Muuttuva työelämä, työttömyys, sosiaaliturva, tulonsiirrot, kansalaispalkka, tuloloukut jne
- Viestiketjun aloittaja Quixote
- Aloitus PVM
Kutistuva keskiluokka saa aikaan kurjistumisen syklin:
Palkat putoavat -> Keskiluokka ostaa vähemmän ->Yritykset vähentävät väkeä -> Verotulot tippuvat -> Valtio investoi infraan ja koulutukseen vähemmän -> Työvoima on huonompilaatuista -> Työttömyys kasvaa -> alkuun
Kyllä ammattiyhdistysliikkeellä on paikkansa, ahmeus on tietysti eri juttunsa. Jos USA:n työministeri puolustaa ay -liikkeen olemassaoloa, minusta häntä pitäisi kuunnella.
Katsokaa dokumentti 'Inequality for all'. Siinä Bill Clintonin entinen työministeri Robert Reich selittää näkemyksiään USA:n kurjistuvasta keskiluokasta ja ongelmista, joita siitä seuraa.
Lyhyesti tuloerot USA:ssa ovat kasvaneet samalle tasolle kuin ennen 1929 pörssiromahdusta, raha on mennyt keskiluokalta rikkaille ja sitä kautta pois kulutuksesta sijoitusrahastoihin.
Jos annamme tällaisen kehityksen mennä liian pitkälle Suomessa, on meillä kansan yhtenäisyyskin uhattuna tavalla, josta kasakka voi saada otteen tai ainakin kylvää väliin riidansiementä.
Suuryritysten tärkein tavoite on tuottaa voittoa osakkaille. Ne voivat vaihtaa pääkonttorin paikkaa aina halvimman verotuksen maahan, ne haluavat maksaa niin vähän palkkaa kuin suinkin pystyvät niin vähillä työntekijöillä kuin mahdollista. Suuryritykset ovat saaneet niin paljon valtaa, että voivat vaikuttaa lobbauksellaan politiikkaan jopa maailmanlaajuisesti. Vai mitä sanotte esimerkiksi DMCA -laista ja sen kotimaisesta vastineesta Lex Karpelasta, joka teki kertaheitolla 50% teineistämme nuorisorikollisia. Lainsäädäntökin alkaa suojaamaan suuryritysten ja rikkaiden intressejä kansalaisten sijaan.
Suomen tulevaisuus voisi olla PK -yrityksissä, mutta nekin on säännelty sellaisiksi, että pitää olla jonkin sortin hullu tai byrokratian asiantuntija, ettei tule vahingossa rikkoneeksi jotain pykälää.
Edit. Korjasin typoja ja lisäsin vähän
Palkat putoavat -> Keskiluokka ostaa vähemmän ->Yritykset vähentävät väkeä -> Verotulot tippuvat -> Valtio investoi infraan ja koulutukseen vähemmän -> Työvoima on huonompilaatuista -> Työttömyys kasvaa -> alkuun
Kyllä ammattiyhdistysliikkeellä on paikkansa, ahmeus on tietysti eri juttunsa. Jos USA:n työministeri puolustaa ay -liikkeen olemassaoloa, minusta häntä pitäisi kuunnella.
Katsokaa dokumentti 'Inequality for all'. Siinä Bill Clintonin entinen työministeri Robert Reich selittää näkemyksiään USA:n kurjistuvasta keskiluokasta ja ongelmista, joita siitä seuraa.
Lyhyesti tuloerot USA:ssa ovat kasvaneet samalle tasolle kuin ennen 1929 pörssiromahdusta, raha on mennyt keskiluokalta rikkaille ja sitä kautta pois kulutuksesta sijoitusrahastoihin.
Jos annamme tällaisen kehityksen mennä liian pitkälle Suomessa, on meillä kansan yhtenäisyyskin uhattuna tavalla, josta kasakka voi saada otteen tai ainakin kylvää väliin riidansiementä.
Suuryritysten tärkein tavoite on tuottaa voittoa osakkaille. Ne voivat vaihtaa pääkonttorin paikkaa aina halvimman verotuksen maahan, ne haluavat maksaa niin vähän palkkaa kuin suinkin pystyvät niin vähillä työntekijöillä kuin mahdollista. Suuryritykset ovat saaneet niin paljon valtaa, että voivat vaikuttaa lobbauksellaan politiikkaan jopa maailmanlaajuisesti. Vai mitä sanotte esimerkiksi DMCA -laista ja sen kotimaisesta vastineesta Lex Karpelasta, joka teki kertaheitolla 50% teineistämme nuorisorikollisia. Lainsäädäntökin alkaa suojaamaan suuryritysten ja rikkaiden intressejä kansalaisten sijaan.
