MPK:n suuntaviivat päätetty

[Creidiki]

Olisiko yhteistyökumppanina Suomen Sinibarettikerho kuitenkin se väärä yhdistys...

Sinibarettiliitto muuttui Rauhanturvaajaliitoksi sillon kun pääosa miehistä meni muihin kuin YK-hommiin ja se on keskittynyt palveluksessa olevian ja sieltä palanneiden jälkihoidon parantamiseen. Vielä 2000-luvun alkupuolella oli palveluksessa vammautuneille tarjolla lähinnä lämmintä kättä, sotilasvammalakia muutetiin vasta 2015.

Ainakin MAAK:kien pilottiyksiköt koottiin KH-veteraaneista. Ei niitä vapaaehtoisia ole käiväröiden joukossa suhteelisesti sen enempää. Rekrytointi taitaa olla MPK:n heikkous muutenkin

 

[CV9030FIN]

Sinibarettiliitto muuttui Rauhanturvaajaliitoksi sillon kun pääosa miehistä meni muihin kuin YK-hommiin ja se on keskittynyt palveluksessa olevian ja sieltä palanneiden jälkihoidon parantamiseen. Vielä 2000-luvun alkupuolella oli palveluksessa vammautuneille tarjolla lähinnä lämmintä kättä, sotilasvammalakia muutetiin vasta 2015.

Ainakin MAAK:kien pilottiyksiköt koottiin KH-veteraaneista. Ei niitä vapaaehtoisia ole käiväröiden joukossa suhteelisesti sen enempää. Rekrytointi taitaa olla MPK:n heikkous muutenkin

Aika monelle kovemmissa missioissa käyneelle RT-liitto on edelleen Sinibarettien saunassa ja huorissa käynti, autontuonti sekä viinanjuonti -tarinakerho. Tuntemastani A- ja I-maan käynestä väestä erittäin harva kuuluu RT-liitoon ja moni YK-missiossa käynyt on eronnut A- tai I-maan reissun jälkeen kun ei vaan esim jäsenlehdestä tai -palveluista löytänyt enää mitään itseään kiinnostavaa.

 

[Creidiki]

Aika monelle kovemmissa missioissa käyneelle RT-liitto on edelleen Sinibarettien saunassa ja huorissa käynti, autontuonti sekä viinanjuonti -tarinakerho. Tuntemastani A- ja I-maan käynestä väestä erittäin harva kuuluu RT-liitoon ja moni YK-missiossa käynyt on eronnut A- tai I-maan reissun jälkeen kun ei vaan esim jäsenlehdestä tai -palveluista löytänyt enää mitään itseään kiinnostavaa.

Suomessa on perustuslaissa taattu yhdistymisen vapaus joka takaa vapauden olla kuulumatta mihinkään yhdisykseen jos ei halua. Kylmä totuus kuitenkin on ettei Marttaliitto huolehdi KH-veteraaneista ja jos haluaa itseä kiinnostavaa toimintaa tai juttua sitä pitäisi olla järjestämässä.

EDIT. Ne tarinakerhot oli yli 50 vuoden ajan monelle kaverille ainoa paikka missä käydä läpi omia kokemuksia reissulta, kuten mainittu, kokemuksia on moneen lähtöön Sueziln kansainvälisistä ampumaharjoituksista Kosovon makkaranpaistorinkiin. Jos A- ja I-maiden veteraanien mielestä on miehekkäämpää tapella ihan ite Valtionkonttorin kanssa ja hoitaa stressireaktiot perinteiseen tapaan viinalla ja perheväkivallalla niin siitä vain, kukaa ei tule väkisin kotoa hakemaan.

