Muuttuva työelämä, työttömyys, sosiaaliturva, tulonsiirrot, kansalaispalkka, tuloloukut jne

kimmo.j

Respected Leader
Mieluummin teen nykyisen työmäärän halvemmalla kuin suuremman työmäärän nykyisellä korvauksella. Uskon että valtaosa duunariportaasta on samaa mieltä. Elän vapaa-aikani vain kerran, elettyä sekuntia ei saa takaisin eikä aika kärsi inflaatiota. Työajan pidennykseen en suostu, en ellei korvaus lisätunneista ole satoja euroja per tunti, mieluummin lasken palkkaani 10% kuin olen 5% enemmän poissa kotoa. Oma työnantaja on polkenut työn kustannuksia alas tehostamalla toimintaa siten että viimeisen puolen vuosikymmenen aikana duunareiden työmäärä on kasvanut n. 30-40% vaikkei kokonaistyöaika ole kasvanut minuuttiakaan.

Koko työaikakeskustelu on mielestäni hullunkurinen. Ei se ole mikään taikatemppu millä Suomen talous pelastetaan. Aika monessa yrityksessä rupeaa jengiä lentämään pihalle kun työntekijöitä onkin 5% työajanpidennyksen jälkeen enemmän kuin töitä... Kuten @Laamanator ylempänä totesi niin ratkaisu löytyy tuotteiden laadusta ja markkinoinnista eikä niiden hinnasta. Toki hinnalla on merkitystä muttei Suomi enää ole halvan työvoiman maa eikä sellaiseksi ikinä tule. Jos työkustannuksia lasketaan 5% ja tuote on edelleenkin paska niin myykö se? Mikä ratkaisuksi? Työkustannusten lasku taas?

Kannattaa muistaa että EK on yritysten AKT. Työnantajien agressiivinen AY-liike joka hakkaa rintaa ja luo uhkakuvia jäsenten etujen saavuttamiseksi.
Monella tuo saattaa olla tahtotila, eikä siinä mitään. Aloja ei voi suoraan verrata ja ihmisten elämäntilanteetkin ovat erilaisia. Siksi yksi patenttiratkaisu ei toimi koko maassa. Itse olen vain ajatellut tuon palkan alennuksen olevan suurempi peikko.

EK on etujärjestö siinä missä muutkin ja sen tehtävä on ajaa jäsentensä etua, aivan kuten SAK,n tehtävä on.
 

Umkhonto

Kenraali
Itse olen vain ajatellut tuon palkan alennuksen olevan suurempi peikko..
Sama täällä. Vaikka työviikkoa pidennettäisiin 10 % niin nykytunneilla pärjäisi hyvin, ei tarvitsisi yhtään "normipäivää" pidentää. Nykyisestä palkasta sen sijaan en olisi valmis tinkimään koska nykyisinkin jo tilipäivää edeltävä viikko mennään "pelkillä höyryillä". Mieluummin vaikka sitten +20% työaikaa ja +10% liksaa.
 

Umkhonto

Kenraali
Yhteiskuntasopimus ei ratkeaisi lomia ja pekkaspäiviä karsimalla
Kuntien ja valtion työntekijöiden lomien lyhennys toisi Ylen saamien tietojen mukaan vain pientä helpotusta hallituksen kilpailukykytavoitteisiin. Myös pekkaspäivien eli työajan lyhennysvapaiden poistolla ei olisi suuren suurta vaikutusta. Yhteiskuntasopimukseen tähtäävissä keskusteluissa ollaan vielä kaukana yksityiskohdista.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Jos kuntien ja valtion työntekijöiden lomia lyhennettäisiin, se alentaisi yksikkötyökustannuksia Suomessa korkeintaan prosentin. Saman verran työn kustannuksiin vaikuttaisi pekkaspäivistä eli työajan lyhennysvapaista luopuminen.

Näin kertovat Ylen eri työmarkkinaosapuolilta saamat laskelmat.

Yle uutisoi aiemmin tällä viikolla, että lomarahojen puolitus kattaisi puolet yhteiskuntasopimuksen tavoitteesta. Hallitus on asettanut työmarkkinajärjestöjen tavoitteeksi alentaa yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla, jotta Suomen kilpailukyky paranisi.

Järjestöt yrittävät parhaillaan löytää yhteisymmärrystä asialistasta, jolla varsinaiset yhteiskuntasopimusneuvottelut voitaisiin saada käyntiin. Takaraja sovun syntymiselle on ensi viikon perjantai.

Pekkaspäiviä korkeintaan joka viidennellä
Pekkaspäiviä on arviolta 10–20 prosentilla työntekijöistä, lähinnä teollisuuden "duunareilla", jotka tekevät vuorotyötä. Koska teollisuuden työntekijöiden määrä on koko ajan vähentynyt, myös pekkaspäiviä saavien määrä on vähentynyt.

