Asevoima perinteisessä mielessä on käsittääkseni murroksessa. Se haastetaan niin monin tavoin ja niin monin keinoin, että tiukasti preussilaisen perinteen viitoittamilla poluilla pysytellen "uudistuvia" tilanteita ei ole vain vaikeaa hallita....tilalle tulee erittäin vaikea hallita.
Hallittavuus on haettava joko korottamalla puolustusbudjetteja rutkasti tai etsittävä muita ratkaisuja, jotka kenties eivät ole yhtä tehokkaita, mutta saavat luvan välttää, koska hinta. Tässä on eräs ym. otsikon villakoiranydin ellei jopa oikea pallero.
Olkaa tarkkoina älkääkä sokaistuko minkään lallatuksen edessä. Asevoimat "perinteisin" metodein kykenee johonkin saakka turvaamaan valtiota, kun sille lykätään määrä äks valuuttaa. Hyvä kysymys onkin, paljonko pitää lykätä, että saavutetaan mahdollisimman hyvä tulos. Ja entäs jos tuo vaivalla ja valuutalla rakennettu kolossi vihollisen toimesta tylysti ja jäätävän kylmästi ohitetaankin ja käytetään keinoja, joihin ei voida vaikuttaa panssariprikaatilla ja maaliman ihmeellisimmällä tykistöllä? Mualiman paras kolossi osoittautuukin loppa-topiksi ja keinot on haettava muin muodoin?
Päättäjät pohtivat näitä ja yrittävät löytää sopivia linjoja. Pari maailmansotaa myöhemmin ehkä jotain tapahtuukin.
Ei virolaisten systeemi ole suun mauksi syntynyt ja kehitetty.