Äänestys Montako uutta hävittäjää ostetaan?

Montako uutta hävittäjää ostetaan?


  • Äänestäjiä yhteensä
    244
  • Äänestys suljettu .
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Esiselvityksessä Ilmavoimien rooli oli keskeinen, ei Puolustusvoimien kokonaisanalyysi. Se näkyy tekstissä. Esimerkiksi kuvauksissa uudemman ajan ilmaoperaatioista ei lainkaan huomioida taktisia ohjuksia ja risteilyohjuksia, tai tykistön täsmäammuksia - ilmeisesti kun niitä ei ammuta lentokoneista.

Suomen kaksi päätukikohtaa sijaitsevat 200km säteellä Venäjästä, äärimmäisetkin tukikohtamahdollisuudet 450km päässä itärajasta. Suomen maantieteellinen asema unohtuu kuitenkin usein keskustelusta. Vaikkapa Ruotsilla puolestaan tukeutumismahdollisuudet ovat huomattavasti kauempana vihollisesta.

USA:n tekemiset ovat realistinen mittapuu - tasapainossa. Korkeatorjuntahanke on toivotaan toivotaan, osastolla, ei integroituna HX:n kuten pitäisi. Ja, kuten mainittua, pintalaukaistavat taktiset ohjukset ja risteilyohjukset puuttuvat kokonaan.



Esimerkiksi Starlink-konstellaation satelliitti kulkee 280km korkeudella. Mitenkäs ne valon nopeudet haittaavat maalitiedon saattamista riittävän nopeasti ohjukselle tuolta korkeudelta sen enempää kuin AEW-koneelta 280km päästä?
Niinpä. AEW-koneenkaan seurantaan 280 km etäisyydellä ei mikään maailman it-järjestelmä kykene ampumaan. USN CEC-kykyinen yksikkö ehkä 20 - 40 km etäisyydelle, ehdoton maksimi on SM-2:sen n. 100 km. En tosin itse usko siihen.

AEW koneelta voidaan saada maali ennakkovaroituksenomaisesti kyllä 280 km etäisyydeltä, sitten it-yksikön oma seuranta aloitetaan ehkä 160 km etäisyydellä (jos maali on korkealla, muutoin vasta kun tulee horisontin yli), tulenjohtoseuranta ja tarvittaessa valaisu ehkä sitten jossain 100 - 60 km ja osuma n. 50 km tienoilla. Noin niin kuin suorituskykyisimmillä järjestelmillä.
 
@StmSvejk Kuinka hyvin avarudessa maalittavat minisatelliitit voivat tuottaa tarkan maalitiedon maassa kököttävästä IT-ohjusasemasta tai tykistöohjuksen lavetista? Varmaan aika paljon helpommin kuin 1000+ km/h lentävän lentokeen osalta. Ihme, ettei ne kaiken näkevät minissatelliitit vaikuta mitään IT-lavettien käyttökelpoisuuteen... :unsure:
Juuri näin. On päivänselvää, että maa(meri)kohteita vastaan paikannus- ja maalituskyky on JO NYT olemassa. Sen sijaan fysiikan lait tulevat vastaan julmasti kun sitä koitetaan nopeasti 3-ulotteisessa maailmassa liikkuvaan kohteeseen.
 
Sellaisella kaikkien alojen nojatuolieritysiasiantuntemuksella, joka uskaltaa pohtia asejärjestelmän elinkaaren aikana tulevia mahdollisia yllättäviä kehityskulkuja.

"Hyödytön" on toki ääri-ilmaisu. Jopa tilanne, jossa vastustaja saisi eliminoitua HX:n kyvyt vähäiselläkin voimankäytöllä, tarkoittaisi se, että vihollinen joutuisi käyttämään resurssejaan. Lisäksi ääriskenaariot ovat epätodennäköisiä. Ne ovat kuitenkin mahdollisia, minkä vuoksi puheet HX:stä keskeisenä asejärjestelmänä ovat vaarallisia. Pitää olla muutakin, pitää olla tasapainoa. Suomen puolustus ei voi olla Lockheedin myyntimiehen puheiden uskottavuuden varassa, näin ääriesimerkkinä.
Eikä olekaan, juuri siksi HX-challenge pidettiin, että suorituskykyä voitiin todentaa.

