Leaderwolf
Respected Leader
Luottaisitko saavasi kaupat, jos pystyt maksamaan tonnin, ja vihollisesi maksaisi toimittajallesi kymmenen tonnia. Ranskalaisilla on selkärankaa vain silloin kun jokin ulkopuolinen sitä pitää suorassa.
Äänestys Montako uutta hävittäjää ostetaan?
- Viestiketjun aloittaja wargame
- Aloitus PVM
- Status
Huhta
Greatest Leader
@yrjö
Meillähän on jo sikäli syvä riippuvuussuhde Ranskaan, että sieltä on hankittu tällä vuosituhannella ilmapuolustuksen tutkakaluston runko (GroundMaster 403:t). Sitä aiemmin on hankittu edelleen käytössä olevat KAVA-tutkat ja Crotale, vaikka tietysti niiden hankinta-aikana poliittiset realiteetit olivat toisenlaiset.
Meillähän on jo sikäli syvä riippuvuussuhde Ranskaan, että sieltä on hankittu tällä vuosituhannella ilmapuolustuksen tutkakaluston runko (GroundMaster 403:t). Sitä aiemmin on hankittu edelleen käytössä olevat KAVA-tutkat ja Crotale, vaikka tietysti niiden hankinta-aikana poliittiset realiteetit olivat toisenlaiset.
Tuomo Hirvonen, everstiluutnantti evp. ottaa kantaa hävittäjä- ja laivuehankintaan: Hävittäjien hintalappu on pöyristyttävä - sen rinnalla virkamiesten sopeutuspaketti on näpertelyä - "Valtiojohto leikittelee kansakunnan kohtalolla"
Hävittäjien hintalappu on pöyristyttävä – sen rinnalla virkamiesten sopeutuspaketti on näpertelyä – "Valtiojohto leikittelee kansakunnan kohtalolla"
Yhden hävittäjän hinnalla varustettaisiin kokonainen jääkäriprikaati, muistuttaa Tuomo Hirvonen. Kuvassa Hornet-hävittäjiä Rissalassa.
Valtiovarainministeriön virkamiesjohto vaatii puolen miljardin euron supistuksia Suomen vuosittaiseen budjettiin. Puolustusselonteko edellyttää taas kahden tai kolmen miljardin lisäystä valtion vuosimenoihin.
Kasvavat kustannukset eivät huoleta hallitusta, sillä maksut rytmitetään kahdelle vaalikaudelle ja hoidetaan erillisrahoituksella. Pääministeri on vakuuttanut, että puolustusselonteon tavoitteet saatetaan maaliin. Ovathan kaikki puolueetkin sen takana.
Presidentti-ylipäällikkö on samaa mieltä. Hän on ilmoittanut, ettei hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa tulla enää käyttämään poliittista harkintaa. Syytä olisi, ajattelevat monet.
Suomi lopetti parikymmentä vuotta sitten maan puolustamisen ja ryhtyi puolustamaan ilmatilaa. Hankittiin Hornetit. Nyt listaan on lisätty Itämeri, koska siellä on havaittu kansainvälisen jännityksen kasvua.
Vastaamatta jätetään, miksi Suomen laivasto halutaan vielä lisäämään jännitettä Itämeren alueella. Eikö omien rannikkovesien puolustaminen riittäisi? Menettely tuo mieleen Pohjanmaan häijyt, jotka kiiruhtivat aina sinne, missä tapeltiin.
Kokemukset aikamme sodista osoittavat, ettei lentokoneilla pystytä torjumaan maitse tulevaa hyökkäystä. Onkohan meillä unohdettu, että Suomen maaraja mahdollista uhkaajaa vastaan on 1 300 kilometriä. Sen ylittäminen ei vaadi ilma-armeijaa, vaan käy parhaiten panssariyhtymien avulla.
