Fencer
Kenraali
Seppoa muistellaan "lämmöllä" aika monessa PV:n kahvipöydässä
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...unta-sijoitetaan-mikkeliin/1995282#gs.OJ9F3Xs
MPK:n suuntaviivat päätetty
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Seppoa muistellaan "lämmöllä" aika monessa PV:n kahvipöydässä
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...unta-sijoitetaan-mikkeliin/1995282#gs.OJ9F3Xs
AKE-ukki
Respected Leader
Samat ongelmat sielläkin. Väki vähissä tai väki liian... hmmm. @CV9030FIN on asiaa joskus kommentoinutkin. Ei siitä sen enempää. Ammattitaito kysymys!
Tai sitten ohjauskysymys. Jokaisella hevosella on ohjastajansa.
Eihän kyseessä ole kuin raha. Vuodessa asia olisi korjattu, jos poliittista tahtoa löytyisi.
En tarkoita, että syntyisi jotain "operaattoreita", vaan 3-6kk lisäkoulutuksella esim. vapaaehtoisista kouluttaja-au:sta tulisi aika hyvä lisä MPK:n toimintaan. Samalla MPK:n omat kouluttajat saisivat nimenomaan *oman alan* uusinta kokemusta.
Näillä hommilla..jos tai kun ne saadaan liikkeelle, on kumulatiivinen vaikutus. Ja etenkin tervehdyttävä vaikutus koko MPK:n toiminnalle. Eli organisaatiossa olisi sekä palkattua (ja mahdollisesti osa-aikaista) PV:n henkilökuntaa reserviläisten tms. lisäksi.
En tarkoita, että syntyisi jotain "operaattoreita", vaan 3-6kk lisäkoulutuksella esim. vapaaehtoisista kouluttaja-au:sta tulisi aika hyvä lisä MPK:n toimintaan. Samalla MPK:n omat kouluttajat saisivat nimenomaan *oman alan* uusinta kokemusta.
Näillä hommilla..jos tai kun ne saadaan liikkeelle, on kumulatiivinen vaikutus. Ja etenkin tervehdyttävä vaikutus koko MPK:n toiminnalle. Eli organisaatiossa olisi sekä palkattua (ja mahdollisesti osa-aikaista) PV:n henkilökuntaa reserviläisten tms. lisäksi.
Idea on varsin hyvä. Ja tiedän tätä tosissaan suunnitellun erään toisen varuskunnan osalta aikanaan. Se kaatui PVUUD:n pakottamiin säästöihin. Suunnitelman toteutusvalmiudesta kertoo se, että sinne oli jo korvamerkitty varikolla 2 käytöstä poistettua T-55M:ää sinkomaaaliksi...no niillekin löytyi muualta "koti".
JOS ns. 3.vaihtoehto valitaan niin on todennäköistä että "Kodinturvajoukkojen koulutuskeskus" (käytän tätä termiä koska meillä tällöin de facto on Kodinturva) perustetaan. Mutta paikka ei ole mikään varuskunta josta on jo luovuttu, vaan joku seuraavalla kierroksella lakkautettava näistä ns. Kaksois-varuskunnista. Paras olisi Niinisalo koska Pohjankangas pidetään PV:n hallussa kaikissa tapauksissa harjoitusaluueen ja RÄJK:n Niinisalon toimipisteen takia. Toinen vaihtoehto on Riihimäki koska kasarmialueelle jää joka tapauksessa hyvin hyvin paljon MILLOG:n toimintaa. Niinisalo sopisi myös paremmin silrarumpupoliitikoille.
D
Deleted member 2762
Guest
Siltarumpupolitiikan nimissä se on tietysti Someroharju
Ei kun se on ratkaistu silä että se jää ilmavoimille.Siltarumpupolitiikan nimissä se on tietysti Someroharju
Ei nykyinenkään organisaatio oikeasti vaatisi mitään tuhotonta määrää lisäkantahenkilökuntaa, että se lähtisi ympäri Suomea toimimaan eri teholla. Käytännössä yksi MPK:n toimipiste, joka toteuttaa viikonlopun aikana X määrän koulutustapahtumia vaatii minimissään sen yhden PV:n virallisen valvojan per viikonloppu. Jos organisaatio ei kykene suoriutumaan tehtävistään ilman jatkuvaa kontrollia, vähennetään kurssien määrää ja keskitytään pitämään pakka kasassa ja laajennetaan siitä askel askeleelta.
