MPnetin karjalaistaustaiset

Äiti syntyi Salmissa vuonna 34. Perhe joutui lähtemään, palasi takaisin ja lähti uudestaan. Kovin paljoa en muista tarinoista mutta jälkimmäisellä kerralla perhe joutui jakaantumaan kahteen ryhmään. Mummo ja nuorimmat lapset pääsivät sisä-Suomessa rautatieasemalta melko suoraan heille osoitettuun majapaikkaan mutta vanhin sisaruksista, olisko ollut ehkä 15v, joutui kävelemään perheen lehmien kanssa muutaman kymmenen kilometrin matkan. Onneksi löysi perille, lehmät olivat arvokkaita siihen aikaan. Myöhemmin perhe siirtyi pohjois-Savoon.


Isä syntyi vuonna 23 pohjois-Savossa ja oli jatkosodassa Rukajärvellä. Tiedätte varmaan elokuvan Rukajärventie, jossa nuori luutnantti Perkola, oikeassa elämässä Pentti Perttuli, johtaa joukkuetta partioreissulla. Isä ei ollut mukana tuolla reissulla, oli samassa komppaniassa mutta eri joukkueessa. Noh, sodassa miestä kaatuu ja Perttulista tuli komppanian päällikkö.

Sodan jälkeen Perttuli oli Suomen Sokerilla tehtaanjohtajana ja muistan kun hän kutsui komppanian pojat tehdasvierailulle. Asiaan toki kuului että pojille annettiin tehtaan tuotteita kotiin vietäväksi, niinpä sitten oli minulla aika paljon hilloa mitä laittaa lettujen päälle :)
 
Anopin isä kuoli-44 Elisenvaaran pommituksessa,vaimolla on kuva jossa isä hyvästelee vaimonsa ja anopin veljen,anoppi ei ehtinyt isäänsä nähdä,isä on polkupyörän päällä kuvassa,hän lähti sitten sen jälkeen asemalle pyörällä ja jäi sinne.
 
Woodsman kirjoitti:
Sitä itsekin mietin mutta ei kai niitä suomessa tuohon aikaan käytetty?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä niitä taisi vanhojen villasukkien (kenkien päälle) lisäksi olla ainakin 20-luvulla, kun muistan isoisällä olleen sellaiset, jotka sanoi olleen isänsä 'vanhat'.

Voihan ne liittyä jotenkin ratsastukseenkin? Ei noi kyllä miltään korjauksiltakaan näytä, eikä sellaisilta saapasremmeiltä, joilla vartta nilkan kohdalta kiristetään.

Sattumiahan sitä paitsi aina löytyy. Ei Suomessa kovin useat varsikenkiäkään käyttäneet, mutta K. M. Walleniuksella sellaiset oli.
 
Viimeksi muokattu:
Arvatkaa vaan ketuttaako. Noista valokuvista tuli mieleen että isoisävainaalla oli rintamalla oma kamera mukana. Napsi 1943-45 aika lailla kuvia PsD:n sotareissusta. Muistan 80-luvulla alle kouluikäisenä penskana katselleeni hiton hienoja kuvia panssarivaunuista kun olin mummolassa oljamissa. Vaari kuoli 2011 alkuvuodesta. Tämän jälkeen kävin tarkasti jäämistöä läpi ja yritin etsiä arvokkaat valokuvat ja pelastaa ne. No, kävi ilmi että muistisairas isoäiti oli ilmeisesti vaarin kuoleman jälkeen onnistunut ne joko hukkaamaan lopullisesti. Taikka sitten menivät jonkun siivouksen yhteydessä epähuomiossa roskiin ja kaatopaikalle.
 
Potero kirjoitti:
Mummo oli kotoisin Suojärveltä ja sieltä siis evakkoon lähtivät. 90-luvun alussa käytiin kotiseutu matkalla, pellot oli muuttuneet metsiksi ja hämmästyttävän hyvin mummo löysi metsästä talon kivijalan, sekä saunan paikan missä oli syntynyt.

Ukki (isän puolelta) taas oli kotoisin Ruskealasta. Meidän suvulla oli siellä kuulemma ihan oma pikku saarikin. Ukille muuten käytiin ruskealasta hakemassa hautakivikin. Isä ukko kävi muutama vuosi sitten tilan paikalla pyörimässä ja löysi vanhan navetan saranan (se semmoinen pitkämallinen) koivuun kiinni kasvaneena.

Mikä lie yliluonnollinen tapahtuma käynyt, mutta nykyisin se samainen sarana on saunan ovessa täällä Suomen maalla :unsure:
Klikkaa laajentaaksesi...

-Ruskealassa tilan suuruus ollut 27ha. :(
 
Viimeksi muokattu:
Leaderdog kirjoitti:
Äidin äiti Aunuksesta ja äidin isä Salmista joka palveli sodassa partiomiehenä ja äitini syntyi Suojävellä. Pappa oli kaksikertaa sotavankina, ensimäisestä pääsi karkuu ja toisella kerralla hiihtivät Klimetskin saaren edustalla väijytykseen ja siitä sotavankeuteen ja sen jälkeen sodan loputtua vankien luovutuksessa Suomeen josta kutakuinkin suoraan Ruotsiin pakoon punaista Valpoa. Löysin viimeisen vangiksi jäämisen tapahtuman Kansa taisteli lehdestä. Äidin puolen sukulaisetkin yllättyivät siitä, sillä sodasta ei kotona kuulemma pahemmin puhuttu, mitä nyt pappa kännissä jotain örisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oliko isovanhempasi Karjalan kielisiä? Tuo rajakarjalan alue taisi olla ainoita alueita suomessa missä Karjalan kieltä puhuttiin,salmessa vieläpä livinkarjalaa. Aunuksen puolella tietysti myös.
Muualla karjalassa puhuttiin suomalaisia karjalanmurteita.
 
Alunperin Kurkijoelta löytyy jostain 'bout kolmensadan vuoden takaa siltavahtia ja kapiaista. Alkuperäisen sukunimen perusteella on joskus tullut epäiltyä että olisi liikkuvaa kansanryhmää tai jehudia suonissa. Sittemmin tämä meikäläisen sukuhaara asettui Kivennavalle Polviselkään ja sitä tietä sitten Hämeen viljavien peltojen ääreen. Vartti Kannasta, vartti Neljää Oravaa ja loput Islamin Pahkamäkeä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top