MPnetin karjalaistaustaiset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JR49
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Passi kirjoitti:
Oliko isovanhempasi Karjalan kielisiä? Tuo rajakarjalan alue taisi olla ainoita alueita suomessa missä Karjalan kieltä puhuttiin,salmessa vieläpä livinkarjalaa. Aunuksen puolella tietysti myös.
Muualla karjalassa puhuttiin suomalaisia karjalanmurteita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Häneltä sujui Karjalan lisäksi: Venäjä, Suomi ja Ruotsi.
 
Potero kirjoitti:
Katso liite: 38675

Suojärvi, vuodesta en tiedä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näitä poseerauskuvia ottivat ullatus ullatus ruotsalaiset lehtimiehet välirauhan aikana evakuointipitäjissä ja sodan jälkeen uudestaan. Niitä julkaistiin ruotsalaisissa päivälehdissä otsikoilla mm. esim. -karjalaisia vanhuksia-. Moni poseerauskuva on otettu tieten tahtoen mahdollisimman rihaisen seinän edustalla. Mistäkö tiedän= siitä, kun isoisäni isän poseerauskuva -palasi- aikoinaan Ruotsista ja googlettamalla selvisi tapauksesta lisää. Palkkiona oli tietääkseni monta toppaa hyvää piipputupakkaa, kahvia ja teetä.
 
baikal kirjoitti:
Näitä poseerauskuvia ottivat ullatus ullatus ruotsalaiset lehtimiehet välirauhan aikana evakuointipitäjissä ja sodan jälkeen uudestaan. Niitä julkaistiin ruotsalaisissa päivälehdissä otsikoilla mm. esim. -karjalaisia vanhuksia-. Moni poseerauskuva on otettu tieten tahtoen mahdollisimman rihaisen seinän edustalla. Mistäkö tiedän= siitä, kun isoisäni isän poseerauskuva -palasi- aikoinaan Ruotsista ja googlettamalla selvisi tapauksesta lisää. Palkkiona oli tietääkseni monta toppaa hyvää piipputupakkaa, kahvia ja teetä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos tiedosta.

Myö löydettiin mummon jäämistöstä 2 kansiollista kuvia ja suurinpaan osaan kuvista ei ole kirjoitettu mitään tekstiä ja eipä ole enää oikein ketään kertomassakaan niistä kuvista tai kuvien ottamisesta.

Noissa meijän albumeissa kuvia näyttää olevan pitkältä aikaväliltä, siis tyyliin ennen sotia, sotakuvia ja sitten sodan jälkeisiä. Ehkäpä siellä ainakin osa on myös ruottalaisten ottamia tahi sitten on ollut joku "maailman matkaaja sukulainen?".

Oli äiteen kanssa puhetta, että yritetään irrottaa kuvia kansioista, että jos vaikka hyvällä tuurilla kuvien takapuolilta paljastuisi tietoa.

Kyllä harmittaa kun ei ollut nuorempana älyä kysellä jutuista vielä elossa olevilta sukulaisilta.
 
baikal kirjoitti:
Aikamoinen -kielinen- pitää olla, että erottaa salmilais-suojärveläis-livviläiset eri kielikseen. Minusta enempi keinotekoista ja tekemällä tehtyä erottelua. Kiitos ja anteeksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Karjalan kielen päämurre se onkin,ei oma kieli.
Mutta suomalaisille se on jo vaikeampi kuin vienan Karjala.
Suomessa tuota karjalan murretta ei ole puhuttu kuin pääasiassa salmella.
karjalat_kartta_2019.png


Livvi eli aunuksenkarjala
Livviä eli aunuksenkarjalaa (aunukselaismurteita, aunusta) on puhuttu Suomen Raja-Karjalassa Salmissa ja sitä puhutaan edelleen Venäjän puolella Etelä-Aunuksessa. Karjalaa äidinkielenään puhuvista ja sitä taitavista on nykyään suurimman osan kielimuoto varmaan juuri livvi. Heitä on eniten Karjalan tasavallassa Aunuksen piirissä ja osassa Prääžän piiriä.
Seuraavilla alueilla on puhuttu tai puhutaan livviä (luettelo Karjalan kielen sanakirjan mukaan):
Salmi, Tulemajärvi, Munjärvi, Säämäjärvi, Vieljärvi, Vitele, Kotkatjärvi ja Aunuksenkaupungin ympäristö (mm. Nekkulan ja Riipuškalan kylät).