Jos hävittäjillä pystyttäisiin lyömään maavoimayksiköt, olisi USA peitonnut talibanit, liittokunta lyönyt isisin ja Turkki kukistanut kurdikapinalliset aikoja sitten. Näillä sotanäyttämöillä vahvemmalla osapuolella on sadoittain torjuntahävittäjiä. Voitot vain ovat antaneet odottaa itseään.
Kun Suomessa pantiin sotaopit uusiksi ja ryhdyttiin näyttelemään ilmasodan suurvaltaa, elettiin 1990-luvun laskukautta. Tuolloin Venäjän uskottiin muuttuneen demokratiaksi. Ja demokratiathan eivät tunnetusti sodi toisiaan vastaan, ajateltiin.
Silloin oli turvallisuuden kannalta samantekevää, mihin maanpuolustuksen miljardit hukattiin. Vaikka kansa kärvisteli laman kourissa, oli lohduttavaa ajatella, ettei valtion itsenäisyys ollut vaarassa. Eivätkä Hornet-rahat suinkaan hukkaan menneet. Niillä ostettiin Yhdysvaltain ystävyys ja parannettiin jenkkien kansantaloutta.
Nyt, kun demokratiasta luopunut Venäjä on omaksunut geopolitiikan ja asettanut tavoitteekseen entisen etupiirin palauttamisen, tulisi Suomessakin paneutua tosissaan maan puolustamiseen. Vakuuttelut itsenäisestä puolustuksesta eivät saisi perustua toiveajattelulle, että länsi auttaisi.
Ensimmäiseksi pitäisi miettiä, millaiseen sotaan me joutuisimme yleiseurooppalaisessa kriisitilanteessa. Jos Venäjä toimisi samalla kaavalla, jota se on noudattanut viimeksi aloittamissaan sodissa, nousisivat maavoimat ja ohjusilmatorjunta hävittäjiä tärkeämmiksi.
Hävittäjien ja korvettien hintalappu on pöyristyttävä. Sen rinnalla valtiovarainministeriön virkamiesten sopeutuspaketti on näpertelyä. Vielä pöyristyttävämmäksi asian tekee tieto, että vain kahden Super-Hornetin hinnalla Suomi pystyisi hankkimaan korkeakantamaiset ilmatorjuntaohjukset koko maan puolustamiseksi. Yhden hävittäjän hinnalla varustettaisiin kokonainen jääkäriprikaati.
Valtiojohto leikittelee kansakunnan kohtalolla, kun se kopioi supervallan doktriinin pienen Suomen puolustusratkaisuksi.
Tuomo Hirvonen, everstiluutnantti evp.
Yhden hävittäjän hinnalla varustettaisiin kokonainen jääkäriprikaati, muistuttaa Tuomo Hirvonen. Kuvassa Hornet-hävittäjiä Rissalassa.
Valtiovarainministeriön virkamiesjohto vaatii puolen miljardin euron supistuksia Suomen vuosittaiseen budjettiin. Puolustusselonteko edellyttää taas kahden tai kolmen miljardin lisäystä valtion vuosimenoihin.
Kasvavat kustannukset eivät huoleta hallitusta, sillä maksut rytmitetään kahdelle vaalikaudelle ja hoidetaan erillisrahoituksella. Pääministeri on vakuuttanut, että puolustusselonteon tavoitteet saatetaan maaliin. Ovathan kaikki puolueetkin sen takana.
Presidentti-ylipäällikkö on samaa mieltä. Hän on ilmoittanut, ettei hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa tulla enää käyttämään poliittista harkintaa. Syytä olisi, ajattelevat monet.
Suomi lopetti parikymmentä vuotta sitten maan puolustamisen ja ryhtyi puolustamaan ilmatilaa. Hankittiin Hornetit. Nyt listaan on lisätty Itämeri, koska siellä on havaittu kansainvälisen jännityksen kasvua.
Vastaamatta jätetään, miksi Suomen laivasto halutaan vielä lisäämään jännitettä Itämeren alueella. Eikö omien rannikkovesien puolustaminen riittäisi? Menettely tuo mieleen Pohjanmaan häijyt, jotka kiiruhtivat aina sinne, missä tapeltiin.
