Suomi on kuralla, mitä oikeasti pitäisi tehdä? Kysyimme vähän tuoreemmilta tekijöiltä
Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajama yhteiskuntasopimus-hanke kaatui torstaina.
Mitä nyt pitäisi tehdä?
Yhteiskuntasopimuksen ympärillä käydyssä keskustelussa ovat olleet äänessä lähinnä perinteiset valtaapitävät, kuten poliitikkoja, suuryritysten ja etujärjestöjen johtajia.
He ovat useimmiten kypsän iän saavuttaneita miehiä.
Siksi päätimme kysyä mielipidettä vaihtelun vuoksi myös muilta – nuorilta yrittäjiltä, taiteilijoilta, urheilijoilta, tutkijoilta:
Lotta Aarikka, Turun yliopiston tohtorikoulutettava: "Negistely seis, rahaa uusiin ideoihin!"
Laura Kotila
Lotta Aarikka.
"Ihan yleisesti pitäisi lakata vetelemästä omia ranteita auki ja negistelemästä: "Voi voi, joku käyrä laskee, joku tuhoutuu ja tulikiviä sataa taivaalta!" Nimenomaan koulutukseen, tutkimukseen ja uusiin ideoihin investoiminen on se ratkaisu."
"Tää yhteiskuntasopimuskin oli oikeasti tupo, jolle annettiin eri nimi, jossa puhutaan hyvin mekaanisesti työaikojen pidentämisestä. Ei Suomi sillä lähde nousuun, vaan uusilla ideoilla. Ei nyyhkyttämällä hautakiven äärellä, että kaikki meni jo, vaan keskittymällä siihen, mikä meidän yhteiskunnassa on jo hyvää ja mitä me haluaan lisää. Keskustelun fokus on käännettävä positiivisempaan! Siihen auttaisi paljon, jos kaikki kommentaattorit eivät olisi setämiehiä, joiden ainoa tapa olla vakuuttava on pelotella, että jos me ei nyt tehdä näin, aamupuurokin katoaa lautaselta."
"Toisaalta pelkästään retoriikkaa muuttamalla ei voi tehdä paskasta konvehtia. Kun hallitusohjelmaa katsoo, puhutaan kärkihankkeista, ja kuinkakohan monta kertaa
Alexander Stubb on käynyt telkkarissa sanomassa, että nyt me investoimaan innovaatioihin. Se ei pidä paikkaansa, Alex, vaikka sen toistaisi kuinka monta kertaa! Hallitusohjelmassa on leikkauksia, jotka kohdistuu nimenomaan tutkimukseen ja innovaatioihin."
Syksy Räsänen, aktivisti: "Omaan jalkaan ampuminen lopetettava"
Aku Isotalo / HS
Syksy Räsänen.
"En näe yhteiskuntasopimusta vilpittömänä yrityksenä pyrkiä ratkaisemaan Suomen ongelmia tai tuomaan erilaisia yhteiskunnallisia osapuolia yhteen. Ennemminkin ongelmien varjolla pyrittiin toteuttamaan sanelupolitiikkaa, joka ei ratkaise ongelmiamme. Ne päätökset, mitä tehdään, tulisi perustaa todelliseen tietoon siitä, mikä on näiden toimien vaikutus. Sikäli jos sitä ei voida tehdä, on myönnettävä avoimesti, että kyse on ideologisesta valinnasta."
"Se väite, että leikkaukset ovat välttämättömiä, on virheellinen. Ei ole mitään taloustieteen konsensusta siitä, että leikkaus poistaisi ongelmat. Leikkauksia on sovellettu vuosikausia. Kun se ei ole auttanut, nyt leikataan lisää."
"Se on sama kun [Ruotsin entiseltä pääministeriltä]
Carl Bildtiltä kysyttiin, mikä sitten on vaihtoehto Kosovon pommitukselle, hän vastasi: ainut vaihtoehto sille, että ampuu itseään jalkaan, on, että ei ammu."