 

[Old Boy]

Eli vuoden au-opinnot MAASK:lla antaa korvaavuuden 3kk vm ruk:lle

Joskus meillä oli tällainenkin järjestelmä. Eli joukko-osaston komentajan päätöksellä palvelukseen nykyisten sopimussotilaiden tapaan. Palveluarvona kersantti ja jos ei tullut potkuja juopottelun tai säännölliseen sotilaselämään soveltumattomuuden johdosta alkoi Peruskurssi vuoden sisällä palvelun aloittamisesta. Muodollisesti sinne piti pyrkiä pääsykokeiden kautta, mutta käytännösssä ainoastaan joitakin toivottomia tapauksia pudotettiin pyrkijäjoukon hänniltä. Kurssi kesti puoli vuotta MaaSK:ssa ja toinen puoli vuotta aselajikoulussa. Hyvänä puolena oli että kersantin palkka juoksi koko ajan kun kadettina joutui sinnittelemään pelkälllä päivärahalla. Tuloksena oli kapea-alaisia yhden asian osaajia, mutta tämä yksi asia sitten osattiin erinomaisesti. Siis epiksen puolella joko tuliasema-, viesti tai tulenjohto-mittaustaidot olivat hallussa, mutta muu osaaminen satunnaista. Ilmavoimissa samanpituisella koulutuksella pääsi Fougan puikkoihin ja Merivoimissa pienemmän purkin päälliköksi, mutta niista ei enempää kun ei tätä ole omin silmin nähty.

Aliupseerien koulutuksen painopiste on kokeneemman ammattilaisen ohjaamassa työssä oppimisessa. Aliupseeriston tehtävissä vaadittava osaaminen todennetaan näytöin. Näytöissä osoitettavaa osaamista kehitetään myös sotilasammatillisilla opinnoilla, joita annetaan puolustushaara- ja aselajikouluissa enintään vuoden ajan aliupseerin uran aikana.

Nyt siis järjestelmä on toinen. Muissa Valtion laitoksissa pidetään edelleen tärkeänä yhtenäistä koulutusta perustason tehtäviin. Esimerkkeinä vaikkapa rajavartijat, poliisit tai vanginvartijat. Valtakunnan kattavalla haulla valintakin saattaa olla tasapuolisempi ja kohdentua oikeampiin yksilöihin. Toisaalta kaikilla nykyajan aliupseereilla on vm-palvelus AUKeineen, osalla jopa RUK, eli työnantajalla on käytössään paljonkin dataa hakijoista. Paha sanoa tarkemmin, enkä ainakaan halua mitään väitteitä esittää. Mutta ainakin ennen koulutuksen (ja pätevyyden) tavoitteena oli sa-tehtävä. Nythän johtajatehtäien vaatimustaso on Uuden tst-tavan johdosta noussut kaikilla tasoilla.

 

[CV9030FIN]

Jos A- ja I-maiden veteraanien mielestä on miehekkäämpää tapella ihan ite Valtionkonttorin kanssa

Kyllä se on ihan joku muu taho eli Vaikeasti korvattavat ry jotka on nykyisen korvauspolitiikan paranemisen tapellut eikä RT-liitto! RT-liitto on miehekkäästi ominut myös KRIHA-veteraani statuksen hommamisen omaksi saavutukseen - toisaalta sen kyllä voivat pitääkin koska mitään iloa siitä ei kellekään ole.

 

[CV9030FIN]

Joskus meillä oli tällainenkin järjestelmä. Eli joukko-osaston komentajan päätöksellä palvelukseen nykyisten sopimussotilaiden tapaan. Palveluarvona kersantti ja jos ei tullut potkuja juopottelun tai säännölliseen sotilaselämään soveltumattomuuden johdosta alkoi Peruskurssi vuoden sisällä palvelun aloittamisesta. Muodollisesti sinne piti pyrkiä pääsykokeiden kautta, mutta käytännösssä ainoastaan joitakin toivottomia tapauksia pudotettiin pyrkijäjoukon hänniltä. Kurssi kesti puoli vuotta MaaSK:ssa ja toinen puoli vuotta aselajikoulussa. Hyvänä puolena oli että kersantin palkka juoksi koko ajan kun kadettina joutui sinnittelemään pelkälllä päivärahalla.