Laitetaanpa rautalankaesimerkki. Mennään vuoteen 2050. Ääriskenaariona voisi olla vaikkapa Venäjä, joka saa Kiinalta Lend-Lease apua sekä informaatioylivoiman. Satelliitit paikantavat lentokoneet helpohkosti ilmassa ja helposti näkyvinä kohtein myös maassa melko helposti altistaen ne pitkän kantaman iskukyvylle, kuten ballistisille ohjuksille ja raidetykkien ammuksille. Pitkän kantaman it-ohjukset pystyvät tiputtamaan häivekoneitakin yllättävän tehokkaasti äärikantamillakin, kiitos maalituksen joka tulee avaruudesta, ei maan päältä. Tuloksena Ilmavoimien tehokkuus on merkittävästi heikompi kuin uskottu, ja koska rahat on pantu HX-kortin varaan ja kansalaisille vakuutettu HX:n keskeisyydestä asejärjestelmänä, murtuu kansakunnan tahto. No, pääsemme Putinin pojan alamaisiksi.
Toisenlaisessa, HX+ skenaariossa olisi käytetty resursseja myös pitkän kantaman ilmatorjuntaan ja maalta laukaistavaan kaukotoimintakykyyn, mikä ei olisi niin helposti lamautettavissa.
Miksei maalta laukaistavaa kaukotoimintakykyä voitaisi lamauttaa samoilla menetelmillä, joilla sinun mukaasi lentokoneetkin voidaan tulevaisuudessa (HX-elinkaaren aikana) paikantaa ja tuhota maassa tai ilmassa?
Ilman muuta! Hävittäjäkone on kuitenkin vaikeampi ajaa vaikkapa teollisuushalliin odotusasemaan tähystykseltä piiloon, kätkeä liikennevirtaan tai naamioida vaikkapa kontiksi teollisuusalueelle tuliasemassa tms.

Naamiointi ja harhautus joutuvat joka tapauksessa kohtaamaan aivan uusia haasteita avaruustiedustelun uudella aikakaudella. Toivottavasti HX:n yhteydessä hankitaan iso määrä valemaaleja. Valemaalien ylläpito sopisi hyvin tehtäväksi Maakuntamakkaralennostoille...
Nyt taisit vaihtaa puheenaihetta noiden postausten välillä, vaikka ne olivat jatkumoa toisilleen. Kyse oli maalta laukaistavasta kaukotoimintakyvystä, siis jos sekä supersoonisia koko matkallaan että kykeneviä tiukkaan mutkitteluun uhkien väistämiseksi myös koko lennon ajan, niin todella isoista ohjuksista, joita ei ole mitenkään mahdollista kätkeä liikennevirtaan (ajoneuvot olisivat suurempia kuin siviililogistiikan rahtiliikenteessä käytetyt). Kokoluokka olisi sama kuin esim näissä paljon pidemmän kantaman ballistisissä ohjuksissa, koska yliääninopeus ilmakehässä ja mutkittelu kuluttaa energiaa saman verran ellei enemmänkin jo paljon lyhyemmällä matkalla.
Toki jos kyse onkin esim maalta laukaistavista Tomahawkeista niin niillä onnistuisi teknisestä näkökulmasta, mutta sinun skenaariossasi vastustaja ampuu sellaiset helposti alas 100% todennäköisyydellä, paljon helpommin kuin lentokoneemme omassa ilmatilassamme, nehän ovat hitaita eivätkä kykene väitelemään uhkia läheskään yhtä hyvin kuin hävittäjät. Lisäksi kyseisen tyyppiset ohjukset vaan ovat tietääkseni edelleen kansainvälisten sopimusten seurauksena meille myyntikiellossa, toisin kuin ilmasta laukaistavat saman kantaman ohjukset.
 