Vienankarjala
Suomalaisten on helpointa ymmärtää vienalaismurteita (karjalan pohjoisia murteita). Niitä on puhuttu vanhastaan etupäässä nykyisen Karjalan tasavallan pohjoisosassa, mutta jonkin verran myös Suomen puolella, eräissä Kainuun kylissä.



Jokatapauksessa hieno kieli oli murre mikä tahansa.
 
Erkki kirjoitti:
Ja mikä on kieli, ja mikä sitten murre? Sanotaan, että jos murteen puhujilla on oma armeija, niin silloin se ei ole enää murre vaan kieli.
Klikkaa laajentaaksesi...


Hyvä kysymys. Kai sillä jokin virallinen määritelmä nykyään on.
Karjalaakin on joskus pidetty suomessa suomen murteena, mutta nykyään ihan virallinen oma vähemmistökieli.


Kyllähän tuota Aunuksenkarjalaa on aika vaikea suomalaisen lukea (ainakin minulla)



Minul himoittas kävvä Karjalah.
Ga voimmohäi lähtie, vaiku pidäy piättiä, mil on parembi piästä sinne – junalgo vai ajammo hurahutammo mašinal.
Minun mieles mašinal roih helpombi. Junahäi menöy Piiterin kauti, a miksebo myö sinne lähtizimmö. Ajammo vai mašinal Värtsilän kauti Sordavalah. Jovensuus sinne suate eihäi ole pitky matku, ei roi ni puoldutostusadua kilometrii.
Ga hyvä, mugai ruammo.
Sordavalaspäi piäzemmö Valamoihgi. Sie nygöi, sanotah, laivat kävväh joga päiviä. Valamois voimmo yödygi muata.
Minägi olen sidä kuulluh, sanotah sie on hoteligi matkalazih niškoi. Myöhäi voizimmo sinunke ajua sinne kahtekse päiviä. Nägizimmö manasterin da kävyzimmö kirikköh. Niidyhäi sie, sanotah, on ruvettu restauroimah.
Ga voimmo, tiettäväine. Dai omua armastu Luadogastu puuttuu nähtä. Jo ammussah syväin käsköy sinne. Toinah ńorpuagi ugodih vastah. Lapsusaijas suate mustelen niidy, niilöin atkalii mustii silmii da törröttäjii usazii.
Kuzbo sinä olet roinnuhes da elänyh enne evakkuo?
Ga Salmis olen roinnuhes, dai lapsusaigu meni sie. Kai paikat sie ollah tuttavat. Nygöigi, ku menemmö sinne, ga himoittau kävvä Koveras da Mančinsuares.
A minun kodipaikku on Suojärven čupun Hyrsylän mutkas. Pidäy čökähtiäkseh sinnegi.
Meil täl matkal pidäs kävähtiäkseh Anuksehgi. Siehäi karjalan kieli on kuulunuh täh aigah suate parahiči verraten toizih paikkoih. Dai nygöi kuuluu. Ylen hyvin sidä opastetah Anukses.