Julkisella puolella pekkaspäiviä ei juuri tunneta.

Pekkaspäiviä kertyy vuodessa 12,5 eli noin 100 tuntia. Ne tasaavat työajan reiluun 36 tuntiin niillä, joiden viikkotyöaika on 40 tuntia.

Jos pekkaset poistettaisiin 20 prosentilta palkansaajista, valtakunnan tasolla vaikutus yksikkötyökustannuksiin olisi maksimissaan prosentti. Jos niitä saisi 10 prosenttia palkansaajista, vaikutus olisi puolisen prosenttia.

Esimerkiksi Metalliliitto on jo sanonut, ettei se luovu pekkaspäivistä.

Julkisella pitempi loma, pienempi palkka
Työnantajat ovat hellineet jo pitkään ajatusta lyhentää kuntien ja valtion työntekijöiden lomia, jotta työn tuottavuus nousisi.

Julkisella sektorilla on yleisesti pidemmät lomat kuin yksityisellä sektorilla. Eri työmarkkinaosapuolten näkemyksen mukaan ero on keskimäärin kymmenisen työpäivää eli noin kaksi viikkoa vuodessa.

Kunnissa ja valtiolla työskentelee noin neljännes työvoimasta, arviolta puoli miljoonaa työntekijää. Jos heidän lomiaan lyhennettäisiin kahdella viikolla, valtakunnan tasolla vaikutus yksikkötyökustannuksiin olisi noin prosentin luokkaa. Jos lomia lyhennettäisiin viikolla, vaikutus olisi puolisen prosenttia.

Työntekijäpuolelta huomautetaan, että lyhyempi työaika on hyvitys pienemmästä palkasta: historiallisesti julkisella sektorilla palkasta on tingitty työaikaa lyhentämällä.

Työnantajapuolelta korostetaan, että julkisen sektorin rahoitusongelma on iso, jolloin sen työntekijöiden olisi olennaista osallistua talkoisiin.

Keskustelut etenevät takkuisesti
Laskelmat ovat teoreettisia ja koskevat vain mitattavissa olevia asioita. Yhteiskuntasopimukseen ehdotettuja laadullisia keinoja on vaikea mitata.

Kukaan ei pidä realistisena, että rajut toimet kohdistuisivat yksin tiettyyn työntekijäjoukkoon. Siksi esimerkiksi lomarahojen karsimista pidetään monella suulla helppona ratkaisuna, koska se rokottaisi tasaisesti kaikkia.

Vastaavasti työajan muutokset olisivat erittäin vaikeita, koska ne pitäisi viedä 300 työehtosopimukseen.

Julkisuuteen ei ole tihkunut tietoa, mitä yhteiskuntasopimuspöydällä on ja eteneekö edes koko sopimus. Ylen tietojen mukaan tilanne on sekava eikä keskusteluissa ole päästy puhumaan yksityiskohdista. Eri osapuolilla on epäselvyyttä ylipäätään "maalista" eli siitä, mitä viiden prosentin tuottavuushyppy tarkoittaa ja miten se lasketaan.

http://yle.fi/uutiset/yhteiskuntasopimus_ei_ratkeaisi_lomia_ja_pekkaspaivia_karsimalla/8225487?origin=rss

Lue myös
Hallitus repii lisäsäästöjä puolittamalla lääkärikorvaukset – rikesakkoon huima korotus

klo 11:36
Heinäluoma pitää yhteiskuntasopimusta välttämättömänä – kritisoi neuvottelutilannetta
klo 8:06
 

RDF

Kapteeni
BAN
Toivon todella että hallituksella olisi munaa poistaa ay-maksujen verovähennysoikeus jotta näiden änkyräjärjestöjen vaikutusvaltaa saataisiin pikkuhiljaa ajettua alas. Ay-liikkeen voisi hyvin haudata menneisyyteen.
 

jak

Eversti
Toivon todella että hallituksella olisi munaa poistaa ay-maksujen verovähennysoikeus jotta näiden änkyräjärjestöjen vaikutusvaltaa saataisiin pikkuhiljaa ajettua alas. Ay-liikkeen voisi hyvin haudata menneisyyteen.
Minäkin ihmettelin nuorena että mitä virkaa niillä oikein on, puolen vuoden kuluttua ymmärsin paremmin. Se on vähän niin kuin työnantajien vika että aloin kallistua vasemmalle päin.
 

