Aseveli
@Fremen osaa tarttua kiinnostaviin aiheisiin. Sortavalan historiaan perehtyminen on ollut pitkän aikaa taustaprojektina, ja kun nyt on sattumoisin aikaa, niin Sortavala-videosi sai pyörän pyörimään.
Tilasin näin ollen heti kirjastosta viisi Sortavalaan ja sen ympäristöön liittyvää kirjaa. Uusin on tämä:
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista...a-muistojen-kaupunki-historiateos-valmistunut
Ja sitten muita kirjoja kaukaakin menneisyydessä tehtynä.
Jo pelkästään nopea nettitarkastelu tuotti lisätietoa.
http://heninen.net/sortavala/historia/suomeksi.htm
"Poikkeuksellisen maantieteellisen asemansa ja suotuisten luonnonolojensa vuoksi Sortavalan seutu oli muinaisista ajoista lahtien suosittu asuinpaikka.
1300-luvulla Tohmajoen ja Helylänjoen yhtymakohdan viereiselle mäelle muinaiskarjalaiset perustivat Paason puulinnan (linnamäki), jonka ruotsalaiset myäemmin hävittivät.
1500-luvun asiakirjoissa mainitaan ensimmäisena
Riekkalansaaressa sijainnut Karjalan Nikolan-Serdovolskin pogosta."
Koska äidin puolen suku on siis Riekkalansaaresta Parolan kylästä, niin oletan, että mainittu muinainen pogosta on sijainnut samoilla alueilla, mihin asutus oli keskittynyt ennen sotia. Kuten olemme oppineet, niin mäkeä, kiveä ja kalliota on noilla main. Näin ollen keskelle saarta sen itäpuolelta pistävä pitkä Tokkarlahti olisi ollut luontainen suojainen satama vesilläliikkuneille, ja sen molemmin puolin on sijainnut näemmä eniten viljelyskelpoista peltomaaksi muunnettavaa. Tiedämme, että 1500-luvun veroluetteloissa mainitut kylät ja asuintalot ovat pitkälti rautakautista perua, ja ehkä vanhempaankin.
Päätelmän tapiksi vielä maininta, että lahteen johtajan vesiväylän suulla on saari nimeltä Linnasaari.
https://www.karjalankartat.fi/
Sen löytämäsi videosi voisi myös tähän ketjuun postata, sopisi hyvin tänne?
Raportoin kirjojen perusteella sitten tarkemmin tähän ketjuun tarkentavia yksityiskohtia.