Äänestys Montako uutta hävittäjää ostetaan?

[Lurker]

Mutta käytännössä hävittäjälennostoja on se 2, eli Rovaniemi ja Rissala.

https://ilmavoimat.fi/satakunnan-lennosto

Lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa ilmaoperaatiot Etelä-Suomen alueella vastaamalla lentotukikohtien valmiudesta.

72 koneella yhteensä Satakunnan lenosstokin olisi täysi 24 koneen hävittäjälennosto. Sitten 2 Growleria per lennosto.

Asian ymmärrys kasvaa kun miellät joukko-osaston sodan ajan joukkojen tuottajaksi. Ne joukot ovat sitten tarvittaessa missä tahansa, minkä tahansa johtoportaan alla missä niitä tarvitaan.

Samaa toimii esimerkiksi Merivoimissa. Alukset on keskitetty Rannikkolaivastoon jonka kotitukikohta on Pansiossa. Itse aluksia käytetään kuitenkin juuri siellä missä niitä kulloinkin tarvitaan. Jos tukeutumisedellytykset ovat kunnossa, ei juuri ole operatiivista merkitystä ovatko alukset yhdessä, kahdessa vai kolmessa joukko-osastossa.

Edelleen myös Maavoimien joukko-osastot ovat joukkojen tuottajia.

 

[Lurker]

Onkos siellä niitä Grob-pokoja rivissä myös? (Periaatteessa kai joka lennosto ja laivue voi "operoida" kaikkia jos vain löpöä ja välitarkastuksen osaaminen löytyy. Kävi meilläkin aikoinaan Luonetjärvellä hekoja kylässä ja Drakenikin vielä. Sitä kyllä ihmeteltiin, eihän siinä ollut edes säätyvää ilmanottoa eikä psykologisen myrkynvihreää virikehäkkiä pilotille. Foksuilla pääsi varusveijarikin lentelemään Malmin kautta lomille lomps, tuntui silloin että firma palveli enemmän kuin itse takaisin. Vaikka meillä olikin Hallin "TaisteluKoptereiden" historian kai parhaita vuosikursseja, siis II/90... tuo TK-läppä siis ei kauheasti toiminut Jämsän Gastmaissa, Mäntän diskossa edes hieman paremmin...)

Grob ei taida vielä olla "rivissä" missään. Koneethan käy modifikaatiossa ensin.

 

[Sardaukar]

Asian ymmärrys kasvaa kun miellät joukko-osaston sodan ajan joukkojen tuottajaksi. Ne joukot ovat sitten tarvittaessa missä tahansa, minkä tahansa johtoportaan alla missä niitä tarvitaan.

Samaa toimii esimerkiksi Merivoimissa. Alukset on keskitetty Rannikkolaivastoon jonka kotitukikohta on Pansiossa. Itse aluksia käytetään kuitenkin juuri siellä missä niitä kulloinkin tarvitaan. Jos tukeutumisedellytykset ovat kunnossa, ei juuri ole operatiivista merkitystä ovatko alukset yhdessä, kahdessa vai kolmessa joukko-osastossa.

Edelleen myös Maavoimien joukko-osastot ovat joukkojen tuottajia.

Kyllä sen tiedän.

Mutta se muuttaisi rauhanajan organisaatiota tietyllä tavalla enemmän "kolmiulotteiseksi"

 

[Lurker]

Ei todellakaan Tikkakoskella.

Tikkakoskella oli (on vieläkin?) Sää- ja mää-koulu eli Suutelu- ja säätelykoulu, ja Ilmavoimien esikunta erinomaisine ruokaloineen.

Me varsinaiset Kuninkaallisten Ilmavaivojen apumeisselit oltiin tarkasti "Luonetjärvellä", eikä "Tikkakoskella" jonninjoutavien kumipäiden seassa.

Tarkkuutta termeihin!

