Pidin tästä viestistä, koska siihen kiteytyy paljon sitä, mistä meillä kotona ruokapöydän ääressä keskustellaan: mihin tätä (positiivisesti ilmaisten) aktiivista reserviläisporukkaa tarvitaan. Pysyväistilana on hyvässä hengessä ylläpidetty skisma "kanta-henkilökunnan ja reservin" välillä, koska minä en tiedä tai ymmärrä eikä minulle kerrotakaan.
Muistaakseni juuri Stagedius käytti termiä "spadesissit" kuvaamaan sellaisia yli-innokkaita reserviläisiä, joilla ei ole todellista sotilaallista koulutuspohjaa mpk-harrastamiselleen - siitähän tähän thråådin keskustelussa on ollut paljon kyse, että vievät rahaa pv:ltä eikä panos tuota pv:lle lisäarvoa. Se, mitä pstsika taas kirjoitti, ettei omaehtoinen harrastaminen voi olla negatiivinen seikka, on tavallaan totta yhtä lailla. Viime syksystä oma kantani on lähestynyt cv:n näkemyksiä ja hän puhuukin osin kuin mieheni: emme voi "harrastaa" maanpuolustusta, leikkiä taistelijoita, jos meillä ei ole selkeää sijoitusta, johon voi treenata ja nimenomaan pv:n puitteissa. Ihan itkettää sellaiset tyypit, jotka todellakin haluavat paraateihin tai sinne Absille patsastelemaan armeijan vetimissä. Pelottavalta kuulostaa tuo cv:n pessimismi, ehkä oikeutettukin, MaaKien tasosta. Ja MaaKit ovat kuitenkin se, mitä mpk-puuhastelun sijaan voidaan tarjota "todellisempana", sitoutuneempana koulutuksena.
Itselleni tämä on pohdinnan aihe siksi, että minua ei ole kertautettu sijoitukseeni ja olen MaaKia ajatellut koulutusta tarjoavana mahdollisuutena - jota mieheni siis vastustaa.