Suomen tulevaisuus voisi olla PK -yrityksissä, mutta nekin on säännelty sellaisiksi, että pitää olla jonkin sortin hullu tai byrokratian asiantuntija, ettei tule vahingossa rikkoneeksi jotain pykälää.
Edit. Korjasin typoja ja lisäsin vähän
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
Kuinka monta laskua maksetaan sillä, että ollaan pekkaspäivänä vapaalla? Jos olet helatorstaina töissä sen sijaan että jäät goisimaan, onko se palkanalennus?
Kuka luulee, että vientiteollisuus pudottaa vientiä ihan piruuttaan, vain kustakseen AY-liikkeen kenkään ja saadakseen irtisanoa väkeä? Uskon että yritykset tekevät kaikkensa saadakseen kauppoja aikaiseksi mutta jos ei pysty niin ei pysty.
Johdon ylisuuret eläkkeetä ovat törkeitä, mutta ne eivät ole ratkaisu. Jos osinkojen maksu lakkautetaan niin Suomi saa sanoa mörttiströpö lopuillekin investoinneille. Laulu siitä että vain palkkojen halutaan joustavan ei taida kuitenkaan pitää paikkaansa, raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet ja ne pirut maksavat saman myös kilpailijoille.
Työnantajamaksujen pudottaminen johtaa väistämättä lisäleikkauksiin, mikäli velkavuoren paisumista haluta entisestään lisätä. Tämä tosin ei vasemmistoliittoa, demareita eikä vihreitä juuri hirvitä vaan velaksi elettäisiin ihan surutta ja elätettäisiin osa muutakin maailmaa.
Kannattaa kokeilla työntekijän palkkaamista, varsinkin vakituiseen työsuhteeseen. Saattaa aueta kolme silmää.
Kieltämättä PK -yrityksillä ensimmäinen rekry on hemmetin iso riski.
Jos väliaikaisten työllistämistukien sijaan annettaisiin vaikka porrastettu veronvähennysoikeus (esim voimassaolevan työehtosopimuksen mediaanipalkkaan asti) 5-10 ensimmäisestä työntekijästä, voittaisivat kaikki. Yrittäjän rekryriski pienenisi, valtio saisi veronvähennykset takaisin työntekijöiden tuloveroina ja säästäisi tulonsiirroissa.
Jos väliaikaisten työllistämistukien sijaan annettaisiin vaikka porrastettu veronvähennysoikeus (esim voimassaolevan työehtosopimuksen mediaanipalkkaan asti) 5-10 ensimmäisestä työntekijästä, voittaisivat kaikki. Yrittäjän rekryriski pienenisi, valtio saisi veronvähennykset takaisin työntekijöiden tuloveroina ja säästäisi tulonsiirroissa.
Aika on aina kovassa murroksessa. Aina ollaan menossa kovalla rytinällä jonnekin. Ihan aina keksitään joku ajatus, tai uusi politiikka, ensin se oli vasemmistolaisuus, nyt se on euro-aate. Yhteistä on ihan tolkuton into. Ja vahinkoja tulee tietysti.
Periaate on kuitenkin ihan hyvä, luodaan 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat, joilla on sama valuutta. Yritysten pitäisi sitten saada tästä toimintaa irti. Niiden pitäisi osata käyttää tarjottu mahdollisuus ja laajentaa toiminta näille 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille. Mikä se ongelma sitten on. Jurvalainen mattokutomo laajensi 500 miljoonan kuluttajan markkinoille alkamalla tekemään mattoja halvemmassa maassa halvemmilla työntekijöillä. Jos Eurooppa olisi kova niin Eurooppa päättäisi, että niillä halpamatoilla ei ole asiaa Euroopan markkinoille, jos niitä ei ole edes tehty Euroopassa. Sellainen olisi kuitenkin globalisaation vastaista ja voisi aiheuttaa sen, että vastaavasti Euroopan vienti tyssäisi siihen, että Eurooppaan ei saa tuoda.