Tikkakoski on taajama Jyväskylän kaupungissa. Sen taajaman sisällä on Luonetjärven varuskunta, johon kuuluu mm. Ilmasotakoulu ja Ilmavoimien esikunta.

Molemmat ovat siis oikein, mutta Suutelu- ja säätelykoulua siellä ei tietääkseni ole.

 

[Lurker]

Kyllä sen tiedän.

Mutta se muuttaisi rauhanajan organisaatiota tietyllä tavalla enemmän "kolmiulotteiseksi"

Olennaista lienee poikkeusolojen suorituskyky, ei pippelin mitan vertailu joukkojen välillä normaalioloissa. Kaikissa Ilmavoimien joukko-osastoissa on lentävä joukkoyksikkö, Satakunnan lennostossa niitä on itse asiassa ainoana kaksi kappaletta.

 

[PSS]

Tikkakoski on taajama Jyväskylän kaupungissa. Sen taajaman sisällä on Luonetjärven varuskunta, johon kuuluu mm. Ilmasotakoulu ja Ilmavoimien esikunta.

Molemmat ovat siis oikein, mutta Suutelu- ja säätelykoulua siellä ei tietääkseni ole.

Kun minä palvelin apumekaanikkona Tikkakoskella (saapumiserän II/85), oli kyseinen koulu Ilmavoimien viestikoulun rinnalla Länsirannalla. Me aoumekaanikot olimme Itärannalla.
Ja se Jämsän Gastmai on mulle jämsäläisenä yhä Jokilaakso eli Jokkari. Vanhemmat asuu yhä alle 200 metriä siitä.

 

[TT]

Mutta käytännössä hävittäjälennostoja on se 2, eli Rovaniemi ja Rissala.

https://ilmavoimat.fi/satakunnan-lennosto

Lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa ilmaoperaatiot Etelä-Suomen alueella vastaamalla lentotukikohtien valmiudesta.

72 koneella yhteensä Satakunnan lenosstokin olisi täysi 24 koneen hävittäjälennosto. Sitten 2 Growleria per lennosto.

Eikös Ilmavoimat käytä Malmia jonkinlaisena "välitukikohtana"? Ei pysyvää paikallaoloa mutta joissain uutisissa ollut mainintoja tunnistuslentojen kohdalla. Joten laittaisitko sinne pari Murisijaa?

E: Jollei tämä neo-Pajunen mikä lie Vapaavuori myynyt sitäkin jo gryndereille. Varmaan tulee sama pohjakaava mikä Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa, eli siellä ei mahdu edes Ääsmaakitin tarjousdrone lentämään ahdettujen talojen välissä.

 

[Lurker]

Kun minä palvelin apumekaanikkona Tikkakoskella (saapumiserän II/85), oli kyseinen koulu Ilmavoimien viestikoulun rinnalla Länsirannalla. Me aoumekaanikot olimme Itärannalla.
Ja se Jämsän Gastmai on mulle jämsäläisenä yhä Jokilaakso eli Jokkari. Vanhemmat asuu yhä alle 200 metriä siitä.

Nykyinen Ilmasotakouluhan on perua Ilmavoimien viestikoulun (Tikkakoski), Lentosotakoulun (Kauhava), Teknillisen koulun (Halli) ja Ilmatorjuntakoulun (Hyrylä) yhdistymisestä.

 

[Protheon_93]

Nykyinen Ilmasotakouluhan on perua Ilmavoimien viestikoulun (Tikkakoski), Lentosotakoulun (Kauhava), Teknillisen koulun (Halli) ja Ilmatorjuntakoulun (Hyrylä) yhdistymisestä.

Ja omasta mielestä tuo on järkevää yhdistää kaikki nuo saman katon alle, eikä tuhlata enempiä usean eri koulutuslaitoksen kiinteistöjen, yms... ylläpitoon, turhan henkilöstön palkkaamiseen, kun kaikki voidaan hoitaa saman katon alla paljon edullisemmin.