Venäjän tykistöaseistuksen kantama kasvaa jatkuvasti. On hyvinkin realistista odotta, että tulevaisuudessa n. 300km kantamaa ei saavuteta vain taktisin ohjuksin (esim. Iskander Kepab), vaan myös erinäisin tykistöraketein. Tämä moninkertaistaa asemäärän jolla voi vaikuttaa Rissalan ja Rovaniemen tapaisiin kohteisiin. DIstruptiivisena teknologiana tässä on raidetykki.
Ei Pirkkalastakaan ole kuin 290 km Viipuriin.
 
Niinpä. AEW-koneenkaan seurantaan 280 km etäisyydellä ei mikään maailman it-järjestelmä kykene ampumaan. USN CEC-kykyinen yksikkö ehkä 20 - 40 km etäisyydelle, ehdoton maksimi on SM-2:sen n. 100 km. En tosin itse usko siihen.

AEW koneelta voidaan saada maali ennakkovaroituksenomaisesti kyllä 280 km etäisyydeltä, sitten it-yksikön oma seuranta aloitetaan ehkä 160 km etäisyydellä (jos maali on korkealla, muutoin vasta kun tulee horisontin yli), tulenjohtoseuranta ja tarvittaessa valaisu ehkä sitten jossain 100 - 60 km ja osuma n. 50 km tienoilla. Noin niin kuin suorituskykyisimmillä järjestelmillä.

Amerikkalaiset ampuivat jo Vietnamin sodan aikaan Migejä alas yli 100km etäisyyksiltä Talos-järjestelmällä. SM-6 Block IB:n kantama aerodynaamisia maaleja vastaan on arvioitu olevan useampia satoja kilometrejä. Tulevaisuudessa käyttöön tullee uudentyyppisiä ohjuksia, esim. Perseuksen konseptin mukaisia ramjet risteilyohjus/ilmamaaliohjuksia.

Tulevaisuuden pitkän kantaman ito:ssa on varmasti myös jo tämän hetken Stunnerin tapaan sekä aktiivihakupää että iir-hakupää yhdistettynä kaksisuuntaiseen datalinkkiin, mikä aiheuttaa komplikaatioita väistelyyn ja lämpö/visuaalisen/tutkajalanjäljen hallintaan entisestään. Haasteet lisääntyvät eivät vähene, mutta ilman muuta myös taktisilla ja teknisillä järjestelyillä niitä kyetään vähentämään.

Juuri näin. On päivänselvää, että maa(meri)kohteita vastaan paikannus- ja maalituskyky on JO NYT olemassa. Sen sijaan fysiikan lait tulevat vastaan julmasti kun sitä koitetaan nopeasti 3-ulotteisessa maailmassa liikkuvaan kohteeseen.

Olisin tässä asiassa pessimisti (Kiinan kykyjä ajatellen) ja optimisti (lännen kykyjä ajatellen). Ensivaroitus ilmamaaleistahan tullee ip ja elint-satelliiteilta jo nyt, tai siis jo nelisenkymmentä vuotta sitten, ip-satelliitit havaitsevat koneiden nousukiidon, elint-satelliitit elektronisen aktiviteetin...

Tulevaisuudessa satelliittien määrä lienee sata tahi tuhatkertainen nykynäkymiin verrattuna. Mainittu Starlink ei ole ainoa megakonstellaatioyritys, on myös muita, ja laukaisukustannukset alentuvat jatkuvasti. Tämä mullistaa myös sotilaallisen avaruuskapasiteetin. Kyllä roinaa taivaalle saadaan. Kuten mainittua, tutkasatelliittien kykyä täydentävät myös ip/visuaaliset/elint -satellliitit joiden kaikkien tilannekuva integroidaan yhdeksi.
 
Ei Pirkkalastakaan ole kuin 290 km Viipuriin.