Suomeksi

Minä haluaisin käydä Karjalassa.
No voimmehan lähteä, pitää vain päättää, miten paremmin pääsemme – junalla vai ajaa huristammeko autolla.
Minun mielestäni autolla pääsee helpommin. Junahan menee Pietarin kautta, ja miksi me sinne lähtisimme. Ajamme vain autolla Värtsilän kautta Sortavalaan. Joensuusta sinne ei ole pitkä matka, ei ole edes puolitoistasataa kilometriä.
Hyvä, niin teemmekin.
Sortavalasta pääsemme Valamoonkin. Sanotaan, että sinne laivat kulkevat nyt joka päivä. Valamossa voimme olla yötäkin.
Minäkin olen siitä kuullut, ja sanotaan siellä olevan hotellikin matkalaisia varten. Mehän voisimme sinun kanssasi mennä sinne kahdeksi päiväksi. Näkisimme luostarin ja kävisimme kirkossa. Niitähän on siellä kuulemma ruvettu restauroimaan.
Niin voimme, totta kai. Ja saa nähdä oman rakkaan Laatokan. Kauan on jo tehnyt mieli sinne mennä. Ehkäpä vastaan tulee norppakin. Lapsuudesta saakka olen muistellut niitä, niiden surullisia mustia silmiä ja törröttäviä viiksiä.
Missä sinä olet syntynyt ja elänyt ennen evakkoa?
Salmissa olen syntynyt, ja lapsuuskin kului siellä. Kaikki paikat tunnen siellä. Nytkin, kun menemme sinne, tahdon käydä Koverassa ja Mantsinsaaressa.
Ja minun kotipaikkani on Suojärven seuduilla Hyrsylän mutkassa. Pitää pistäytyä sinnekin.
Meidän pitää tällä matkalla käväistä Aunuksessakin. Siellähän karjalan kieltä on kuullut tähän asti parhaiten toisiin paikkoihin verrattaessa. Ja kuuluu nytkin. Oikein hyvin sitä opetetaan Aunuksessa.
 
Passi kirjoitti:
Hyvä kysymys. Kai sillä jokin virallinen määritelmä nykyään on.
Karjalaakin on joskus pidetty suomessa suomen murteena, mutta nykyään ihan virallinen oma vähemmistökieli.


Kyllähän tuota Aunuksenkarjalaa on aika vaikea suomalaisen lukea (ainakin minulla)



Minul himoittas kävvä Karjalah.
Ga voimmohäi lähtie, vaiku pidäy piättiä, mil on parembi piästä sinne – junalgo vai ajammo hurahutammo mašinal.
Minun mieles mašinal roih helpombi. Junahäi menöy Piiterin kauti, a miksebo myö sinne lähtizimmö. Ajammo vai mašinal Värtsilän kauti Sordavalah. Jovensuus sinne suate eihäi ole pitky matku, ei roi ni puoldutostusadua kilometrii.
Ga hyvä, mugai ruammo.
Sordavalaspäi piäzemmö Valamoihgi. Sie nygöi, sanotah, laivat kävväh joga päiviä. Valamois voimmo yödygi muata.
Minägi olen sidä kuulluh, sanotah sie on hoteligi matkalazih niškoi. Myöhäi voizimmo sinunke ajua sinne kahtekse päiviä. Nägizimmö manasterin da kävyzimmö kirikköh. Niidyhäi sie, sanotah, on ruvettu restauroimah.
Ga voimmo, tiettäväine. Dai omua armastu Luadogastu puuttuu nähtä. Jo ammussah syväin käsköy sinne. Toinah ńorpuagi ugodih vastah. Lapsusaijas suate mustelen niidy, niilöin atkalii mustii silmii da törröttäjii usazii.
Kuzbo sinä olet roinnuhes da elänyh enne evakkuo?
Ga Salmis olen roinnuhes, dai lapsusaigu meni sie. Kai paikat sie ollah tuttavat. Nygöigi, ku menemmö sinne, ga himoittau kävvä Koveras da Mančinsuares.
A minun kodipaikku on Suojärven čupun Hyrsylän mutkas. Pidäy čökähtiäkseh sinnegi.
Meil täl matkal pidäs kävähtiäkseh Anuksehgi. Siehäi karjalan kieli on kuulunuh täh aigah suate parahiči verraten toizih paikkoih. Dai nygöi kuuluu. Ylen hyvin sidä opastetah Anukses.