Mutta tietysti Etelä-Pohjalaisena tietyt aspektit siitä mikä paikkakunta sai pitää joukko-osastonsa tuntuu kieltämättä nihkeältä...

 

[Lurker]

Ja omasta mielestä tuo on järkevää yhdistää kaikki nuo saman katon alle, eikä tuhlata enempiä usean eri koulutuslaitoksen kiinteistöjen, yms... ylläpitoon, turhan henkilöstön palkkaamiseen, kun kaikki voidaan hoitaa saman katon alla paljon edullisemmin.

Mutta tietysti Etelä-Pohjalaisena tietyt aspektit siitä mikä paikkakunta sai pitää joukko-osastonsa tuntuu kieltämättä nihkeältä...

Aina ne on myös rekrytointikysymyksiä, Tampereelle tai Jyväskylään on helpompi saada pitkäjänteisesti sitoutuvia työntekijöitä kuin Halliin tai Kauhavalle.

 

[magitsu]

Jyväshyvä ja Rissala on myös sen verran lähellä toisiaan, ettei kaikki edes muuta ensimmäisestä pois. Siellä saa koluta kuitenkin.
Toki lähinnä perhesyistä.

 

[TT]

Asian ymmärrys kasvaa kun miellät joukko-osaston sodan ajan joukkojen tuottajaksi. Ne joukot ovat sitten tarvittaessa missä tahansa, minkä tahansa johtoportaan alla missä niitä tarvitaan.

Samaa toimii esimerkiksi Merivoimissa. Alukset on keskitetty Rannikkolaivastoon jonka kotitukikohta on Pansiossa. Itse aluksia käytetään kuitenkin juuri siellä missä niitä kulloinkin tarvitaan. Jos tukeutumisedellytykset ovat kunnossa, ei juuri ole operatiivista merkitystä ovatko alukset yhdessä, kahdessa vai kolmessa joukko-osastossa.

Edelleen myös Maavoimien joukko-osastot ovat joukkojen tuottajia.

Hyvä huomio. Mutta tuosta samasta syystä nyky-intin joukko-osastoja on vaikea hahmottaa wanhemman armchair generalin näkökulmasta. Matkailun Edistämiskeskuksen (MEK) toimiston (tsto) sijaan miellyttäisi alueellinen, suorastaan regimentaalinen "mekanisoitu/panssaroitu/moottoroitu/potkukelkka rykmentti" joka ähellyksen tuloksena vuosittain synnyttää vastaavan tai täydennetyn "prikaatin".

Ei sillä että nämä olisivat noin aukottomia termejä. Ranskiksilla on "demi-brigade" jonka vahvuuden laskukaavaa en koskaan ymmärtänyt, ja jopa näissä jutuissa yleensä säntillisillä jenkeillä on rykmenttiä, ja sitten puoliryhmää (partiota?) vastaava "team" ja sitten "Brigade Combat Team". Hei muumi?

Menisin jopa niin pitkälle että väittäisin tämän näennäisen sekavuuden vaikuttavan yleiseen maanpuolustustahtoon, koska kuka nyt voi tykätä sellaisesta mitä ei edes alkanut ymmärtämään. PV:llä voisi olla suuri opportunité ja strategisen sosiaalimediaiskun paikka tässä. Ja kalustosivut paljon paremmiksi, noistahan kaikki pitäisi kuin hullu puurosta jos siellä olisi hivenenkin enemmän vertailevaa ja kommentoivaa läppää eikä vain kuivat valmistajan/viralliset datat. Mutta virallisuus on ilomme. -- Toiselle kädelle laitan Combat Cameran joka on aivan huippua, käytännössä kaikkien ulkkarituttujen mielestä. Lopuksi lainaan Andy McCoyta joka totesi Hanoi Rocks -aikaan hinnakkaassa studiossa ekan alustavan skittavedon jälkeen, "nyt tuli tämmöinen", ja lähti pitkälle (ja hran tuo päräytys päätyi levylle).

