Niin vähän arvelinkin. Suomessa onneksi toimintaa johtaa alan huippukoulutetut ja pitkän työkokemuksen omaavat henkilöt, joilla on tietotaidolliset edellytykset arvioida asioita tosiseikkojen, ei nojatuolistrategin näkökulmasta. On myös huomattava, ettei Suomi tee puolustusratkaisujaan Lockheedin myyntimiesten puheiden perusteella.
Uskon sinänsä, että hankittavat koneet ovat parhaat mahdolliset, valmistaja lienee Lockheed tai Lockheed. Tässä ei ole ongelmaa. Sen sijaan ongelmallista on, jos asiantuntijat toistelevat hävittäjätehtailijoiden retoriikkaa keskeisistä asejärjestelmistä ja välttämättömyyksistä. Kuka tahansa haistaa palaneen käryn - suuri yleisö ja myös poliitikot. Etenkin tälllaisena aikana se on vaarallinen tie.
Tämän kriisin aikana yhden ministeriön uskottavuutta on heikennetty huonolla, ehdottomuuksiiin nojautuvalla viestinnällä. Toivon ja uskon ettei PLM lähde tähän.
Mutta käytännössä fysiikan lait estävät kuvatun toiminnan toteuttamisen riittävällä varmuudella ja Venäjän tai Kiinan käytettävissä olevilla varoilla riittävän kustannustehokkaasti. Ei ole nähtävissä mitään semmoista teknologista murrosta, joka poistaa hävittäjän tehon seuraavaan 50 - 80 vuoteen. Tätä mieltä ovat myös maailmalla lähes kaikkien maiden alan asiantuntijat; he ovat lähdössä näillä näppäimillä 6.sukupolven hävittäjän kehitystyöhön. Koneet ovat myös suurella todennäköisyydellä ihmisen itse koneessa lentämiä.
Kun puhutaan 5-6 satelliitista puhutaan nykytilasta ja eilisestä. SpaceX, yksityinen yritys, laukoo taivaalle lähivuosina 1600 kommunikaatiosatelliittia joiden kokoluokka on samaa kuin käyttökelpoisessa tutka/IP/visuaaliseessa satellitiissa. Valtiollisilla toimijoilla tulee olemaan käytössään enemmän, ei vähemmän, resursseja halutessaan. Laukaisuhinnat ovat menossa alas, eivät ylös. 1980-luvulla laukaisu maksoi noin 100 000 USD/kg, nyt 1000 USD kg, todennäköisesti 2040 muutamia kymmeniä dollareita/kg. Avaruudesta tuleva maalitieto tulee olemaan suuri riski hävittäjien kokoisten kohteen ilmatoiminnalle. Muunlainen tulevaisuuskuva ei ole realistinen. Toki tätä vastaan vaikuttamiseen tulee olemaan omat taktiset ja tekniset keinonsa. Pelikentän tämä kuitenkin uudistaa.
On toki mahdollista, että jo vuoden 2040 kieppeillä se ilmatorjunta - tai pintatorjunta - vaikutus ei enää aina tule edes ilma- tai pintalavetilta, vaan suoraan avaruudesta, etenkään tärkeimpiä kohteita vastaan.
Lentokone tai iso UCAV on tässä tilanteessa rajoittuneempi järjestelmä kuin nykyään, ohjasipa sitä sitten tulevaisuudessa ihminen tai tekoäly. Keskeinen ongelma on pieni kriittisten järjestelmien määrä, joka on hankalasti piiloteltavissa tulevaisuuden kattavalta satelliittitiedustelulta sekä tekoälyyn nojaavalta kuvatulkinnalta ja ilmassa liikkuessaan erottuu kuin amisauto marketien parkkipaikalla.
USMC leikkaa jo hävittäjäkalustoaan muun kaukotulivoiman eduksi, mutta mitäpä jenkit tietäisivät. USA perustaa myös omat avaruusjoukkonsa nimenomaan tulevaisuuden haasteita varten, mutta mitäpä he tietäisivät.
Huomioitavaa on, ettei USMC leikkaa hävittäjiään kokonaan pois - tietenkään - vaan ainoastaan supistaa niiden roolia.
Lopuksi vielä todettakoon, ettei mikään ilmatorjunta missään tapauksessa korvaa hävittäjiä. Päinvastoin voidaan kyllä menetellä. Samoin sotahistoria osoittaa aukottomasti, että ilmatorjunnan lamauttaminen on aina ollut huomattavasti helpompaa kuin hävittäjävoiman lamauttaminen. Hetken miettimisen jälkeen kyllä jokainen tajuaa miksi näin on.
Siksipä tämän hetken johtava ilmapuolustustoimija USN nojaa ilmatorjuntaan ja hävittäjätorjuntaan. Ilmatorjunnan täydellinen korvaaminen hävittäjillä on samanlainen vaarallinen fantasia kuin hävittäjien korvaaminen ilmatorjunnalla. Suomi on kuitenkin USN:ää enemmä rakastunut hävittäjiin.
Jos Suomi olisi Ruotsin paikalla, hävittäjäpainotus olisi järkevin vaihtoehto. Suomi on kuitenkin etulinjamaa, ei takakenttäpeluri.
Oikeat asiantuntijat päätösprosessissa myös pohtivat kaikkia mahdollisia yllättäviä kehityskulkuja. Heillä on kuitenkin asiaan vaadittava tekninen ja taktillinen osaaminen, jolloin he päätyvät keskimäärin oikeampiin ratkaisuihin kuin harrastelijat.
Näin toki on, mutta jos ennakkotehtäväksi on asetettu 64 hävittäjän hankkiminen rajoittaa se mahdollisuusavaruuksia asiantuntijoille kummasti. HX-esiselvitystyön perusteella analyysia ei ole tehty.