Pointti on se, että tehtävään motivoitunut, kunnolliset perusteet saanut pitkän linjan kouluttaja ottaa oman alueensa MPK:ta pillistä kiinni, puristaa paskat housuun (=ulos) ja sitten aletaan rakentamaan alusta niiltä osin kun se on tarpeellista ja kehittämään toimivia osia edelleen. Mutta tämä vaatii sen, että reserviläiskoulutuksesta (/vapaaehtoisesta) vastaavan henkilön/henkilöiden tehtäväkierto ei ole mitään vuoden luokkaa, vaan tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan pitkäjänteisempää kehittämistä niin, että vastuuhenkilöt eivät vain käy kääntymässä kustannuspaikalla ja poistu, ennenkuin heiluriovi on lakannut liikkumasta. Eli siis ehkä kenties KHENK ja virkatyö olisivat ne ratkaisun avaimet tässä vaiheessa
Muutamankin keskustelijan mainitsemana esimerkkinä tällä vuosikymmenellä KAARTJR:n tapauksessa tapahtuneen kehityksen voi enemmän tai vähemmän henkilöidä yhteen ukkoon, vaikka toki asiaan on panoksensa antanut miljoona eri tahoa, ja siihen, että hän on pysynyt puikoissa pitkään. Reserviläiskouluttajien taso taas selittyy karttuneella kokemuksella, näkemyksellä ja sillä, että asetetaan jotain vaatimuksia ja tärkeintä on, että suoriutuu tehtävistään, kuin että on käynyt sen ja sen perseenhajuisen sumunnussintakurssin (=oikea tietotaito, persoona ja kouluttamisote vs. muodollinen pätevyys. Toki kurssin pääjehun pitää olla hallinnollisesti pätevä ja vaatimustaso vähenee sitten asteittain hänestä kätyreihin päin)
Käytännössä res. kouluttajakoulutuksia, res. apukouluttajia/kouluttajia voi ja kannattaa käyttää, kunhan sellaiseksi pääsemiseen oikeasti vaaditaan sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, että yksilöillä on yleensäkään perusteet kehittyä hyväksi kouluttajaksi. Pelkät henkilökohtaiset ominaisuudet, tai pelkkä viikon kouluttajakurssi eivät vielä yksinään tee kenestäkään automaattisesti hyvää kouluttajaa, vaan pohjaksi vaaditaan myös yleissotilaallista osaamista ja oman erikoisaihealueensa tuntemusta ja kokemusta, sekä halukkuutta.
Kehittyi MPK sitten mihin suuntaan tahansa, niin joka tapauksessa tehtäväjaon soisi olevan se, että MPK kouluttaa/tarjoaa puitteet yksilö-ryhmä-joukkue-(((((komppania)))))-tason vapaaehtoiseen harjoitteluun ja koulutukseen, etenkin PAIKP henkilöstölle ja sen lisäksi sitten SUUNNITELLUSTI, kohdennetusti muille joukoille.
-> Perusyksiköt osallistuvat PV:n järjestämiin taisteluharjoituksiin kertausharjoitusperusteisesti.
-> PV tukee MPK:ta kouluttajakoulutuksella ja akkreditoi kouluttajat tässä ketjussakin esitetyillä tavoilla
Vapaaehtoisten rekrytoimiselle on pidettävä edelleen selkeä linja avoinna, eli tietyt kurssit/kurssisarjat, joiden kautta syötetään uutta lihaa vapaaehtoiskoulutuksen kentälle.
Meillä on reservin koulutusjärjestelmä, nyt tarvitaan VAPAAEHTOISEN reservin koulutusjärjestelmä. Sellaista nyt taidetaan olla sitten luomassa.