 

[Sardaukar]

Ajatukseni oli, että "munat olisi kolmessa korissa kahden sijasta" Poikkeustilan hajautus siten erikseen.

72 olisi kolmen hävittäjälennoston toimintaan juurikin passeli.

 

[Protheon_93]

Aina ne on myös rekrytointikysymyksiä, Tampereelle tai Jyväskylään on helpompi saada pitkäjänteisesti sitoutuvia työntekijöitä kuin Halliin tai Kauhavalle.

Totta, mutta kai ny Etelä-Pohojalaasena saan esittää omat antipatiani tästä? Perkele. Ei täällä koskaan oo omaa suuttumusta jätetty ilimaasemasta. Puukootki saamari heilunu ja kunnolla.

 

[PSS]

Nykyinen Ilmasotakouluhan on perua Ilmavoimien viestikoulun (Tikkakoski), Lentosotakoulun (Kauhava), Teknillisen koulun (Halli) ja Ilmatorjuntakoulun (Hyrylä) yhdistymisestä.

Niin on, Mutta mihinkäs se (Maavoimien) Suojelu-, sää ja määkoulu meni?

 

[Protheon_93]

Ajatukseni oli, että "munat olisi kolmessa korissa kahden sijasta" Poikkeustilan hajautus siten erikseen.

72 olisi kolmen hävittäjälennoston toimintaan juurikin passeli.

Tai se vanha maksimi 78, joka oli 1980-luvulla. Kun ottaa huomioon että pari Hornettia on tuhoutunut ja tainnut yksi tai kaksi vaurioitua pahasti, mutta pystyttiin korjaamaan, niin jäisi särkymävaraa ja pystyisi olla vielä yli 72n. Ja sodassakin olisi tappion sietokykyä vielä jonkun verran niin, että pysyttäisiin koko maan puolustuksen ideaalissa mimimissä 64 koneen luvussa.

Tai voisimme lähettää parven (NATOn mahdollisena jäsenenä) NATOiluihin, ja olla vielä 72ssa koneessa kotimaan puolella.

 

[Lurker]

Ajatukseni oli, että "munat olisi kolmessa korissa kahden sijasta" Poikkeustilan hajautus siten erikseen.

72 olisi kolmen hävittäjälennoston toimintaan juurikin passeli.

Munat on ihan jatkuvasti niin monessa korissa kuin sotaväki näkee tarpeelliseksi pitää. Se on sitä joustavaa valmiudensäätelyä. Ei se muutu miksikään, on niitä peräänkuuluttamiasi "hävittäjälennostoja" yksi, kaksi, kolme tai kuinka monta hyvänsä.

 

[Lurker]

Niin on, Mutta mihinkäs se (Maavoimien) Suojelu-, sää ja määkoulu meni?

Nyt auttaisi kun tietäisi mistä joukosta puhut. Suojeluasiat keskitettiin Pioneerirykmentin lakkauttamisen jälkeen Porin prikaatiin.

 

[Rannari]

Nyt auttaisi kun tietäisi mistä joukosta puhut. Suojeluasiat keskitettiin Pioneerirykmentin lakkauttamisen jälkeen Porin prikaatiin.

Suojelu-ukkoja on koulittu menneinä vuosikymmeninä ainakin Upinniemessä ja sittemmin Tikkakoskella ( vai Luonetjärvellä? ) Sää- ja suojelukoulu taisi olla jälkimmäisen pumpun nimi.

 

[Lurker]

Suojelu-ukkoja on koulittu menneinä vuosikymmeninä ainakin Upinniemessä ja sittemmin Tikkakoskella ( vai Luonetjärvellä? ) Sää- ja suojelukoulu taisi olla jälkimmäisen pumpun nimi.

No sen kohtalo selvisikin Wikipediasta:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suojelu-_ja_sääkoulu