Kokemukset aikamme sodista osoittavat, ettei lentokoneilla pystytä torjumaan maitse tulevaa hyökkäystä. Onkohan meillä unohdettu, että Suomen maaraja mahdollista uhkaajaa vastaan on 1 300 kilometriä. Sen ylittäminen ei vaadi ilma-armeijaa, vaan käy parhaiten panssariyhtymien avulla.
Jos hävittäjillä pystyttäisiin lyömään maavoimayksiköt, olisi USA peitonnut talibanit, liittokunta lyönyt isisin ja Turkki kukistanut kurdikapinalliset aikoja sitten. Näillä sotanäyttämöillä vahvemmalla osapuolella on sadoittain torjuntahävittäjiä. Voitot vain ovat antaneet odottaa itseään.
Kun Suomessa pantiin sotaopit uusiksi ja ryhdyttiin näyttelemään ilmasodan suurvaltaa, elettiin 1990-luvun laskukautta. Tuolloin Venäjän uskottiin muuttuneen demokratiaksi. Ja demokratiathan eivät tunnetusti sodi toisiaan vastaan, ajateltiin.
Silloin oli turvallisuuden kannalta samantekevää, mihin maanpuolustuksen miljardit hukattiin. Vaikka kansa kärvisteli laman kourissa, oli lohduttavaa ajatella, ettei valtion itsenäisyys ollut vaarassa. Eivätkä Hornet-rahat suinkaan hukkaan menneet. Niillä ostettiin Yhdysvaltain ystävyys ja parannettiin jenkkien kansantaloutta.
Nyt, kun demokratiasta luopunut Venäjä on omaksunut geopolitiikan ja asettanut tavoitteekseen entisen etupiirin palauttamisen, tulisi Suomessakin paneutua tosissaan maan puolustamiseen. Vakuuttelut itsenäisestä puolustuksesta eivät saisi perustua toiveajattelulle, että länsi auttaisi.
Ensimmäiseksi pitäisi miettiä, millaiseen sotaan me joutuisimme yleiseurooppalaisessa kriisitilanteessa. Jos Venäjä toimisi samalla kaavalla, jota se on noudattanut viimeksi aloittamissaan sodissa, nousisivat maavoimat ja ohjusilmatorjunta hävittäjiä tärkeämmiksi.
Hävittäjien ja korvettien hintalappu on pöyristyttävä. Sen rinnalla valtiovarainministeriön virkamiesten sopeutuspaketti on näpertelyä. Vielä pöyristyttävämmäksi asian tekee tieto, että vain kahden Super-Hornetin hinnalla Suomi pystyisi hankkimaan korkeakantamaiset ilmatorjuntaohjukset koko maan puolustamiseksi. Yhden hävittäjän hinnalla varustettaisiin kokonainen jääkäriprikaati.
Valtiojohto leikittelee kansakunnan kohtalolla, kun se kopioi supervallan doktriinin pienen Suomen puolustusratkaisuksi.
Tuomo Hirvonen, everstiluutnantti evp.
Painetaankohan se lehteen jos joku aktiivi-evlutti lausuisi että HX ehdottomasti tarvitaan? Jälkimmäisellä olisi kuitenkin todennäköisesti paljon enemmän ymmärrystä asiassa.
Kaikenlaisia viherpiipertäjiä löytyy / myös maastokuosissa. Paljonkos sillä jääkäriprikaatilla tekee jos auringon sijasta taivaan valaisee Sukhoit.
Nykyään ei juuri ole kynnystä tai kritiikkiä sille mitä suustaan päästää vaan netistähän löytyy asiantuntijan tuki ihan jokaiselle mielipiteelle. Useinhan näiden hörhöjen tekstin kun lukee nettilehdestä niin se kertoo toimittajasta ja toimituksen ammattitaidosta enemmänkin kuin mielipiteen kompetenssista.