...niin ja tämä järjestelmähän on palautettu nimiä myöten muutama vuosi sitten. Eli n. vuoden palveluksessa olon jälkeen peruskurssi (ylikersanttikurssi) ja n. 7v jälkeen yleiskurssi (vääpelikurssi) ja sitten n. 20v jälkeen mestarikurssi. Molemmista vuoden kursseista puolet yhteisiä MAASK:ssa Lappeenrannassa ja puolet aselajikoulussa (nykyään nekin osa MAASK:a).

 

[Creidiki]

Kyllä se on ihan joku muu taho eli Vaikeasti korvattavat ry jotka on nykyisen korvauspolitiikan paranemisen tapellut eikä RT-liitto! RT-liitto on miehekkäästi ominut myös KRIHA-veteraani statuksen hommamisen omaksi saavutukseen - toisaalta sen kyllä voivat pitääkin koska mitään iloa siitä ei kellekään ole.

Vaikeasti korvattavat Ry:n perustajajäsen ja eka puheenjohtaja Timo Heikkinen on Oulun Seudun Rauhaturvaajien aktiivi, mistä sinä kuvittelit että yhdistys sai alkunsa? Yhdistyksellä oli RT-liiton täysi tuki heti alusta alkaen. Liitto kustantaa myös vammautuneille kuntoutuksia Laitilassa.

Hyvä ettei jää veteraanistatus sinua kaivelemaan, se aiheuttaa yllättävän monelle paskahalvauksen.

 

[Creidiki]

Mutta palataanpa MPK:n SWOT-analyysiin

PV:n kenkilöstötilinpäätöksen mukaan sillä on tällä hetkellä töissä 12 000 ihmistä joista 2900 upseereita 2200 aliupseeria ja 260 opistoupseeria. Loput ovat siviilejä, sopimussotilaita ja erikoisupseereja.

OSINT kertoo minule että aliupseerit nousevat suurimmaksi henkilöstöryhmäksi 2020 luvulla, eli kantahenkilökunnan koostumus tulee tod näk olemaan 3000 AU ta ja 2900 upseeria.

Sodanajan vahvuus on 230 000 + tämän vuoden tilastokikkailu. Sodanajan vahvuudesta n 2.5% on kantatahenkilkuntaa + palveluskelpoiset evp:t. Ollaan suurpiirteisiä ja sanotaan että 4% sodanajan joukoista on saanut ammattisotilaan koulutuksen ja palvelukokemusta.

Ilma ja merivoimat ovat sodanajan vahvuudessaan ns "top heavy" samoin maavoimien joukkojen esikunnat miehitetään ammattisotilailla. Nopeasti arvioiden sanoisin että ammattisotilas riittää komppanianpäälliköksi operatiivisiin joukkoihin, jos kaikkialle sinnekään. Jalkaväen johtajakoulutukselle olisi siis reservinupseereille selkeää tilausta.

Tai sitten sodanajan vahvuus on luovaa kirjanpitoa.

 

[baikal]

Minä olin. Kokemukset vaihtelevat vuoden ja palveluspaikan mukaan, mutta pitää muistaa että Israelin vetäytymiseen vuoteen 2000 asti "Etelä-Libanonin tulihelvetti" oli vain puoliksi vitsi koska Hezbollah, Amal, SLA ja Israelin armeija tetsasivat kovilla ja rauhanturvaajat saivat oman osansa eli tulta saatiin ja ajoittain siihen myös vastattiin