Ida Hakola, sisältötoimisto Vapa Median toimitusjohtaja: "Vähemmän säännöstelyä, enemmän kokeiluja"
"Kaikkien pitäisi hyväksyä se tosiasia, että ei kannata enää turvautua siihen, että
Ida Hakola.
on rakenteita, jotka on pysyviä. Se tässä sopimisessakin on käsittämätöntä, että pidetään kiinni semmoiseista rakenteista ja säännöistä, jotka eivät enää päde nykymaailmaan. Mikä on ammattiliiton funktio nykyään ja onko todella niin, että demokratiassa asioita pääsevät sanelemaan ihmiset, joita ei ole valittu valtaan vaalien kautta? Nyt vaikuttaa siltä, että liitoissa suojellaan lähinnä niitä, joilla on vakityöpaikka ja 08-16 työajat."
"Kymmenen vuoden päästä tätä on enää harvalla – näen, että ihmisten tulevaisuuden turvaaminen ei saisi olla kiinni siitä, onko taskussa liittojäsenyys vai ei. Aikoinaan se rakensi perusturvan työssäkäyville ihmisille. Perusturva on olemassa, mutta nyt se toimii jarruna kun pyritään uudistamaan rakenteita vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Meillä on kovapalkkaisia ihmisiä, joiden ainut tehtävä on pitää kiinni menneestä. Tämä on tosi suuri ongelma."
"Yleisesti ottaen uskon siihen, että vähemmän säännöstelyä, enemmän kokeiluja, pilotteja. Meidän byrokratialandiasta pitää jollain tavalla päästä eroon. Miten me saataisiin kokeilujen kynnystä madallettua? Rahaa pitäisi saada tienata yrityskokeilujen alkuvaiheessa ilman, että tarvitsee pelätä, että nyt joku lupamylly kaataa tän, tai mä saan sakot. Tai tietysti pahimmillaan niin, että sä putoot täysin yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle jos yritys ei lähdekään lentoon."
Sonja "Soikku" Hämäläinen, videobloggari: "Otetaan enemmän maahanmuuttajia!"
"Taloustilannetta parantaisi, jos Suomeen otettaisiin enemmän
Mikko Stig / Lehtikuva
Sonja Soikku Hämäläinen.
maahanmuuttajia. Esimerkiksi Ruotsissa on paljon enemmän maahanmuuttajia kuin Suomessa suhteessa, ja siellä menee hyvin. Maahanmuuttajat voisivat tehdä myös töitä, joita suomalaiset eivät halua tehdä."
"Yleisesti ottaen meidän pitäisi yrittää tasata tuloeroja. Enemmän ja enemmän nuoret haluavat tehdä itse. Esimerkiksi bloggarit ja vloggarit ovat uusi ammatti, jota markkinoijien ja vastaavien pitäisi tukea rohkeammin. Yrittäminen on tietysti riskialtista ja suomalaiset eivät uskalla ottaa riskejä. Mutta loppujen lopuksi riskinotto yleensä kannattaa."
Timo Vuorensola, elokuvaohjaaja: "Takaisin suunnittelupöydän ääreen"
"Koko yhteiskuntasopimus haiskahti alusta asti sovitulta jutulta. Sellaiselta, jonka
Lassi Rinne
Timo Vuorensola.
oli tarkoituskin kaatua, ja samalla antaa hallitukselle muutamia syntipukkeja lisää tehdä mielivaltaisia kiristyksiä. Aika halpamaista neuvottelukäytäntöä."
"Nyt pitäisi palata pöydän ääreen ja miettiä kaikki suunnitellut leikkaukset uudestaan. Väitän että tuollaisina ne tulevat ajamaan Suomen kilpailukyvyn kansainvälisesti pohjamutiin. Sellaiselle asteelle, mistä olemme jo päässeet viimeisen 10-15 vuoden aikana eteenpäin. Korkeintaan hallitus voi leikkauksilla antaa vaikutelman, että nyt on kohennettu taloutta, mutta oikeasti niiden seuraukset olisivat tuhoisat.