Keksin tässä kerran sellaisen, että kaikki me voisimme alkaa luomaan nettisisältöä. Sisältö laitettaisiin maksumuurin taakse, maksaisimme toisillemme pienen maksun. Maailmaan tupsahtaisi saman tien miljoonia miljonäärejä, jonka nettisivujen maksulliseksi laittaminen tuottaisi. Miljardi ihmistä vierailee toistensa nettisivuilla, tähän kohtaan pitäisi luoda jokin sellainen systeemi, jossa sivulle tulemisesta kilahtaa maksu sivun omistajan tilille. Sitten, jos joku laittaisi nettisivuilleen pääsylle liian kovan hinnan niin se hinnoittelisi itsensä ulos. Toinen ongelma olisi, että suosittujen nettisivujen sisältö kopioitaisiin koska kaikki ei vain osaa tehdä suosittuja nettisivuja, kopiointi on helpompaa, tekijänoikeuksien valvomisen pitäisi olla suurinpiirtein, että jos koneella on toisen omistamaa sisältöä käydään kone mäiskimässä ihan konkreettisesti muusiksi.
Maanpuolustus.net on Tomtomin luomus. Voisi kuitenkin olettaa, että maanpuolustus-keskustelu ei varmaan olisi niin hyvä ansaintalogiikka kuin esimerkiksi .. öö .. päivän minkit tai päivän munkit. Päivän tissi varmaan toisi enemmän rahaa kuin päivän maanpuolustuskommentti.
Periaate on kuitenkin ihan hyvä, luodaan 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat, joilla on sama valuutta. Yritysten pitäisi sitten saada tästä toimintaa irti. Niiden pitäisi osata käyttää tarjottu mahdollisuus ja laajentaa toiminta näille 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille. Mikä se ongelma sitten on. Jurvalainen mattokutomo laajensi 500 miljoonan kuluttajan markkinoille alkamalla tekemään mattoja halvemmassa maassa halvemmilla työntekijöillä. Jos Eurooppa olisi kova niin Eurooppa päättäisi, että niillä halpamatoilla ei ole asiaa Euroopan markkinoille, jos niitä ei ole edes tehty Euroopassa. Sellainen olisi kuitenkin globalisaation vastaista ja voisi aiheuttaa sen, että vastaavasti Euroopan vienti tyssäisi siihen, että Eurooppaan ei saa tuoda.
Keksin tässä kerran sellaisen, että kaikki me voisimme alkaa luomaan nettisisältöä. Sisältö laitettaisiin maksumuurin taakse, maksaisimme toisillemme pienen maksun. Maailmaan tupsahtaisi saman tien miljoonia miljonäärejä, jonka nettisivujen maksulliseksi laittaminen tuottaisi. Miljardi ihmistä vierailee toistensa nettisivuilla, tähän kohtaan pitäisi luoda jokin sellainen systeemi, jossa sivulle tulemisesta kilahtaa maksu sivun omistajan tilille. Sitten, jos joku laittaisi nettisivuilleen pääsylle liian kovan hinnan niin se hinnoittelisi itsensä ulos. Toinen ongelma olisi, että suosittujen nettisivujen sisältö kopioitaisiin koska kaikki ei vain osaa tehdä suosittuja nettisivuja, kopiointi on helpompaa, tekijänoikeuksien valvomisen pitäisi olla suurinpiirtein, että jos koneella on toisen omistamaa sisältöä käydään kone mäiskimässä ihan konkreettisesti muusiksi.
Maanpuolustus.net on Tomtomin luomus. Voisi kuitenkin olettaa, että maanpuolustus-keskustelu ei varmaan olisi niin hyvä ansaintalogiikka kuin esimerkiksi .. öö .. päivän minkit tai päivän munkit. Päivän tissi varmaan toisi enemmän rahaa kuin päivän maanpuolustuskommentti.
Viimeksi muokattu:
krd
Ylipäällikkö
Niinpä. Kokonaisvaikutusta arvioidaan vähemmän ja varsin harvojen toimesta. Veikkaan myös, että meille syntyisi tuon vähennyksen jälkeen huomattavan monta, vain 5-10 henkilöä työllistävää yritystä, joiden aiempi palkanmaksaja oli suurempi toimija.
Nyt meillä on paljon vain omistajansa työllistäviä yrityksiä, kunnes omistajat uupuvat ympäripyöreisiin päiviin ja byrokratiaan. Palkata ei voi, koska itsekin tulee vain nippanappa toimeen.
krd
Ylipäällikkö
Sepä, byrokratiaa on aivan liikaa.