Tässä tapauksessa kirjoitus on puhtaasti mielipidesivulla. Niitä on jokaisella vähintäin yksi hyvä. Ja painoarvo sen mukainen.
crane
Ylipäällikkö
Saman tyylistä kirjoittelua on ko. herra esittänyt vuonna 2017 https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3179916/Havittajilla+ei+maata+puolusteta
Linkedin-profiilista käy ilmi palvelusvuosien olevan 1962-1986....semmoset rapiat 30 vuotta sitten jääty elämään vaimon palakoilla. En haluaisi mitenkään henkilöä mollata, mutta voidaanko ehkä ajatella nyt jääneen vähän vuosien taakse kirjoittamassaan asiassa.
EDIT: löytyy näemmä aika paljon HX-hanketta mollaavaa kirjoitusta tulleen herralta.
Linkedin-profiilista käy ilmi palvelusvuosien olevan 1962-1986....semmoset rapiat 30 vuotta sitten jääty elämään vaimon palakoilla. En haluaisi mitenkään henkilöä mollata, mutta voidaanko ehkä ajatella nyt jääneen vähän vuosien taakse kirjoittamassaan asiassa.
EDIT: löytyy näemmä aika paljon HX-hanketta mollaavaa kirjoitusta tulleen herralta.
ajs178
Respected Leader
Apua! Nyt Paula Risikon pitää välittömästi keskeyttää HX-hankkeen valmistelu ja palauttaa se valiokuntiin! Joku evlutina eläkkeelle jäänyt nobody on eri mieltä hankinnan järkevyydestä!
(Ja jos tämä sarkasmi ei kaikille avautunut, niin kyseessä oli viittaus Eduskunnan Puhemies Paula Risikon panikointiin tiedustelulaeista, kun Martin Scheinin yhden tviitin julkaisi)
Leaderwolf
Respected Leader
Twiitti kun tilille kilahtaa, kukkahattu sekaisin pimahtaa
Shadowmon
Kenraali
Puolustusministerin erityisavustajan vastine: http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269856-hirvonen-on-vaarassa-ja-valehtelee
Lainaus:
"Voi hyvin kysyä, kenen agendaa Hirvonen ajaa – isänmaan vai jonkun muun. Huomaamatta ei ole jäänyt Tuomo Hirvosen aktiivinen toiminta Vastavalkean parissa, joka piirissä levitetään Kremlille myötämielistä viestiä."
Tämä on sitä parasta hävittäjien tarpeen markkinointia.
Kustaanmiekka
Kenraali
https://yle.fi/uutiset/3-10664910
Paljonko niitä hävittäjiä pitäisi ostaa? Seuraa turvallisuuspolitiikan vaalitenttiä Ylellä kello 14.55 alkaen
MTS:n vaalipaneelissa keskustellaan muun muassa puolustusvoimien hankinnoista, varusmiespalveluksesta ja Suomen puolustusyhteistyöstä.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS järjestää keskiviikkona ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän vaalitentin Helsingin Bottalla.
Yle näyttää vaalipaneelin suorana Areenassa ja verkkosivuillaan kello 14.55 alkaen. Yle seuraa tässä artikkelissa tenttiä hetki hetkeltä.
Puolueiden puheenjohtajista tentissä ovat paikalla kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Jussi Halla-aho, vihreiden Pekka Haavisto, RKP:n Anna-Maja Henriksson ja kristillisdemokraattien Sari Essayah.
Keskustaa edustaa kansanedustaja Matti Vanhanen, sosiaalidemokraatteja puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero ja vasemmistoliittoa kansanedustaja Hanna Sarkkinen.
Sinisten edustaja on puolustusministeri Jussi Niinistö.
Tentissä käsitellään muun muassa hävittäjähankintoja, varusmiespalveluksen tulevaisuutta ja hybridivaikuttamista sekä Suomen puolustusyhteistyötä.
Nykyiset Hornetit korvaava hävittäjähankinta maksaa 7–10 miljardia euroa. Eduskunnan on määrä tehdä rahoituspäätös vuonna 2021.