Suomeksi

Minä haluaisin käydä Karjalassa.
No voimmehan lähteä, pitää vain päättää, miten paremmin pääsemme – junalla vai ajaa huristammeko autolla.
Minun mielestäni autolla pääsee helpommin. Junahan menee Pietarin kautta, ja miksi me sinne lähtisimme. Ajamme vain autolla Värtsilän kautta Sortavalaan. Joensuusta sinne ei ole pitkä matka, ei ole edes puolitoistasataa kilometriä.
Hyvä, niin teemmekin.
Sortavalasta pääsemme Valamoonkin. Sanotaan, että sinne laivat kulkevat nyt joka päivä. Valamossa voimme olla yötäkin.
Minäkin olen siitä kuullut, ja sanotaan siellä olevan hotellikin matkalaisia varten. Mehän voisimme sinun kanssasi mennä sinne kahdeksi päiväksi. Näkisimme luostarin ja kävisimme kirkossa. Niitähän on siellä kuulemma ruvettu restauroimaan.
Niin voimme, totta kai. Ja saa nähdä oman rakkaan Laatokan. Kauan on jo tehnyt mieli sinne mennä. Ehkäpä vastaan tulee norppakin. Lapsuudesta saakka olen muistellut niitä, niiden surullisia mustia silmiä ja törröttäviä viiksiä.
Missä sinä olet syntynyt ja elänyt ennen evakkoa?
Salmissa olen syntynyt, ja lapsuuskin kului siellä. Kaikki paikat tunnen siellä. Nytkin, kun menemme sinne, tahdon käydä Koverassa ja Mantsinsaaressa.
Ja minun kotipaikkani on Suojärven seuduilla Hyrsylän mutkassa. Pitää pistäytyä sinnekin.
Meidän pitää tällä matkalla käväistä Aunuksessakin. Siellähän karjalan kieltä on kuullut tähän asti parhaiten toisiin paikkoihin verrattaessa. Ja kuuluu nytkin. Oikein hyvin sitä opetetaan Aunuksessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mummon puolelta erityisesti Ka ja A oli tyypillistä hänen kielessään, nyt kun muistelen. Ja tietysti erittäin vieraanvarainen vastaanotto halauksineen kaikkineen. Ortodoksi hautajaisista puhumattakaan.(y)
 
Leaderdog kirjoitti:
Mummon puolelta erityisesti Ka ja A oli tyypillistä hänen kielessään, nyt kun muistelen. Ja tietysti erittäin vieraanvarainen vastaanotto halauksineen kaikkineen. Ortodoksi hautajaisista puhumattakaan.(y)
Klikkaa laajentaaksesi...
Ordoksi häihin kerran sotkeenuin. Siinä on joku traditio, että sulhasen ja muistaakseni myös morsiamen pään päällä kannatellaan kruunua. Meinas vähän kädet puuttua, se on pakko todeta.:) (Jouduin nakitetuksi kannattelemaan sulhasen pään päällä olevaa.)
 
Minulla oli oletus, että suvussani olisi ollut ortodokseja, koska ainakin isäni mummo oli kotoisin Salmista, mutta ainakaan kirkonkirjojen perusteella en löytänyt ainuttakaan. Ilmeisesti kirkkokuntien väliset avioliitot eivät sitten olleetkaan kovin yleisiä.
 
Aseveli @Fremen osaa tarttua kiinnostaviin aiheisiin. Sortavalan historiaan perehtyminen on ollut pitkän aikaa taustaprojektina, ja kun nyt on sattumoisin aikaa, niin Sortavala-videosi sai pyörän pyörimään.

Tilasin näin ollen heti kirjastosta viisi Sortavalaan ja sen ympäristöön liittyvää kirjaa. Uusin on tämä:
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista...a-muistojen-kaupunki-historiateos-valmistunut
Ja sitten muita kirjoja kaukaakin menneisyydessä tehtynä.

Jo pelkästään nopea nettitarkastelu tuotti lisätietoa.
http://heninen.net/sortavala/historia/suomeksi.htm

"Poikkeuksellisen maantieteellisen asemansa ja suotuisten luonnonolojensa vuoksi Sortavalan seutu oli muinaisista ajoista lahtien suosittu asuinpaikka.
1300-luvulla Tohmajoen ja Helylänjoen yhtymakohdan viereiselle mäelle muinaiskarjalaiset perustivat Paason puulinnan (linnamäki), jonka ruotsalaiset myäemmin hävittivät.
1500-luvun asiakirjoissa mainitaan ensimmäisena Riekkalansaaressa sijainnut Karjalan Nikolan-Serdovolskin pogosta."