Lähinnä yritin tarkoittaa sitä, että Libanon on jyystetty jo kymmenien vuosien ajan, sieltä ammennettava oppi on kaluttu jo varsin moneen kertaan. Kumppanivaltiotkin usein sellaisia, ettei niistä ole enää aikoihin ollut ammennettavaa. Kurdi ja Af taas ovat -uudempia- näyteikkunoita ja sodankäynnin tavat ja intesiteetti eritoten poikkeavat Libanonista. Ja molemmissa mukana emä-amerikka ja k:nit. En tarkoittanut halveerata libski-veteraaneja lainkaan. Ja ollakseni täysin rehellinen on minullakin tiettyä kokemusta joistain kriisialueista. Ja monta tuttua YKjätkää olen ollut saattamassa hiekkakankaallekin....viina, itsari jne. Jotkut eivät vaan koskaan enää sopeutuneet takaisin inhoittavaan siviiliin. Viimeisimmästäkään ei ole liikaa aikaa ja syy oli puhtaasti se, ettei koskaan oikein päässyt kiinni takaisin elämänsyrjään, viina vei totaalisesti.

 

[Myrskyhiiri]

Vaikeasti korvattavat Ry:n perustajajäsen ja eka puheenjohtaja Timo Heikkinen on Oulun Seudun Rauhaturvaajien aktiivi, mistä sinä kuvittelit että yhdistys sai alkunsa? Yhdistyksellä oli RT-liiton täysi tuki heti alusta alkaen. Liitto kustantaa myös vammautuneille kuntoutuksia Laitilassa.

Hyvä ettei jää veteraanistatus sinua kaivelemaan, se aiheuttaa yllättävän monelle paskahalvauksen.

Joskus tosiaan vähän ihmetyttää, miksi on tarpeen asettaa eri tahoja vastakkain, vaikka tavoitteen pitäisi olla hyvä ja yhteinen.

 

[baikal]

Mistä tunnistaa A-maan veteraanin ellei tämä sitä itse kerro?
Tiedän yhden kouluttajan jolla on kyseinen tausta mutta tuo selvisi kyllä ihan kahveilla.

Jos koira tuntee koiran niin -sotilas- tuntee myös -sotilaan-.

 

[Deleted member 2762]

Mutta palataanpa MPK:n SWOT-analyysiin

PV:n kenkilöstötilinpäätöksen mukaan sillä on tällä hetkellä töissä 12 000 ihmistä joista 2900 upseereita 2200 aliupseeria ja 260 opistoupseeria. Loput ovat siviilejä, sopimussotilaita ja erikoisupseereja.

OSINT kertoo minule että aliupseerit nousevat suurimmaksi henkilöstöryhmäksi 2020 luvulla, eli kantahenkilökunnan koostumus tulee tod näk olemaan 3000 AU ta ja 2900 upseeria.

Sodanajan vahvuus on 230 000 + tämän vuoden tilastokikkailu. Sodanajan vahvuudesta n 2.5% on kantatahenkilkuntaa + palveluskelpoiset evp:t. Ollaan suurpiirteisiä ja sanotaan että 4% sodanajan joukoista on saanut ammattisotilaan koulutuksen ja palvelukokemusta.

Ilma ja merivoimat ovat sodanajan vahvuudessaan ns "top heavy" samoin maavoimien joukkojen esikunnat miehitetään ammattisotilailla. Nopeasti arvioiden sanoisin että ammattisotilas riittää komppanianpäälliköksi operatiivisiin joukkoihin, jos kaikkialle sinnekään. Jalkaväen johtajakoulutukselle olisi siis reservinupseereille selkeää tilausta.

Tai sitten sodanajan vahvuus on luovaa kirjanpitoa.

Kai siinä tilaanteessa kun isoa pasuunaa soitetaan , niin kaivetaan kaikki kynnelle kykenevät evp-henkilöt mukaan kinkereille. Eiköhän heistäkin edelleen osa ole soveltuvia osaan tehtävistä vaikka ikää onkin.

