MPnetin karjalaistaustaiset

Isän puolen suku (jo 70-luvulla kuollut isän isä) oli kotoisin Suistamosta, Sortavalasta hieman koilliseen. Sukunimeni niminen tila jäi sinne, tulivat evakkona Nurmekseen missä isoisä tapasi isoäitini aikoinaan. Joku ihan kirjaksi painettu sukututkimus muistaakseni 90-luvulla on tehty ja siinä oli juttua sota-ajastakin. Voisin vanhemmiltani sitä tiedustella jos saisi konkreettisemmin niistä vaiheista kerrottua.
 
Mummo oli kotoisin Suojärveltä ja sieltä siis evakkoon lähtivät. 90-luvun alussa käytiin kotiseutu matkalla, pellot oli muuttuneet metsiksi ja hämmästyttävän hyvin mummo löysi metsästä talon kivijalan, sekä saunan paikan missä oli syntynyt.

Ukki (isän puolelta) taas oli kotoisin Ruskealasta. Meidän suvulla oli siellä kuulemma ihan oma pikku saarikin. Ukille muuten käytiin ruskealasta hakemassa hautakivikin. Isä ukko kävi muutama vuosi sitten tilan paikalla pyörimässä ja löysi vanhan navetan saranan (se semmoinen pitkämallinen) koivuun kiinni kasvaneena.

Mikä lie yliluonnollinen tapahtuma käynyt, mutta nykyisin se samainen sarana on saunan ovessa täällä Suomen maalla :unsure:
 
Mummi piti minusta aika paljon huolta ollessani pieni, kun mutsi opiskeli yliopistolla ja teki hommia lasten terveydenhuollon piirissä.
Mummilla oli mukavaa olla kylässä, hän oli valtavan vaatimaton, käsittämättömän sitkeä karjalaisnainen, joka oli 14-päisen lapsilauman vanhimpana ollut pikkutytöstä saakka vastuussa niin siskoista, siskopuolista, veljistä ja velipuolista .. ja varmaan isästäänkin. Mummi oli umpihyvä ihminen, jotain sellaista rotua, jota voi kohdella aivan hirvittävän huonosti, painaa maahan ja potkia, mutta se aina nousee ylös ja ilman pienintäkään katkeruutta laittaa asiat kuntoon, kerää heikoimmat lähelleen ja pitää kaikista huolen.

Mummi kertoi kuitenkin paljon tarinoita:

Mummi oli pikkutyttö kun hänen oma äitinsä kuoli synnytykseen (olisko ollut numero 7 suurinpiirein tuolloin tämä pikkuinen sisko). Isänsä ei tietenkään osannut tehdä mitään - haki itselleen toki uuden vaimon ja lapsituotanto saatiin uudelleen käyntiin (sen osasi). Mummi istui äidin, vainajan siis, vieressä saunassa ja joka aamu kampasi tämän tukan (sillä "äidillä oli kaunis, pitkä tukka") ja yritti pitää vastasyntyneestä pienimmästä siskostaan huolta. Mutta se ei onnistunut. Kahdeksan-yhdeksän vuotias Mummi ei osannut, ja kun ei muuta maitoa ollut saatavilla kuin lehmän maitoa, pienokainen menehtyi siihen pienen tytön syliin.

Yksi raflaavimmista oli tarina jouhipatjasta, jota käytin ollessani hänen luonaan yökylässä. Tarinan mukaan Ukki, siis äitini isä, oli jäänyt Talvisodan sytyttyä purkamaan Sortavalan tehtaita ja kun näitä tehtaan koneita siirrettiin junalla, oli junan kimppuun käynyt punatähtisiä pommikoneita. Ukki oli mennyt radan penkkaan maihin ja vetänyt kyseisen patjan päälleen. Punakoneet oli ampunut konekiväärillä pitkin radan penkkoja ja Ukin mielestä kyseinen patja oli pelastanut hänen henkensä pysäyttämällä nikkelit jouhiin. Minä aina kovasti yritin tutkia patjaa, josko löytäisin luodinreikiä - en löytänyt. Mutta pirusti sitä oli paikattu, todella taidokkaasti ja tiheällä ompeleella. Olisiko sitten ollut sirpaleita ja kimmokkeita.
 