Suomi suunnittelee hankkivansa 64 monitoimihävittäjää, mutta lopullinen lukumäärä selviää ensi hallituskaudella.
Valmistajilta saatuja alustavia tarjouksia käsitellään parhaillaan.
Keskustelussa nousee esille varmasti myös Suomen Nato-jäsenyys ja mahdollinen Venäjän uhka.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) avaa paneelin.
Paljonko niitä hävittäjiä pitäisi ostaa? Seuraa turvallisuuspolitiikan vaalitenttiä Ylellä kello 14.55 alkaen
MTS:n vaalipaneelissa keskustellaan muun muassa puolustusvoimien hankinnoista, varusmiespalveluksesta ja Suomen puolustusyhteistyöstä.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS järjestää keskiviikkona ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän vaalitentin Helsingin Bottalla.
Yle näyttää vaalipaneelin suorana Areenassa ja verkkosivuillaan kello 14.55 alkaen. Yle seuraa tässä artikkelissa tenttiä hetki hetkeltä.
Puolueiden puheenjohtajista tentissä ovat paikalla kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Jussi Halla-aho, vihreiden Pekka Haavisto, RKP:n Anna-Maja Henriksson ja kristillisdemokraattien Sari Essayah.
Keskustaa edustaa kansanedustaja Matti Vanhanen, sosiaalidemokraatteja puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero ja vasemmistoliittoa kansanedustaja Hanna Sarkkinen.
Sinisten edustaja on puolustusministeri Jussi Niinistö.
Tentissä käsitellään muun muassa hävittäjähankintoja, varusmiespalveluksen tulevaisuutta ja hybridivaikuttamista sekä Suomen puolustusyhteistyötä.
Nykyiset Hornetit korvaava hävittäjähankinta maksaa 7–10 miljardia euroa. Eduskunnan on määrä tehdä rahoituspäätös vuonna 2021.
Suomi suunnittelee hankkivansa 64 monitoimihävittäjää, mutta lopullinen lukumäärä selviää ensi hallituskaudella.
Valmistajilta saatuja alustavia tarjouksia käsitellään parhaillaan.
Keskustelussa nousee esille varmasti myös Suomen Nato-jäsenyys ja mahdollinen Venäjän uhka.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) avaa paneelin.
ak.tied
Greatest Leader
Kuuntelin vastaukset juuri ja keskustelu meni hiustenhalkomiseksi onko oikea luku 64 vai 63 tai 65. Oikeastaan kaikki meni sen taakse, että on ”sitouduttu korvaamaan suorituskyky täysimääräisesti, mutta mikä lukumäärä siihen riittää pitää pohtia”. Edes vasemmistoliitosta ei suostuttu sanomaan, että 64 on tarpeettoman paljon. Veikkaan, että puheenvuorot muuttuvat vaalien jälkeen, aihe on liian arka kenenkään asettua vastahankaan nyt.
Ainoastaan Jussi Niinistö sanoi, että saisi olla vähintään sata ja siksi 64+36 optiolla pitäisi mennä. 36 siis hankittaisiin vielä lisää jos rahat riittää ja tilanne vaatii. Muut pallottelivat tuossa 60 tuntumassa kehää kiertäen.
Shadowmon
Kenraali
Voin nähdä kun vaaleissa tehdään huikea kompromissi, toinen taho haluaa 65 ja toinen 63. Sitten päädytään tiukan taistelun jälkeen 64:ään..
Pitääkö tuo oikeasti edes paikkaansa? HA ei vain lyö numeroa lukkoon, koska sen voisi joutua pyörtämään myöhemmin, kun on melkoisen varmaa että he eivät ole muodostamassa hallitusta. Lisäksi voihan olla että HA olisi enemmän tuolla sinisten linjalla, eli enemmän kuin 64, mutta tietää siitä mölyämisen olevan turhaa.
Ei.
- Status