Pointti on se, että tehtävään motivoitunut, kunnolliset perusteet saanut pitkän linjan kouluttaja ottaa oman alueensa MPK:ta pillistä kiinni, puristaa paskat housuun (=ulos) ja sitten aletaan rakentamaan alusta niiltä osin kun se on tarpeellista ja kehittämään toimivia osia edelleen. Mutta tämä vaatii sen, että reserviläiskoulutuksesta (/vapaaehtoisesta) vastaavan henkilön/henkilöiden tehtäväkierto ei ole mitään vuoden luokkaa, vaan tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan pitkäjänteisempää kehittämistä niin, että vastuuhenkilöt eivät vain käy kääntymässä kustannuspaikalla ja poistu, ennenkuin heiluriovi on lakannut liikkumasta. Eli siis ehkä kenties KHENK ja virkatyö olisivat ne ratkaisun avaimet tässä vaiheessa
Muutamankin keskustelijan mainitsemana esimerkkinä tällä vuosikymmenellä KAARTJR:n tapauksessa tapahtuneen kehityksen voi enemmän tai vähemmän henkilöidä yhteen ukkoon, vaikka toki asiaan on panoksensa antanut miljoona eri tahoa, ja siihen, että hän on pysynyt puikoissa pitkään. Reserviläiskouluttajien taso taas selittyy karttuneella kokemuksella, näkemyksellä ja sillä, että asetetaan jotain vaatimuksia ja tärkeintä on, että suoriutuu tehtävistään, kuin että on käynyt sen ja sen perseenhajuisen sumunnussintakurssin (=oikea tietotaito, persoona ja kouluttamisote vs. muodollinen pätevyys. Toki kurssin pääjehun pitää olla hallinnollisesti pätevä ja vaatimustaso vähenee sitten asteittain hänestä kätyreihin päin)
Käytännössä res. kouluttajakoulutuksia, res. apukouluttajia/kouluttajia voi ja kannattaa käyttää, kunhan sellaiseksi pääsemiseen oikeasti vaaditaan sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, että yksilöillä on yleensäkään perusteet kehittyä hyväksi kouluttajaksi. Pelkät henkilökohtaiset ominaisuudet, tai pelkkä viikon kouluttajakurssi eivät vielä yksinään tee kenestäkään automaattisesti hyvää kouluttajaa, vaan pohjaksi vaaditaan myös yleissotilaallista osaamista ja oman erikoisaihealueensa tuntemusta ja kokemusta, sekä halukkuutta.
Kehittyi MPK sitten mihin suuntaan tahansa, niin joka tapauksessa tehtäväjaon soisi olevan se, että MPK kouluttaa/tarjoaa puitteet yksilö-ryhmä-joukkue-(((((komppania)))))-tason vapaaehtoiseen harjoitteluun ja koulutukseen, etenkin PAIKP henkilöstölle ja sen lisäksi sitten SUUNNITELLUSTI, kohdennetusti muille joukoille.
-> Perusyksiköt osallistuvat PV:n järjestämiin taisteluharjoituksiin kertausharjoitusperusteisesti.
-> PV tukee MPK:ta kouluttajakoulutuksella ja akkreditoi kouluttajat tässä ketjussakin esitetyillä tavoilla
Vapaaehtoisten rekrytoimiselle on pidettävä edelleen selkeä linja avoinna, eli tietyt kurssit/kurssisarjat, joiden kautta syötetään uutta lihaa vapaaehtoiskoulutuksen kentälle.
Meillä on reservin koulutusjärjestelmä, nyt tarvitaan VAPAAEHTOISEN reservin koulutusjärjestelmä. Sellaista nyt taidetaan olla sitten luomassa.
Sanotaanko nyt näin että PV:lla on nyt oma Päivi Räsäsensä ministerinä: tekee virkamiesvalmistelusta huolimatta päätökset perustuen oman maailmankatsomuksensa värittämään mielipiteeseensä. Tämä on tietysti hienoa ja arvostettava sinänsä, mutta kun reservin yliluutnanttilla ei ihan aina riitä näkemys. Muutama tehty päätös tulee lyömään PV:a käsille muutaman seuraavan vuoden aikana. Samoin mikromanagerointi ministeriöstä ja PV:n käskyttäminen reppuluokan asiossa ei varsinaisesti ole Puolustusministerin tehtävä vaan hänen tulisi olla strateginen johtaja.
g21.45acp
Kapteeni
Sopimussotilas ja kouluttaja-au ovat kaksi eri asiaa, kuten upseeri ja opistoupseeri.