Jep, paras suomalainen hävittäjätukikohta olisi Uppsala ;) Mutta Suomi on aika kapea maa. Puhtaan maantieteellisesti paras tukikohta-alue Ilmavoimille olisi eittämättä Ruotsi, Suomessa sitten vain työkenttiä. Ilmatankkauskyky mahdollistaisi operaatiot kauempaa, ja nyt olisi naurettavan halpaa ilmatankkauskoneen runkoa tarjolla kun lentoyhtitöt supistavat kalustoaan. Hankinta voitaisiin ehkä tehdä huoltovarmuustarkoituksissa, ilmatankkerihan on samalla myös rahtikone.

Koska kuitenkin Ilmavoimien toiminnan siirto Ruotsiin tuskin tulee kyseeseen, katselisin niitä tukikohtia karkeasti Oulu-Vaasa-Pori tienoolta. Valitettavasti aluepoliittiset realiteetit ohjaavat toki olemassaolevien tukikohtien käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
Miksei maalta laukaistavaa kaukotoimintakykyä voitaisi lamauttaa samoilla menetelmillä, joilla sinun mukaasi lentokoneetkin voidaan tulevaisuudessa (HX-elinkaaren aikana) paikantaa ja tuhota maassa tai ilmassa?

Ei mikään vihollisen potentiaalinen suorituskyky ole absoluuttinen, sen enempää kuin nykyiset vihollisen ito:T lakaise Suomen ilmavoimia pois Suomen ilmatilasta, vaikka teorettiset kantamaympyrät näin näyttäisivät. Näin on tulevaisuudessakin, jolloin tulee olemaan myös taktisia ja teknisiä keinoja vihollisen (tai sen kaverin) avaruustiedustelujärjestelmän uhan minimoimiseen.

Maalta laukaistavan kaukotoimintakyvyn lamauttaminen on vaikeampaa, sillä 40" kontin muodostama mahdollisuusavaruus tiedustelujärjestelmälle on aivan eri luokan kuin HX:n, joka on fyysisesti isompi kohde ja vaatii jonkinlaisen kiitotien. 40" kontin kokoisen kohteen ollessa kyseessä teknisen järjestelmän on aika lailla vaikeampaa huomata, onko kyse Heinon tukun pakastekontti, ihmease-X, johtamiskontti, kontti täynnä Niken lenkkareita vai mikä? Tuliasemamahdollisuuksia on myös äärettömän paljon enemmän kuin potentiaalisia kiitoteitä.

Epäilen, että yhä kasvava tekninen tiedustelukyky tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan merkittävästi Maavoimien kalustohankintoihin. Suoja ei tule panssarista, vaan yhä enemmän liikkeestä ja sulautumiskyvystä ja kätkettävyydestä. Henkilöauton kokoinen kohde sulautuu paljon enemmän liikennevirtaan tai on naamioitavissa Möttösten autotalliin kuin Leo 2....

Toki jos kyse onkin esim maalta laukaistavista Tomahawkeista niin niillä onnistuisi teknisestä näkökulmasta, mutta sinun skenaariossasi vastustaja ampuu sellaiset helposti alas 100% todennäköisyydellä, paljon helpommin kuin lentokoneemme omassa ilmatilassamme, nehän ovat hitaita eivätkä kykene väitelemään uhkia läheskään yhtä hyvin kuin hävittäjät. Lisäksi kyseisen tyyppiset ohjukset vaan ovat tietääkseni edelleen kansainvälisten sopimusten seurauksena meille myyntikiellossa, toisin kuin ilmasta laukaistavat saman kantaman ohjukset.

Mutta sittenhän tämä maaginen supervihollinen ampuisi alas myös lentokoneista laukaistavat risteilyohjukset, joihin Ilmavoimien kaukotoimintakyky perustuu, vai mitä? Risteilyohjukset ovat huomattavasti pienempiä maaleja kuin hävittäjät myös ilmasta käsin.

Itse asiassa Pershinginkin kokoluokan ohjukset mahtuisivat puoliperävaunuun. Jenkkien uusi Precision Strike Missile lienee noin 4 metriä pitkä. SCALP Naval on 5m pitkä, näin pari referenssiasetta mainitakseni. Kansainväliset sopimukset mahdollistavat ohjuksen myynnin meille tankki vain puoliksi täynnä UAE:n tapaan.

