Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Leningradiin olisi voitu hyökätä vain siten, että olisi jätetty Itä-Karjala salamasotimatta ja keskitytty Leningradiin. Kannaksella komentajat olivat sitä mieltä, että eteneminen olisi ollut "helppoa" tai ainakin täysin mahdollista. Koko kaupunkia ei tietenkään suomalaisten voimin olisi vallattu, mutta mitä se olisi tarkoittanut vastarinnalle saksalaisten suunnalla, jos tshunat olisivat höökineet kohti vallankumouksen kehtoa? Jo nyt osa saksalaistenkin rintamakomentajista (ja myöhemmistä tutkijoista) on ollut sitä mieltä, että kaupunki oli vallattavissa liikkeestä, mutta näin ei sitten Ylipäällikön päätöksestä tehtykään. Vallattiin niitä isojakin kaupunkeja, kuten vaikka Kiova.
Mutta tämä nyt on jossittelua jne. enkä väitä että olisi ollut läpihuutojuttu tai että näin olisi pitänyt tehdä.
Leningradin saarron sulkeminen kättenlyönnillä Syvärillä oli suunnitelmana aikamoinen uhkayritys. Mutta ulkopoliittisesti se oli hyväksyttävämpi suunta, kun Iso-Britannia vastusti etenemistä vanhan rajan yli Karjalan kannaksella ja USA varoitti koskemasta Muurmanskin rataan – ja Saksakin suositteli Aunuksen tietä.
Jatkosodan hyökkäysvaiheen kokonaistappiot olivat noin 80 tuhatta suomalaista. Kaatuneiden osuus noin 26 tuhatta.
Mihin osiin tappioiden suurin prosentti osui, tottamoses hyökkäysportaisiin ja ensilinjan joukkoihin. Miten korvata OIKEASTI 80 tuhannen sotilaan siivu siten, että samoilla jaloilla olisi jatkettu hyökkäystä Lenskiin? Höpöhöpö.
Ulkopoliittinen riski. Amerikkalainen sormi heristi jo syyskuussa -41. Olisiko sille pitänyt viitata kintaalla.....
Sotilaallinen riski. Entäs jos Jättiläisyritys olisi mennyt ns. reisille, olisikin tullut pelkästään vaan turpia? Sekin on täysin mahdollista, sanokoot kuka mitä haluaa.
Saksalaisten myötäsotijoiden riski joutua tekemään -uhrauksia- oli melkoinen. Kahtokkee nyt vaikka akselia Ita-Rom-Unkari.....kokonaisia armeijoita suli myötäsotijuuden melskeissä ja loimeen tuli.
Ja kauniiksi lopuksi: kun tosiasia oli se, että armeijan piti ryhtyä luovuttamaan vanhimpia ikäluokkia siviilihommiin, niin miten yhtälö olisi pelittänyt Jättiläisyrityksen kanssa yhteen? Entäs jos Jättiläisyritys olisi pitkittynyt kiusallisesti....parhaassakin tapauksessa?
Jälkiviisaus. Jos Lenski olisi vallattu, niin millainen tilinteko olisi ollut edessä v. - 44? Olisiko Lenski jäänyt suomalaiseksi voittomaaksi vai olisiko siitä tehty vähän kuulustelupöytäkirjoja.....jälkiviisaus: suursota ratkesi siihen viimeistään, kun Usa tuli peliin -41 silleen voimalla.
No näinpä.
Täälläkin on postattu aikalaismielipiteitä joissa kenukat (esim. Halsti ja oliko Pajari) muistelmissaan/päiväkirjoissaan puhuvat miten oltaisiin ryhmitetty ja menty tiukasti eteenpäin.
Varmasti heidän pöydällään asiat näyttivät tuolta. Mutta herroilla ei ollut mitään osaamista/kokemusta taisteluista avoimilla/rakennetuilla alueilla joissa tappiot ovat jotain aivan muuta kuin puskassa. Metsät ok. Talosta taloon taistelut not so much. Vaikka saksalaisilla oli kokemusta mm. Varsovan ja Sevastopolin taisteluista Stalingrad tuli kammottavana kokemuksena. Tuskin Leningrad olisi ollut kovin paljon ainakaan Sevastopolia helpompi kokemus. Ja Suomella ei ollut suoraa tulta käytössä murto-osaa mitä Saksalla oli edellä mainituissa paikoissa.
On luojan lykky, että "hyökkäyskenraalit" eivät saaneet tahtoaan läpi. Meistä olisi tehty jauhelihaa. En viitsi edes ajatella mitä se lihamylly olisi tehnyt armeijan motivaatiolle ja moraalille. Kahlataan omien ja siviilien veressä päivästä toiseen. Ja en ole ihan varma olisiko suomen armeijan into riittänyt niin pitkälle. Jo vanhan rajan ylitys herätti negatiivisia tunteita joissakin.
USA oli merkityksetön tekijä tuohon aikaan. Samoin liittoutuneiden maihinnousu yhtään minnekkään Norjan jälkeen oli lähinnä huvittava ajatus. Toki se on helppo sanoa nyt, mutta luulisi että jo silloin oli selvää että voimaa ei ollut. On mahdollista että näkijät päämajassa tiesivät jo mitä kello oli koittanut. Joskin epäilen sitä. Eräät merkit esimerkiksi sotavankien ja siviilien kohtelussa viittaavat, että ymmärrys ylimmässä johdossa syntyi vasta 42-43 vaihteessa. Mutta mahdoton sanoa.
Mutta sen sanon, että jos suomi olisi ollut aktiivisesti mukana 1-2 miljoonan siviilin nälkäkuolemaan, niin voi olla, että emme tosiaan olisi selvinneet niin vähällä kuin selvisimme loppuselvittelyissä.
Lisäksi se sitoi joukot vuosiksi itämeren rannalle.
Niille olisi varmasti ollut käyttöä muuallakin itärintamalla
Tuossa on vain se, ettei tuota asiaa ei kukaan tiennyt syksyllä -talvella 1941.
Mutta siihen ei tarvitse edes upseerin natsoja (jopa aliupseerikin riittää, mutta ei korpraali) että piiritys sitoo joukot pitkäksi aikaa
Vaikka ei itse kaupunkiin hyökkäämällä, niin motin sulkemisella Laatokan ja kaupungin välisttä
Kädenlyönti Syvärillä ja/tai Tihvinässä oli hyvinkin lähellä toteutua. Saksalle sopi oikein hyvin, että Suomi sitoi Neuvostoliittolaisia joukkoja laajalla rintamalla Itä-Karjalassa. Jos Suomi olisi keskittynyt sinällään mitättömään Kannaksen alueeseen, joka jäi samaan saartorenkaaseen Leningradin kanssa, isommista kuvioista välittämättä, olisi Laatokan pohjoispuolelta tulevan selkäänhyökkäyksen uhka ollut jatkuvasti olemassa.
Suomi ei olisi edes pystynyt hoitamaan elintarvikehuoltoa kaupunkiin.
Hyvät hyssykät. No, tulipahan nyt joku asia täysin absoluuttisen kirkkaan selväksi.
Jos sinua ottaa niin päähän, että aiemmat sukupolvet teikäläisiä saivat vasten nenää Ihantalassa, koita kestää.
Suomen sodanjohto toimi täysin oikein.
Jälkikäteenkin arvosteltuna en näe mitään skenaariota, jossa lopputulos olisi ollut parempi.
Saksan tarkoitus ei ollut 1941 missään vaiheessa hyökätä Leningradin kaupunkialueelle
Kuten kaikki alakoululaiset tietävät.