Eivät nyt välttämättä aina. Sopimussotilashan siis palvelee tietyn ajan (max. vuoden muistaakseni).
Mutta oikea termi olisi "opetusaliupseeri". Jotka tietysti ovat ihan varsinaista kantahenkilökuntaa.
g21.45acp
Kapteeni
Sopimussotilas om määräaikaisesti virkamieheksi määrätty henkilö, yleensä suoraan vm-palveluksen jälkeen rekrytoitu. Sopimussotilaista koitetaan parhaat rekrytoida joko ma-aliupseereiksi (aliupseerin virkaan koulutettaviksi) tai MPKK opiskelijoiksi / upseereiksi.
Aliupseeri on joko määräaikainen tai vakinaisessa virassa oleva, esim mainitsemasi opetusaliupseeri- Ma-aliupseerin pitää suorittaa ennen vakinaiseen virkaan nimittämistä aliupseerin perusopinnot..
vastarannankiiski
Kenraali
Tämä nyt ei ole ihan mahdollisuuksien maailmassa. Vapaaehtoisille, kun pitäisi hoitaa työt, lapset ja perheenkin kanssa viettää aikaa. Ainoa joka äkkiseltään tulee kestoltaan mieleen, ovat kriha-operaatioiden rotaatiokoulutukset. Nekin kovina kertausharjoituksina, koska aika harvan talous kestää "kymmenien vuorokausien" harjoituksia ihan vapaaehtoispohjalta ja ilman palkanmaksua. Ja kalliiksi nämä tulevat myös valtiolle.
Oma kokemus sertifikaatista on se, että MPK hoitaa itse rekrytoinnin ja arvioinnin ja PV on lähinnä kumileimasin. Näinhän asian ei pitäisi olla, koska riskinä on "piiri pieni pyörii" ja "pukki kaalimaan vartijana" tyyppisen kuvion syntyminen.
Näinhän asian on, se on selvä. On kuitenkin myös aika itsestään selvä oletus että ammattiorganisaatiossa virkamiestten tuottama laadunvaihtelu on pienempää kun vapaaehtois-/maallikko-organisaatiossa. Väitän, että virassa olevien ammattisotilaiden antama koulutus on parempaa koska a) heillä on kokemusta ja koulutusta pääsääntöisesti enemmän ja b) heillä on kokemusta kouluttamisesta enemmän kun reserviläisillä.
Viimeksi muokattu:
Panssari Salama
Respected Leader
Yksi ratkaisu tähän on useamman harjoituksen ja etäopiskelun pituiset kurssit. Hyvä esimerkki näistä on se, miten nykyisinkin useammalla alueella toteutetaan mm. MAAKK Perusteet, kouluttajakurssit, sekä koulutushaaraperustutkinnot:
Jaetaan esimerkiksi useankymmenenkin vuorokauden pituisia opintokokonaisuuksia pidemmälle ajalle ja sisällytetään niihin kiinteästi myös etäopiskelua. Harjoitukset toteutetaan sitten pääosin tai kokonaan viikonloppuisin, jolloin ne eivät häiritse pääosan opiskeluja ja töitä.
Asioihin suhtaudutaan myös niiden vaatimalla vakavuudella, kun tavoitteet asetetaan realistisesti rajallisiksi, jotta koulutus tuottaisi oikeasti sijoituskelpoisia ja oman asiansa osaavia taistelijoita, eli:
Ei esimerkiksi viikonlopun mittaista sisi_havu_komando_strikeforce-kurssia, vaan _30_ _vuorokauden_ pituinen tiedustelijan _perustutkinto_ (= eli mitä varusmies käy läpi E-kaudella saadakseen oikeuden kantaa koulutushaaramerkkiä), kirjallisine tentteineen ja koulutushaarakokeineen.
Strategiasta takaisin taas sinne kentän tasolle.