Nyt itse asiassa menee hiukan eri suuntaan kuin tarkoitin. Heitin ilmaan tarkoituksellisesti skenaarion, jossa HX:n merkitys vähenee teknologisen kehityksen myötä. Voi hyvinkin olla, todennäköisesti käykin, että tilanne on toinen. Mutta jos rahat on uhrattu yksin HX:n, ei muunlaista kapasiteettia oikein ole. HX on hyvä hanke, ei optimi, mutta kuten Suomessa yleensäkin, toivottavasti riittävän hyvä. Tasapainoisempi rahojen käyttö olisi toki parempaa, mutta sillä mennään minkä Ilmavoimien nahkatakkimiehet meille suvaitsevat mahdollistaa.

HX ei pelasta meitä pahasta, eikä sen supistuminen tai viivästyminen vie meitä toisaalta turmioon. Puolustus ei voi rakentua yhden puolustushaaran eikä yhden asejärjestelmän varaan. Se on äärettömän vaarallinen tie niin viestinnän kuin resilienssimme kannalta.
 
Jep, paras suomalainen hävittäjätukikohta olisi Uppsala ;) Mutta Suomi on aika kapea maa. Puhtaan maantieteellisesti paras tukikohta-alue Ilmavoimille olisi eittämättä Ruotsi, Suomessa sitten vain työkenttiä. Ilmatankkauskyky mahdollistaisi operaatiot kauempaa, ja nyt olisi naurettavan halpaa ilmatankkauskoneen runkoa tarjolla kun lentoyhtitöt supistavat kalustoaan. Hankinta voitaisiin ehkä tehdä huoltovarmuustarkoituksissa, ilmatankkerihan on samalla myös rahtikone.

Koska kuitenkin Ilmavoimien toiminnan siirto Ruotsiin tuskin tulee kyseeseen, katselisin niitä tukikohtia karkeasti Oulu-Vaasa-Pori tienoolta. Valitettavasti aluepoliittiset realiteetit ohjaavat toki olemassaolevien tukikohtien käyttöön.

Pitänee ottaa oppia Israelista, miten toimitaan, jos on maantieteellistä syvyyttä nirkoisesti :)
 
Valitettavasti aluepoliittiset realiteetit ohjaavat toki olemassaolevien tukikohtien käyttöön.
Onneksi, ja kyseessä taloudelliset sekä kokemuspohjaiset realiteetit.
Tankkeri on kohtalainen ajatus, sillä nyt on runkoa tarjolla ja tankkerikalustosta on KC-46 sekoilun takia pula luultavasti seuraavan vuosikymmenen ajan.
Mutta operatiivinen toiminta ei ilmeisesti nojaa moiseen kun ei ole tähän päivään mennessä hankittu. Eikä ole tuoreilla listoilla toisin kuin GlobalEye ja Growler.
 
Mikäli rahoitus joustaisi hiukan, niin tässä voisi olla Ilmavoimien suorituskyvylle tosi hyvä runko:

60-72 F-35
8-12 Growler
3-4 Global Eye
2-3 Airbus A330MRTT

Käyttökustannukset nousisivat kylläkin, mutta ei kohtuuttomasti. Ja Ilmavoimien absoluuttinen suorituskyky ottaisi loikan ja suhteellinen suorituskyky Venäjään nähden säilyisi kovana puolustuksellisesti ajateltuna. Ja tällainen hypy ylöspäin on kuitenkin kohtuullisen pienehkö, että Ilmavoimien organisaatio kerkeäisi välillä 2021-2030 reagoida siihen ja laajentaa koulutettavan henkilökunnan poolia ja laajentaa tiloja.
 