Haluaisin kohdentaa tämän vähennyksen erityisesti työllistämiseen. Kynnys jonkun palkkaamiseen on pienellä yrityksellä erityisen suuri mukanaolevan riskin (sairaudet, äitiyslomat, kausivaihtelut) ja palkan suuren liikevaihto-osuuden takia.
krd
Ylipäällikkö
Niinpä, tuossa keskeinen on tuo ilmaisuus. Mikäli motivaatio tekemiselle on, niin se tulee suoritetuksi. Jos maksu vaaditaan siksi, että siihen liittyvän byrokratian saa pyöritettyä niin miksi ne verot sitten ovat? Raflaavammin: Entä jos kukin saisi vuoden alussa "ruksata" mitä veroja tänä vuonna haluaa maksaa?
Hyvin tuttu tunne.
Tässä mielestäni hyvä kirjoitus jossa verrataan Suomi ja Viro. Virossa kun moni asia sujuu ilman lupabyrokratiaa.
http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200779-pingista-ravintolan-terassilla
Sitran Kosonen puhuu työn kuvan ja yhteiskunnan muutoksesta. Perää perustuloa.
http://www.hs.fi/talous/a1440299357795
Sitran yliasiamies patistaa päättäjiä reagoimaan muuttuvaan työelämään: "Nyt tarvitaan perustuloa"
http://www.hs.fi/talous/a1440299357795
Sitran yliasiamies patistaa päättäjiä reagoimaan muuttuvaan työelämään: "Nyt tarvitaan perustuloa"
Hallituksen esitys kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta lausuntokierrokselle.
https://www.tem.fi/files/43539/HE_luonnos.pdf
https://www.tem.fi/files/43539/HE_luonnos.pdf
krd
Ylipäällikkö
Työllisyyttä nostamaan. Otsikot alkavat olla melko ikäviä. "Käytännössä valtion ensi vuonna ottama velka kuluu työttömyysmenoihin":
"Luvut ovat karuja. Työttömyyden paisumisesta syntyy tälle vuodelle miljardiluokan lisälasku.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 381 600 työtöntä työnhakijaa. Se on 31 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 12 700:lla. Tiedot ilmenevät TEMin Työllisyyskatsauksesta. Tilastokeskus puolestaan kertoo, että työttömyysaste oli heinäkuussa 8,4 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen arvioi (suomenkuvalehti.fi 25.8.), että tänä vuonna työttömyysturvamenot nousevat historiallisen korkealle. Vuonna 1993 työttömille maksettiin 5,3 miljardia euroa työttömyysturvaa. Työttömyysprosentti oli tuolloin noin 20. Toukokuun 2015 tilastojen mukaan rahaa oli käytetty työttömyysmenoihin jo noin 4,8 miljardia euroa. Honkasen mukaan summa nousee lähiaikoina yli viiden miljardin euron.
Tässä ei ole kuitenkaan vielä kaikki. Työttömyyden hinta tulee vastaan muutakin kuin työttömyysmenojen kautta. Työttömyyden myötä nousevat esimerkiksi asumistuen kustannukset. Työttömyys tarkoittaa myös muiden sosiaalimenojen huomattavaa kasvua, kun pahoinvointi lisääntyy. Tämä on nähty etenkin niissä kaupungeissa, joita työttömyys on runnellut kaikista pahiten.
Kasvavien menojen lisäksi työttömyys tietää tuottojen supistumista. Työttömyys pienentää esimerkiksi ansioverotuottoja, arvonlisäveron tuottoja ja sosiaalivakuutusmaksutuloja. Kun ynnäilee työttömyyden eri kanavien kautta aiheuttamia kustannusvaikutuksia, kuluvan vuoden työttömyyden kasvu merkitsee kansantaloudelle miljardiluokan lisälovea viime vuoteen verrattuna.
Nopeasti paisuva työttömyys luo lisäpaineita työttömyysturvan rahoitukselle. Esimerkiksi työttömyysturvan ansiosidonnaisessa rahoituksessa Työttömyysvakuusrahasto (TVR) on merkittävässä roolissa. TVR saa osan rahoistaan palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun kautta. Ihme olisi, jos työttömyyden kasvun jatkuessa vakuutusmaksuun ei kohdistuisi korotuspaineita.
Lisäksi heikentyneellä työllisyydellä on vaikutuksia, joita on rahallisesti vaikea mitata. Se luo pessimismiä työssäkäyvään joukkoon. Tällöin kaikki laittavat kulutushanoja entistä pienemmälle, ja kotimainen kysyntä niiaa entisestään.
Käytännössä valtion ensi vuonna ottama velka kuluu työttömyysmenoihin. Budjettisuunnitelmaa on nyt jo ennätetty arvostella siitä, että se on laskettu ylioptimististen arvioiden varaan. Kasvavat työttömyysluvut tukevat tätä näkemystä."