 

[Aarne1]

Nopeasti arvioiden sanoisin että ammattisotilas riittää komppanianpäälliköksi operatiivisiin joukkoihin, jos kaikkialle sinnekään. Jalkaväen johtajakoulutukselle olisi siis reservinupseereille selkeää tilausta

Jaa-a, jos maavoimissa on n. 80 pataljoonaa á 4 komppaniaa á 4 joukkuetta, niin se olisi 1280 joukkueenjohtajaa, 320 komppanian päällikköä (tai 640 jos VaraPää on ammattilainen) ja 80 pataljoonan esikuntaan á 10 ammattiupseeria, total +- 2600 ammattilaista maavoimien taistelevissa osissa.

Tämä off topic ja ei mihinkään perustuvaa tukkimiehen kirjanpitoa.

 

[Sardaukar]

Lähinnä yritin tarkoittaa sitä, että Libanon on jyystetty jo kymmenien vuosien ajan, sieltä ammennettava oppi on kaluttu jo varsin moneen kertaan. Kumppanivaltiotkin usein sellaisia, ettei niistä ole enää aikoihin ollut ammennettavaa. Kurdi ja Af taas ovat -uudempia- näyteikkunoita ja sodankäynnin tavat ja intesiteetti eritoten poikkeavat Libanonista. Ja molemmissa mukana emä-amerikka ja k:nit. En tarkoittanut halveerata libski-veteraaneja lainkaan. Ja ollakseni täysin rehellinen on minullakin tiettyä kokemusta joistain kriisialueista. Ja monta tuttua YKjätkää olen ollut saattamassa hiekkakankaallekin....viina, itsari jne. Jotkut eivät vaan koskaan enää sopeutuneet takaisin inhoittavaan siviiliin. Viimeisimmästäkään ei ole liikaa aikaa ja syy oli puhtaasti se, ettei koskaan oikein päässyt kiinni takaisin elämänsyrjään, viina vei totaalisesti.

Se on aika vaikeaa sopeutia siviiliin, kun on kokenut jotakin traumaattista. Ja sen ei tarvitse olla kuin liikenneonnettomuus jopa.

Itseä on ammuttu kohti useammankin kerran ihan tositarkoituksella...se opettaa paljon itsestä ja reagoinnista siihen. Otetaan sitten esimerkkinä israelilaiset Libanonin sodan 2006 tyypit...tulivat suoraan taistelusta Tel Aviviin ja siellä porukka bailasi diskoissa... Itse olivat jokunen tunti sitten olleet kovissakin yhteenotoissa.. Koita siinä sitten sopeutua. Olen jutellut aika monen kanssa.

 

[Creidiki]

Jaa-a, jos maavoimissa on n. 80 pataljoonaa á 4 komppaniaa á 4 joukkuetta, niin se olisi 1280 joukkueenjohtajaa, 320 komppanian päällikköä (tai 640 jos VaraPää on ammattilainen) ja 80 pataljoonan esikuntaan á 10 ammattiupseeria, total +- 2600 ammattilaista maavoimien taistelevissa osissa.

+
Parikymmentä prikaati/taisteluosaston esikuntaa, maavoimien esikunta, ilmavoimiena esikunta, merivoimien esikunta ja neljä sotilasläänin esikuntaa pääesikunnasta nyt puhumattakaan. Paikallisjoukkojen esikunnnat miehitetään pääosin reserviläisillä. Hävittäjälentäjät alusupseerit ym erikoistehtävät.

Operatiivisissa joukoissa kantahenkilökunnan osuus on varmasti suurempi myös taistelevissa osissa, mutta nuppilukunsa perusteella ne ovat vain 1/3 koko vahvuudesta.

 

[adam7]

Sveduissa pidetään aina "möte", ennen kuin yhdessä päätetään miten sotatoimi hoidetaan

Niinpä pitivät jatkosodassakin hyvät pääliköt jotka kuuntelivat alaisiaan ennen kuin tekivät päätöksen ja antoivat käskyn.