Eli: pitäisi miettiä uudestaan sellaiset keinot, joilla Suomesta ei tulisi takapajula uudestaan, kun me ei enää sellainen olla."
Mariina Hallikainen, Colossal Games -peliyhtiön toimitusjohtaja: "Kaikki lähtee työntekijöiden hyvinvoinnista"
"Yhteiskuntasopimuksessa puhuttiin muun muassa työajan pidentämisestä.
Mariina Hallikainen.
Meillä kaikki lähtee työntekijöiden hyvinvoinnista. Jos työntekijät ovat hyvinvoivia ja iloisia, heistä saa mahdollisimman paljon irti. Ainakaan pelialalla tai muilla luovilla aloilla työajan pidennys ei olisi mikään hyvä keino lisätä tuottavuutta. Sen sijaan paikallista sopimista työntekijöiden ja työnantajien välillä tarvittaisiin enemmän – avointa keskustelua vastakkainasettelun sijaan."
"Ihmisten ryhtymistä yrittäjiksi pitäisi helpottaa, jotta he voisivat työllistää itsensä omilla, hyvillä ideoillaan. EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden pääsyä Suomeen ja ylipäätään työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa. Suomesta pitää tehdä myös imagollisesti houkutteleva: sekä sijoittajille että osaavalle työvoimalle, joita suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää."
"Tällaisena aikana on myös tärkeää huolehtia vähäosaisista sekä ihmisten terveydestä. Terveydenhuollosta ei missään nimessä saa leikata, vaan ennemminkin laittaa sinne lisää paukkuja. Etenkään vaikeina aikoina ihmisten ei saa antaa syrjäytyä, ja sen ennaltaehkäiseminen vaatii panostuksia."
Valtteri Lindholm, Varustelekan toimitusjohtaja: "Valtio kustantamaan ohjelmistot pienyrittäjille"
"Oli yhteiskuntasopimusta tai ei, meidän firmalla on sitä reilummat ehdot
Juhani Niiranen / HS
Valtteri Lindholm.
työntekijöille joka tapauksessa, ja on meidän ongelmamme miettiä onko meillä tähän rahaa vai ei. Lisäksi on täysin alasta kiinni, toimisiko jokin viikkotyöajan pidennys ollenkaan vai ei."
"Koko sopimus ja sen ympärillä käyty säätö on sellaista, joka vain masentaa nuorta yrittäjää. Neuvottelijat ovat selvästi sukupolvea, joka ei vaan pysty käsittämään nykyaikaa. Yksi iso ongelma on nimittäin suomalaisten yritysten kyky hyödyntää tietotekniikkaa. Se on helvetin matalalla tasolla."
"Oma konkreettinen ehdotukseni olisi se, että valtio kustantaisi kaikille pienyrityksille sellaiset ohjelmistot, joita ne voisivat käyttää – ettei yrittäjien tarvitsisi investoida ohjelmistoihin, jotka toimivat kuitenkin huonosti. Siinä olisi jo yksinään sellainen kasvua lisäävä juttu, ettei mistään yhteiskuntasopimuksesta tarvitsisi puhua ollenkaan."
Katja Kettu, kirjailija: "Uuden Nokian toivossa ei voida elää"
Koko yhteiskuntasopimuksessa haiskahti pahalle se, kuinka palkansaajia ikään
Roni Rekomaa
Katja Kettu.
kuin kiristettiin 'yhteiskunnan elvyttämiseen.' Yritysjohtajilta ja työnantajilta ei juurikaan perätty yhteiskuntavastuuta. Pidin myös huonona ideana työmäärän lisäämistä niille, jotka työtä ovat saaneet – sen sijaan, että yritettäisiin jakaa sitä työtä."
