koneiden dopplereiksi varsin voimakkaina. Tästä voi päätellä niiden lentäneen joko korkealla, tai melko lähellä, tai molempia.


Monipaikkatutkan arkistokuva: http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/15_02_2017/11_00.jpg
Päivittyvät tutkanauhat: http://maanpuolustus.net/pages/tutka/


T: - Juha -​
 
@JHartikka Juha, onko sinulla jo käytössä useampia vastaanottoasemia? Montako tarvittaisiin tarkan paikkatiedon laskentaan? (sorry, jos tässä ketjussa on ollut siitä jo puhetta, nyt en kahlannut kaikkia viestejä läpi...)