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/t...lasku/hErfatAZ?ref=ampparit:fdcb&ext=ampparit
"Luvut ovat karuja. Työttömyyden paisumisesta syntyy tälle vuodelle miljardiluokan lisälasku.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 381 600 työtöntä työnhakijaa. Se on 31 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 12 700:lla. Tiedot ilmenevät TEMin Työllisyyskatsauksesta. Tilastokeskus puolestaan kertoo, että työttömyysaste oli heinäkuussa 8,4 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen arvioi (suomenkuvalehti.fi 25.8.), että tänä vuonna työttömyysturvamenot nousevat historiallisen korkealle. Vuonna 1993 työttömille maksettiin 5,3 miljardia euroa työttömyysturvaa. Työttömyysprosentti oli tuolloin noin 20. Toukokuun 2015 tilastojen mukaan rahaa oli käytetty työttömyysmenoihin jo noin 4,8 miljardia euroa. Honkasen mukaan summa nousee lähiaikoina yli viiden miljardin euron.
Tässä ei ole kuitenkaan vielä kaikki. Työttömyyden hinta tulee vastaan muutakin kuin työttömyysmenojen kautta. Työttömyyden myötä nousevat esimerkiksi asumistuen kustannukset. Työttömyys tarkoittaa myös muiden sosiaalimenojen huomattavaa kasvua, kun pahoinvointi lisääntyy. Tämä on nähty etenkin niissä kaupungeissa, joita työttömyys on runnellut kaikista pahiten.
Kasvavien menojen lisäksi työttömyys tietää tuottojen supistumista. Työttömyys pienentää esimerkiksi ansioverotuottoja, arvonlisäveron tuottoja ja sosiaalivakuutusmaksutuloja. Kun ynnäilee työttömyyden eri kanavien kautta aiheuttamia kustannusvaikutuksia, kuluvan vuoden työttömyyden kasvu merkitsee kansantaloudelle miljardiluokan lisälovea viime vuoteen verrattuna.
Nopeasti paisuva työttömyys luo lisäpaineita työttömyysturvan rahoitukselle. Esimerkiksi työttömyysturvan ansiosidonnaisessa rahoituksessa Työttömyysvakuusrahasto (TVR) on merkittävässä roolissa. TVR saa osan rahoistaan palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun kautta. Ihme olisi, jos työttömyyden kasvun jatkuessa vakuutusmaksuun ei kohdistuisi korotuspaineita.
Lisäksi heikentyneellä työllisyydellä on vaikutuksia, joita on rahallisesti vaikea mitata. Se luo pessimismiä työssäkäyvään joukkoon. Tällöin kaikki laittavat kulutushanoja entistä pienemmälle, ja kotimainen kysyntä niiaa entisestään.
Käytännössä valtion ensi vuonna ottama velka kuluu työttömyysmenoihin. Budjettisuunnitelmaa on nyt jo ennätetty arvostella siitä, että se on laskettu ylioptimististen arvioiden varaan. Kasvavat työttömyysluvut tukevat tätä näkemystä."
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/t...lasku/hErfatAZ?ref=ampparit:fdcb&ext=ampparit
YliKoo
Greatest Leader
Yleislakolla pullistetua nähdää vielä tosimielessä, tämä on yksittäinen irtiotto mutta kertoo varsin paljon maamme AY-liikkeestä. Rakennusliitto on tarkoituksella ulkoistanut rakennustyöt etelänaapurille, irtautumalla aina kaikesta ensimmäisenä ja vaatimalla eniten.
Loppukaneetti on nerokas ja aiheeseen hyvin liittyvä, sopii hyvin teemaan.
http://www.talouselama.fi/uutiset/a...jos+tata+yritetaan+pysaytamme+suomen/a2320793
Ay-liikkeestä varoitus Sipilälle: Jos tätä yritetään, "pysäytämme Suomen"
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokkaan mukaan "Suomi pysähtyisi", jos Juha Sipilän (kesk.) hallitus yrittäisi työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista.
Muuten hallituksen suunnitelmat ovat Suokkaan mielestä näpertelyä, joilla ei ole vaikutusta mihinkään, kaikkein vähiten Suomen kilpailukykyyn.
Suokas kirjoittaa asiasta Rakennusliiton verkkosivulla blogissaan.