Pitänee ottaa oppia Israelista, miten toimitaan, jos on maantieteellistä syvyyttä nirkoisesti :)
Koska kaikki ammattilaiset asian tietävät, mutta harrastelijoita se näyttää hämäävän, niin sanottakoon, että vastapuolen kannalta on melkein sama, missä päin Suomea se tukikohta sijaitsee, kunhan nyt ei ole kenttätykin kantamassa. Vastapuolella on kyllä vehkeitä, jotka kantaa ihan koko Suomeen ja Suomen ylikin, siitä se ei kiinni jää. Toki, rynnäkköpommittajien lasti pienenee olennaisesti, jos joutuu kauemmaksi menemään, se nyt on ihan julkista tietoa. Mutta omien häätäjien paikalle ehtimisen ja toiminta-ajan kannalta ne eivät saa olla liian kaukana niistä alueista, missä me halutaan ne torjunnat tehdä. Nimittäin jos F/A-18:sta on joku semmoinen vähän heikompi ominaisuus nyt väkisin etsittävä, niin se on lyhyt toimintamatka hävittäjätehtävässä. Eli niitä tukikohtia laitetaan lähemmäksi "rintamaa" ja myös sinne kauemmaksi.
 
Mikäli rahoitus joustaisi hiukan, niin tässä voisi olla Ilmavoimien suorituskyvylle tosi hyvä runko:
60-72 F-35
8-12 Growler +2,5 Mrd
3-4 Global Eye +1,5 Mrd
2-3 Airbus A330MRTT +1 Mrd

Joustaisi hiukan = +50%. Hintoihin arvioitu mukaan kaikki muukin kuin itse lentokone, toki vain suuruusluokkaa antavasti. Kyllä sillä rahalla pitäisikin suorituskyvyn nousta. Itse kyllä sijoittaisin rahat muihin hankintoihin PV:ssä.
 
Koska kaikki ammattilaiset asian tietävät, mutta harrastelijoita se näyttää hämäävän, niin sanottakoon, että vastapuolen kannalta on melkein sama, missä päin Suomea se tukikohta sijaitsee, kunhan nyt ei ole kenttätykin kantamassa. Vastapuolella on kyllä vehkeitä, jotka kantaa ihan koko Suomeen ja Suomen ylikin, siitä se ei kiinni jää. Toki, rynnäkköpommittajien lasti pienenee olennaisesti, jos joutuu kauemmaksi menemään, se nyt on ihan julkista tietoa. Mutta omien häätäjien paikalle ehtimisen ja toiminta-ajan kannalta ne eivät saa olla liian kaukana niistä alueista, missä me halutaan ne torjunnat tehdä. Nimittäin jos F/A-18:sta on joku semmoinen vähän heikompi ominaisuus nyt väkisin etsittävä, niin se on lyhyt toimintamatka hävittäjätehtävässä. Eli niitä tukikohtia laitetaan lähemmäksi "rintamaa" ja myös sinne kauemmaksi.

Uhkana eivät ole vain pommittajat, vaan myös risteilyohjukset ja ballistiset ohjukset, tulevaisuudessa myös tykistöraketit jotka saavuttanevat pian ca. 300km kantaman. Mitä kauempana tukikohta sijaitsee rintamasta, sitä vähemmän niitä asejärjestelmiä on jotka voivat maalin saavuttaa. Mitä kauempana tukikohta on, sitä enemmän aikaa on reagoida, ompa maali aerodynaaminen tai ballistinen.

Työkentät sijainnevat lähellä taistelukentän etureunaa jatkossakin.

Jos mennään propellipääosastolle (kuten aina), niin HX:n MLU voi hyvinkin käsittää muunnoksen "optionally manned" koneeksi. Kuinka pitkä toiminta-aika ilmatankkauksella voitaisiin miehittämättömälle hävittäjälle saada, jos vain ilmatankkausta olisi saatavilla? Joskus olen nähnyt 72h lukeman liikennelentokoneille. Tämä on yksi lisäkyky, minkä miehittämättömyys tarjoaa. HX:n tapauksessa esim. pari konetta voisi olla miehittämättömänä jatkuvasti ilmassa sensorilavettina ja ohjuslavettina (päivystävänä desanttina).
 
Viimeksi muokattu:
Ei miehittämättömän koneen lentoaikaa rajoita oikeastaan mikään muu kuin polttoaine. Suihkumoottori kuluttaa aina vähän moottoriöljyä, mutta laittaa vaan isomman säiliön... 10 litran säiliön korvaaminen sadan litran säiliöllä mahdollistaa periaatteessa yhden sodan lentämisen laskeutumatta.