Viimeksi muokattu:
Olen peräisin niin umpikarjalaisista vanhemmista ja esivanhemmista kuin se vain on mahdollista. Sitä mukaa kuulun uskonnolliseen vähemmistöönkin, joskin valtionkirkkoon toki.:cool: Wanhimmat tiedot suvusta löytyvät Mikkelin arkistosta ja johtavat sille ajalle, kun karjalaiset saivat perustaa mökkipaikkojaan jonkun ruhtinattaren lahjamaalle.

Sodan jälkeen raivasivat uudistilan kylmään korpeen. Rakensivat pari mökkiä, navetat, puimalat, kellarit, ladot jne.jne. Isoisän terveys ja vartalo otti osumaa jo sodassa, raivaustoiminta tuskin kohensi eloa paljonkaan. Mutta siitä vaan puskivat 8 lasta maailmalle, hoitivat samalla vanhuksensa, joista yksi umpisokea. Kovia ja lujia ihmisiä, samalla hyvinkin lempeitä.
 
Jäljet on 3/4 molemmin puolin nykyistä puukolla vedettyä rajaa. 1/4 on vielä tutkimatta. Noista tutkituista löytyy yhteyksiä Rautuun, Ykspäähän ja Sortavalaankin.
 
baikal kirjoitti:
Olen peräisin niin umpikarjalaisista vanhemmista ja esivanhemmista kuin se vain on mahdollista. Sitä mukaa kuulun uskonnolliseen vähemmistöönkin, joskin valtionkirkkoon toki.:cool: Wanhimmat tiedot suvusta löytyvät Mikkelin arkistosta ja johtavat sille ajalle, kun karjalaiset saivat perustaa mökkipaikkojaan jonkun ruhtinattaren lahjamaalle.

Sodan jälkeen raivasivat uudistilan kylmään korpeen. Rakensivat pari mökkiä, navetat, puimalat, kellarit, ladot jne.jne. Isoisän terveys ja vartalo otti osumaa jo sodassa, raivaustoiminta tuskin kohensi eloa paljonkaan. Mutta siitä vaan puskivat 8 lasta maailmalle, hoitivat samalla vanhuksensa, joista yksi umpisokea. Kovia ja lujia ihmisiä, samalla hyvinkin lempeitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kummasti ollut tuo vanha kaarti sikeävämpää kuin nykyään ;) Siinä sen näkee kun ei ole muuta huvitusta kuin naiminen ja juominen ;) Ja täällä meillä päin tuo jälkimmäinenkin on ollut syntiä :cool:
 
Potero kirjoitti:
Mummo oli kotoisin Suojärveltä ja sieltä siis evakkoon lähtivät. 90-luvun alussa käytiin kotiseutu matkalla, pellot oli muuttuneet metsiksi ja hämmästyttävän hyvin mummo löysi metsästä talon kivijalan, sekä saunan paikan missä oli syntynyt.

Ukki (isän puolelta) taas oli kotoisin Ruskealasta. Meidän suvulla oli siellä kuulemma ihan oma pikku saarikin. Ukille muuten käytiin ruskealasta hakemassa hautakivikin. Isä ukko kävi muutama vuosi sitten tilan paikalla pyörimässä ja löysi vanhan navetan saranan (se semmoinen pitkämallinen) koivuun kiinni kasvaneena.

Mikä lie yliluonnollinen tapahtuma käynyt, mutta nykyisin se samainen sarana on saunan ovessa täällä Suomen maalla :unsure:
Klikkaa laajentaaksesi...

IMG-20171206-WA0016.jpg
 
Hmm. äitini syntymäpaikka oli Suojärvi, monissa kaukopartio tarinoissa on Suojärvi mainittuna. On täytynyt olla ilmeisen keskeinen paikka tuolloin.
 
Woodsman kirjoitti:
Perinteikäs kuva. Mutta mitkäs isällä on saappaiden päällä?
Klikkaa laajentaaksesi...

En valitettavasti tiedä. Kuvassa siis minun ymmärrykseni mukaan minun mummon vanhemmat. Harmikseni en nuorempana mummon vielä eläessä älynnyt kysellä asioista tarpeeksi.
Sen kuitenkin muistan mummon kertoneen, että myös heidän kotitaloon on haavoittuneita tuotu ja että evakkoon on kiireellä jouduttu lähtemään. Evakkoretki suuntautui Liperiin.
Minulla on kansioillinen kuvia, mistä tosin osa on hävinnyt tai vaurioitunut, mukana on myös sotakuvia ja valitettavasti monista kuvissa olevista henkilöistä tai kuvien iästä ei ole minulla hajua.

Pitääpä kysellä äidiltä jos hänellä olisi tietoa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top