"Suomi on aiemmin pärjännyt koulutuksen korkealla tasolla ja erilaisilla innovaatioilla. Suomessa on huippuosaamista sekä tekniikassa että luovilla aloilla, ja niiden tukemista pitää jatkaa. Luovilta aloilta mieleen tulevat vaikka muotoilu tai dokumenttielokuvat: eihän taloutta tuollaisilla yksinään ylös saada, mutta mitä vähemmän kulttuuri- ja teknologiahankkeisiin satsataan, sitä vähemmäksi osaamisen potentiaali käy. Osaamista on, mutta sitä pitää kehittää. Pelkästään uuden Nokian toivossa ei voida elää."
"Suomessa olisi myös äärimmäisen hienot mahdollisuudet kehittää uusiutuvaa energiantuotantoa, kuten tuulivoimaa. Sillä saralla meillä olisi mahdollisuus olla edelläkävijämaa. Halua siihen ei vain tähän asti ole ollut."
Noora Toivo, urheilija: "Yksityistämisiä pitää harkita tarkkaan"
Timo Aalto
Noora Toivo.
"Nyt pitäisi oikeasti saada jotain aikaiseksi. Harmi, että yhteiskuntasopimus ei mennyt läpi, mutta se oli selvä jo alkuvaiheessa. Kilpailukykyä pitäisi tietenkin saada nostettua, mutta ne ei ole ihan yksiselitteisiä asioita. Tottakai: työvoima Suomessa on kallista ja investoiminen haastavaa. Toisaalta meillä on valtavasti työttömiä ja niitä, jotka ei nuoresta iästä alkaen pääse yhteiskuntaan kiinni. Vaikka ihmisiä ei pitäisi nähdä numeroina, näistä ihmisistä tulee vielä isoja laskuja. Heidät pitäisi saada yhteiskuntaan mukaan."
"Kaikkien pitäisi yksilötasolla tulla vastaan. Olen nähnyt sellaisia työntekijöitä, jotka pitävät tunnin pituisia tupakkataukoja monta kertaa päivässä ja työnantajia, jotka on ihan törkeitä. Kumpiakin pitäisi vähentää."
"Yksityistämistä valtiotasolla pitäisi miettiä tarkkaan: kun valtio myy paljon omistuksiaan ulkomaille ja aletaan ostamaan terveys- ja vaikka tiepalveluita yksityisiltä, verorahat katoavat pitkässä juoksussa ulkomaille ja siinä ei välttämättä ole niin työllistävää vaikutusta. Kun oltiin pulassa ja yksityistettiin asioita kovalla tahdilla, olisi pitänyt ehkä ensin miettiä, onko se järkevin vaihtoehto."
Tuomas Routto , ohjelmistoyritys Reaktorin operatiivinen johtaja ja yksi perustajista: "Pitää tehdä järkevämpiä asioita"
"Oleellista ei ole työajan pidentäminen, vaan se, että pitäisi tehdä järkevämpiä
Tuomas Routto.
asioita. Sille, mikä on kytkeytynyt nykyhetkeen, on kysyntää. Jos tekisimme nyt samaa kuin 15 vuotta sitten, emme olisi menestyneet. Jos olisimme vain tehneet asioita, joista joku on keksinyt joskus, että tämä on kova juttu."
"Jos firma tekee haastavia ja kiinnostavia asioita, fiksut ihmiset hakeutuvat sinne duuniin. Ja kun töihin hakeutuu fiksuja ihmisiä, niiden kanssa pääsee tekemään hienoja asioita. Toki voi myös mennä töihin ja olla siellä seitsemän ja puoli tuntia säilytyksessä, tämä ei minusta ole alariippuvaista."
"Työelämä muuttuu kuitenkin hirveän nopeasti, ja on hirveän vaikeaa viisastella muiden toimialojen asioista. Ohjelmistoalalta on helppo puhua, en minä osaa neuvoa muita suoraan."
"Mutta kun katsoo startup-yrittäjyyttä, vaikka se ei vielä olekaan euromääräisesti merkittävää, niin siinä mennään oikeaan suuntaan. Otetaan kontrolli asioista, ja luodaan itse duunia ja palveluja, joille on kysyntää. Minulla on tosi hyvä fiilis tästä uudesta koulukunnasta."
http://nyt.fi/a1305979139842