Käytännössä kalusto kuitenkin alkaa jossain kohtaa vikaantumaan.
 
Ei miehittämättömän koneen lentoaikaa rajoita oikeastaan mikään muu kuin polttoaine. Suihkumoottori kuluttaa aina vähän moottoriöljyä, mutta laittaa vaan isomman säiliön... 10 litran säiliön korvaaminen sadan litran säiliöllä mahdollistaa periaatteessa yhden sodan lentämisen laskeutumatta.

Käytännössä kalusto kuitenkin alkaa jossain kohtaa vikaantumaan.

Jeps, jonkinlainen huoltoväli on, mutta toisaalta älykkään huolto-ohjelmiston pitäisi mahdollistaa huollot silloin kun ne on tarpeen tuntihuoltojen sijaan. Kun vielä scifimpään mennään, niin USAF pohtii jo ilmassa tapahtuvaa asetäydennystä. Suomen tapauksessa HX:n unmanned-MLU:n jälkeen käyttöskenaariona voisi olla esim. koneiden tukikohta Ruotsissa, tankkaus ja täydennys Pohjanlahden yllä ja toiminta Suomen ilmatilassa. Välissä sitten lennot huoltoon. Tätä tutkittiin jo vuosituhannen alkupuolella.

2019:


The Air Force envisions future scenarios in which runways on their forward main operating bases are destroyed shortly after aircraft have been sent on missions. One approach to keep operations flowing while the runways are being repaired may be to re-arm and refuel aircraft in flight. This may be required several times before landing at another operating location with functioning runways. The Air Force is interested in transformational Capability Ideas for in-flight rearming and refueling to preserve a competitive advantage and maintain operations in the future battlefield.

(2006)



Based on the concept and technology, Professor Asher Tishler, from Faculty of Management, Tel Aviv University, conducted an analysis of the potential contribution of airborne rearming on 3 – 9 hours bombing missions at ranges of 250 to 1,000 nautical miles from the operating base. For UCAVs, 12 – 30 hour mission durations were analyzed.

The analysis demonstrated a dramatic improvement and increase of operational tempo, resulting in the number of attacks executed and target killed without increasing the aircraft fleet. Improvement of up to 100% was demonstrated for short range attacks and over 200% for extended range operations. Since aircraft do not have to return to base to rearm, the density of the attacks could be increased, resulting in faster target neutralization (time required to drop a set number of bombs on target could be reduced by up to 70%). Fielding Airborne Rearming systems could introduce new economies for air forces, where fewer resources can perform more missions, resulting in lower acquisition and maintenance costs. Other attributes of airborne rearming are more flexible use of forward operational bases, (as aircraft can takeoff without loads) and higher survivability of the home base and strike aircraft (reducing pressure from operating bases).
 
Viimeksi muokattu:
Marin televisiossa juuri nyt: maanpuolustuksesta on pidettävä huolta ja HX hankkeelle on laaja parlamentaarinen tuki eikä sitä tule lykätä. :love:
Siitä näille täälläkin spekuloijille. Sanna Marin + Katri Kulmuni ovat kova pari, alkaa muistuttamaan jo Esko Ahon ja Iiro Viinasen aikoja. Oikein. Hävittäjähankinnan sabotoijille peli selväksi: hävittäjät hankitaan ja piste!

Ylen toimittelija oikein hakemalla haki, jos saisi ulos jotain omaa korvaa miellyttävää. Pettymys oli silminnähtävää... :)
 
Siitä näille täälläkin spekuloijille. Sanna Marin + Katri Kulmuni ovat kova pari, alkaa muistuttamaan jo Esko Ahon ja Iiro Viinasen aikoja. Oikein. Hävittäjähankinnan sabotoijille peli selväksi: hävittäjät hankitaan ja piste!

Mihin voi luottaa, jos ei suomalaiseen poliitikkoon! Kannattaa odottaa ensi vuoteen....
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top