Ketjussa on ollut jotain kommentointia siitä, että Helsingissä MPK:n hommat on saatu paremmin toimimaan kuin monessa muussa paikassa.
Katson, että osittain syynä on se, että kyseisessä piirissä on noudatettu melko hyvin periaatetta, että jokainen kouluttaa oman alansa hommia. Esimerkiksi epäsuoran tulen koulutuksesta vastaavat krh- ja tykistöpuolen varusmieskoulutuksen saaneet. Toki joitakin poikkeuksia on, mutta jo pelkästään tuon periaateen noudattaminen tehostaa huomattavasti koulutusta.
Lisäksi oman alan kouluttajien käyttö tuo synergiaa. Turhaa rastisilppua jää pois kun esimerkiksi jalkaväkikoulutuksessa ei ole enää sekundakouluttajien järjestämiä viesti, suojelu ja ensiapu rasteja. Keskitytään aiheeseen, eikä "yleiseen sotilaskoulutukseen". Kyberkurssi on 100% kyberiä, eikä kurssilaisille jaeta edes maastopukua, mitä sillä sisätiloissa edes tekisi?
Ketjussa on ollut jotain kommentointia siitä, että Helsingissä MPK:n hommat on saatu paremmin toimimaan kuin monessa muussa paikassa.
Katson, että osittain syynä on se, että kyseisessä piirissä on noudatettu melko hyvin periaatetta, että jokainen kouluttaa oman alansa hommia. Esimerkiksi epäsuoran tulen koulutuksesta vastaavat krh- ja tykistöpuolen varusmieskoulutuksen saaneet. Toki joitakin poikkeuksia on, mutta jo pelkästään tuon periaateen noudattaminen tehostaa huomattavasti koulutusta.
Lisäksi oman alan kouluttajien käyttö tuo synergiaa. Turhaa rastisilppua jää pois kun esimerkiksi jalkaväkikoulutuksessa ei ole enää sekundakouluttajien järjestämiä viesti, suojelu ja ensiapu rasteja. Keskitytään aiheeseen, eikä "yleiseen sotilaskoulutukseen". Kyberkurssi on 100% kyberiä, eikä kurssilaisille jaeta edes maastopukua, mitä sillä sisätiloissa edes tekisi?
Viimeksi muokattu:
Helsinki ja pääkaupunkiseutu on vähän huono esimerkki, muulle Suomelle. 600 000 ihmisä on ahtautunut postimerkin kokoiselle alueelle, jolloin vapaaehtoisia voidaan karsia vaikka vähän kovemmalakin kouralla. Kaikki on käden ulottuvilla ml. KAARJP:n tarjoama tausatuki. Teepä sama Pohjois-Karjalassa.
Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä. Kun Santahaminassa järjestetään kurssi, niin tuo on se väestöpohja joka pääsee kurssille helposti omalla autolla. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on sellainen miljoona ihmistä jotka pääsevät julkista liikennettä käyttämällä kurssille. (Tämä on tärkeää koska kursseille halutaan nuoria reserviläisiä ja esimerkiksi opiskelijoille vaikka 100 euron matkakulut on selvästi karsintaa aiheuttava tekijä.)
Kun elämme rajallisten resurssien yhteiskunnassa, niin kannattaisiko koulutus järjestää siellä missä on kurssilaisia ja missä on mahdollisuus järjestää koulutus kunnolla?
Muistan kuinka aikoinaan osallistuin kohteensuojauskurssille eräässä korpivaruskunnassa. Kurssilaisia oli meidän kurssilla vajaa kymmenen ja pääkouluttaja oli tuliasemapuolen luutnantti. Yksikään kouluttajista ei ollut sotilaspoliisipuolen tyyppi. Kouluttajienkin piti välillä mennä näkösuojaan lukemaan valokopionivaskaa. Ei kauhean hyödyllinen kurssi.
Täydellisessä maailmassa se mikä voitaisiin järjestää vapaaehtoisvoimin vapauttaisi resursseja sinne missä se ei onnistu. Veikkaanpa kuitenkin ettei mikään määrä VEH vuorokausia Uudellamaalla tuo yhtäkään käskettyä kertausta muualle Suomeen, nykyjärjestelmässä tai uudessa.