Koska äidin puolen suku on siis Riekkalansaaresta Parolan kylästä, niin oletan, että mainittu muinainen pogosta on sijainnut samoilla alueilla, mihin asutus oli keskittynyt ennen sotia. Kuten olemme oppineet, niin mäkeä, kiveä ja kalliota on noilla main. Näin ollen keskelle saarta sen itäpuolelta pistävä pitkä Tokkarlahti olisi ollut luontainen suojainen satama vesilläliikkuneille, ja sen molemmin puolin on sijainnut näemmä eniten viljelyskelpoista peltomaaksi muunnettavaa. Tiedämme, että 1500-luvun veroluetteloissa mainitut kylät ja asuintalot ovat pitkälti rautakautista perua, ja ehkä vanhempaankin.
Päätelmän tapiksi vielä maininta, että lahteen johtajan vesiväylän suulla on saari nimeltä Linnasaari.

https://www.karjalankartat.fi/

Sen löytämäsi videosi voisi myös tähän ketjuun postata, sopisi hyvin tänne?

Raportoin kirjojen perusteella sitten tarkemmin tähän ketjuun tarkentavia yksityiskohtia.
 
JR49 kirjoitti:
Sen löytämäsi videosi voisi myös tähän ketjuun postata, sopisi hyvin tänne?

Raportoin kirjojen perusteella sitten tarkemmin tähän ketjuun tarkentavia yksityiskohtia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Terve, tässä kyseinen videolinkki - tossa muuten tuli yllätyksenä että Salpausselkä ei tosiaankaan loppunut itärintamalle, vaan jatkuu pitkälle Karjalaan. Kaksi jokea sen on puhkaissut etelään päin, ensin mahtavan Saimaan Vuoksi, sitten pienempi Kymi, Päijänteen paineen käytyä liian suureksi.

 
Viimeksi muokattu:
Fremen kirjoitti:
Terve, tässä kyseinen videolinkki - tossa muuten tuli yllätyksenä että Salpausselkä ei tosiaankaan loppunut itärintamalle, vaan jatkuu pitkälle Karjalaan. Kaksi jokea sen on puhkaissut etelään päin, ensin mahtavan Saimaan Vuoksi, sitten pienempi Kymi, Päijänteen paineen käytyä liian suureksi.

Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa on vielä hyvin tärkeänä asiana, itse asiassa keskeisenä meille metsäsuomalaisille, kohdassa 20:30 kielentutkijan toteamus: nimi ei ollut vain nimi, se oli osoite. Eli kun hämärässä metsässä taitettiin taivalta ensimmäistä kertaa, ja jollei ollut opasta joka tunsi reitin, oli tarpeen antaa suvuille/ taloille nimet, jotka ovat paikallisina tunnistettavia vieraallekin: Mäkinen, Jokinen, Nieminen, Vuorinen, Järvinen, Lahtinen, Puronen, Lampinen... ja tämä suomalais-karjalainen nimeämisperinne jatkui jopa ammatteihin (Seppänen, Mononen, ), ja riistan esiintymiseen paikallisesti runsaana (Karhunen, Metsonen).

Tämä ammattien mukaan nimeäminen lienee kaikille kielille orgaanista, koska samaa esiintyy paljon myös täysin eri kieli alueeseen kuuluvassa Englannissa:
(Smith, Butcher, Cook, Dyer, Farmer, Faulkner, Fisher, Fuller, Gardener, Glover, Head, Hunt/ Hunter, Judge, Mason, Page, Parker, Potter, Sawyer, Slater, Smith, Taylor, Thatcher (katontekijä, oljista), Turner, Weaver, Woodman, Wright)

Me olimme globaaleja jo kauan sitten, ja ihan siitä syystä että ihmiset hakevat joko hyvinvointia, turvaa tai kumppania toisistaan; eihän meitäkään muuten olisi yli viittä miljoonaa!
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top