"Ay-johtajien pitäisi virkansa puolesta kauhistella hallituksen katalia aikomuksia. En katso sitä tällä hetkellä soveliaaksi. Julkisuuteen vuodatetut hallituksen suunnitelmat ovat näpertelyä, joilla ei ole vaikutusta mihinkään, kaikkein vähiten Suomen kilpailukykyyn. Jos jotain todella palkansaajille vahingollista esitetään, kuten työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista, pysäytämme Suomen. Näin työmarkkinajuna kulkee eikä siitä ole tarve sen enempää metelöidä."
Juha Sipilä sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että hallitus ei ole keskustellut yleissitovuuden poistamisesta.
Suokas toteaa, että Suomen murheet ovat hyvin pieniä maailman tapahtumien rinnalla.
"Suomalaiset eivät ole aiheuttaneet maailman konflikteja, mutta emme voi väistää vastuutamme kanssaihmisistä. Olemme kauhistelleet, kun reilu 70 vuotta sitten Euroopan valtiot kieltäytyivät vastaanottamasta juutalaisia pakolaisia. Välinpitämättömyydellä ja ennakkoluuloilla heidät passitettiin Hitlerin kaasukammioihin. Teemmekö itse nyt saman syyrialaisille?"
Loppukaneetti on nerokas ja aiheeseen hyvin liittyvä, sopii hyvin teemaan.
http://www.talouselama.fi/uutiset/a...jos+tata+yritetaan+pysaytamme+suomen/a2320793
Ay-liikkeestä varoitus Sipilälle: Jos tätä yritetään, "pysäytämme Suomen"
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokkaan mukaan "Suomi pysähtyisi", jos Juha Sipilän (kesk.) hallitus yrittäisi työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista.
Muuten hallituksen suunnitelmat ovat Suokkaan mielestä näpertelyä, joilla ei ole vaikutusta mihinkään, kaikkein vähiten Suomen kilpailukykyyn.
Suokas kirjoittaa asiasta Rakennusliiton verkkosivulla blogissaan.
"Ay-johtajien pitäisi virkansa puolesta kauhistella hallituksen katalia aikomuksia. En katso sitä tällä hetkellä soveliaaksi. Julkisuuteen vuodatetut hallituksen suunnitelmat ovat näpertelyä, joilla ei ole vaikutusta mihinkään, kaikkein vähiten Suomen kilpailukykyyn. Jos jotain todella palkansaajille vahingollista esitetään, kuten työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista, pysäytämme Suomen. Näin työmarkkinajuna kulkee eikä siitä ole tarve sen enempää metelöidä."
Juha Sipilä sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että hallitus ei ole keskustellut yleissitovuuden poistamisesta.
Suokas toteaa, että Suomen murheet ovat hyvin pieniä maailman tapahtumien rinnalla.
"Suomalaiset eivät ole aiheuttaneet maailman konflikteja, mutta emme voi väistää vastuutamme kanssaihmisistä. Olemme kauhistelleet, kun reilu 70 vuotta sitten Euroopan valtiot kieltäytyivät vastaanottamasta juutalaisia pakolaisia. Välinpitämättömyydellä ja ennakkoluuloilla heidät passitettiin Hitlerin kaasukammioihin. Teemmekö itse nyt saman syyrialaisille?"
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-...oita-tyopaikat-painuvat-piiloon/201511072/139
Liikaa työnhakijoita, samalla on mukava valittaa ettei Suomalaisia kiinnosta työnteko.
Tämä pätee minunkin työpaikalleni tarvetta olisi mutta ilmoiteta ei ettei vain kukaan epäkelpo tule kyselemään.
Muutama vuosi sitten oli pakko saada ulkomailta väkeä kun suomalaisia ei ketään ollut tulossa. Pääluottamusmies sai sitten jankattua että pidetään julkinen rekrytilaisuus, väkeähän tuli helvetisti katsomaan, no onneksi tuli taantuma ei tarvinnut palkata ketään.
Liikaa työnhakijoita, samalla on mukava valittaa ettei Suomalaisia kiinnosta työnteko.
Tämä pätee minunkin työpaikalleni tarvetta olisi mutta ilmoiteta ei ettei vain kukaan epäkelpo tule kyselemään.
Muutama vuosi sitten oli pakko saada ulkomailta väkeä kun suomalaisia ei ketään ollut tulossa. Pääluottamusmies sai sitten jankattua että pidetään julkinen rekrytilaisuus, väkeähän tuli helvetisti katsomaan, no onneksi tuli taantuma ei tarvinnut palkata ketään.