Isommissa kuvioissa sellaisella on sanakin, esikuntatyöskentely

 

[Creidiki]

Itseä on ammuttu kohti useammankin kerran ihan tositarkoituksella...se opettaa paljon itsestä ja reagoinnista siihen. Otetaan sitten esimerkkinä israelilaiset Libanonin sodan 2006 tyypit...tulivat suoraan taistelusta Tel Aviviin ja siellä porukka bailasi diskoissa... Itse olivat jokunen tunti sitten olleet kovissakin yhteenotoissa.. Koita siinä sitten sopeutua. Olen jutellut aika monen kanssa.

Ensin reagoidaan koulutuksen mukaan,, sitten kun välitön tilanne on ohi iskee jälkihorkka kun noradrenaliini häviää verenkierrosta ja jälkioireet saattavat kestää lopun ikää.

Stressioireiden suurin kärsijäryhmä Suomessa taitavat olla ensivasteen ryhmät eli poliisit, brankkarit ja sairaankuljettajat, RT-veteraanit saavat osansa hekin. Paska juttuhan on se ettei ihan oikeisiin ongelmiin ollut pitkään muuta tarjolla kuin viinaa. Itsellä meni reissun jälkeen pari vuotta painiessa kuningas alkoholin kanssa ja se maksoi yhden ihmissuhteen ja työpaikan. Moni ei saanut kynsittyä itseään takaisin, toistuvat reissut alhaalle, alkoholisoituminen, mielenterveysongelmat ja itsarit on vieläkin arkipäivää, mutta eihän niistä saisi puhua, kun Suomalaiseen korpisoturiin ei tuollaiset tartu eihän?

 

[Sardaukar]

Niinpä pitivät jatkosodassakin hyvät pääliköt jotka kuuntelivat alaisiaan ennen kuin tekivät päätöksen ja antoivat käskyn.

Isommissa kuvioissa sellaisella on sanakin, esikuntatyöskentely

Briteillä, saksalaisilla ja muillakin. Se on esikäskyn antaminen tulevasta toiminnasta, jossa alaiset voivat antaa mielipiteensä ja ehdotuksia.

 

[Sardaukar]

Ensin reagoidaan koulutuksen mukaan,, sitten kun välitön tilanne on ohi iskee jälkihorkka kun noradrenaliini häviää verenkierrosta ja jälkioireet saattavat kestää lopun ikää.

Stressioireiden suurin kärsijäryhmä Suomessa taitavat olla ensivasteen ryhmät eli poliisit, brankkarit ja sairaankuljettajat, RT-veteraanit saavat osansa hekin. Paska juttuhan on se ettei ihan oikeisiin ongelmiin ollut pitkään muuta tarjolla kuin viinaa. Itsellä meni reissun jälkeen pari vuotta painiessa kuningas alkoholin kanssa ja se maksoi yhden ihmissuhteen ja työpaikan. Moni ei saanut kynsittyä itseään takaisin, toistuvat reissut alhaalle, alkoholisoituminen, mielenterveysongelmat ja itsarit on vieläkin arkipäivää, mutta eihän niistä saisi puhua, kun Suomalaiseen korpisoturiin ei tuollaiset tartu eihän?

Itse kuvitteli olevansa kova jätkä ja hoitavansa PTSD:n tuosta vaan perinteisesti...eli kieltäytymästä tunnustamaan ongelmaa ja vetämällä viinaa. Sehän se paransi avioliitonkin laatua.

Sitten jouduin ulkomailla menemään asiasta ihan psykiatrille. Onneksi oli hyvät vakuutukset jne.

Voin kuitata tässä kisassa että oli 8/10 taulukon oikeassa laidassa (ylhäältä laskien..1,2,3,4,6,7, 8, 9):

 

[Sardaukar]

Erikoisinta kyllä on, etten koskaan ole saanut painajaisia. Enemmänkin asiat tulevat mieleen valveilla ollessa (flashback).

Mutta keskustelu alkaa olla jo psykiatriaa eikä reserviläiskoulutusta.