Rannari

Greatest Leader
Toivon todella että hallituksella olisi munaa poistaa ay-maksujen verovähennysoikeus jotta näiden änkyräjärjestöjen vaikutusvaltaa saataisiin pikkuhiljaa ajettua alas. Ay-liikkeen voisi hyvin haudata menneisyyteen.
Työrauhasta luopuminen ei välttämättä olisi muutos hyvään suuntaan. Verovähennykset ovat tietysti eri asia ja niiden poistamiseen hyviä perusteluja mutta korkea järjestäytyneisyys on oikein hyödynnettynä Suomelle merkittävä kilpailuvaltti. Suomalaiseen voi kauppakumppanina luottaa ja siinä on sopimusyhteiskunnalla todella merkittävä rooli.
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Itse näen näin "asevelisosialistina" AY-liikkeellä ja työelämän sopimusrakenteilla olevan vakaa asema Suomen yhteiskunnassa ja yhteiskuntarauhan säilyttämisessä. Kyllähän AY-liike on tehnyt ylilyöntejä niin kuin muutkin, mutta mielestäni paljon hyvääkin on saatu aikaan.

Jos AY-liike olisi työntekijän kannalta huono asia, niin ihmiset äänestäisivät jaloillaan. Vertailukohtana voi tietysti pitää Saksaa, jossa vain n.20% työvoimasta kuuluu ammattiliittoihin. Saksalla menee hyvin, mutta johtuuko se tuosta vai siitä huolimatta...ota siitä selvää. :)
 

Umkhonto

Kenraali
Minäkin ihmettelin nuorena että mitä virkaa niillä oikein on, puolen vuoden kuluttua ymmärsin paremmin. Se on vähän niin kuin työnantajien vika että aloin kallistua vasemmalle päin.
Minä taidan olla outo lintu, Kokoomuksen kannattaja mutta vahvasti sitä mieltä että AY-liikkeelle on todellakin tarvetta. 20-vuoden työkokemus sen on osoittanut että maailma ei ole mustavalkoinen ja että mätiä omenoita on korissa kummallakin puolella. Työelämän "nakkikiskan jonossa" työnantaja ammattilakimiehineen vaan on turhan vahvoilla ilman AY-apua jos nokkapokkaa syntyy.
 
Viimeksi muokattu:

Vonka

Supreme Leader
Jos eläydyn vanhan ajan demarin ajatteluun (1950-luvulta, ei ajalta 1970 - 2015), se sanoisi tästä päivästä näin:

Jos tiet ovat täynnä työstäpalaavia jo kolmelta, väki ei ole pääsääntöisesti duunareita. AKT:n väellä, vaikkapa bussikuskeilla, on 13 tunnin työpäiviä, joten lisäys ei taida tuottaa muuta kuin lisää onnettomuuksia. Ovat nyt jo niin väsyneitä.

Konttoriväelle 21 minuuttia (5%:n tuottavuus hallituksen mielestä) puoli tuntia (ja vaikka paljon enemmän) saataisiin kätevästi vähentämällä turhia kokouksia ja paremmalla johtamisella.

Tässä vasta kaksi esimerkkiä.

On muistettava, etä myös EK on ammattiliitto, joka on myös siihen kuuluvan keskijohdon palkkaetujen edunvalvoja. Sille sopii oikein hyvin, että jossain firmassa on kuusi pomoa, joilla ei ole yhtään työntekijää, ellei yksi varastossa. Tuottavuutta voi parantaa laittamalla se yksi tekemään lisä hommia tai palkata ambomaasta joku huonommalla sopparilla. Näissä porukoissa monikulttuurisuus vasta kunniassaan onkin, enemmän kuin vanhassa työväenliikkeessä. Vasemmistoliitto on sitten eri asia, koska he haluavat vain kansalaispalkkaa ja hörhöilyä.

Kokoomuslainen minussa taas sanoo, että jos uusia työpaikkoja syntyy nykyisin 1-9 ihmistä työllistäviin yrityksiin, niitä pitäisi nyt voimallsiesti tukea ja niiden elämää helpottaa. Mutta jostain syystä pitää hyysätä jotain konglomeraatteja, jotka maksavat veronsakin ties minne. Ehkä niillä on paremmat saunat ja konjakki kuin pienillä yrityksillä.
 

Vonka

Supreme Leader
Työväenpuolueita ei ole. Rinne ei pysty uskottavuuteen, tuskin kukaan johtajista - edes liitoissa. Omat saavutetut edut estävät tehokkaasti duunarin etujen ajamisen nykyaikaan sovitetulla tavalla. Ahonen (Paperiliitto) lienee jonkinlainen esimerkki omien etujen ajamisesta koko alan tuhoamisen ja duunarin kustannuksella.

Modernin työväenpuolueen edustajan pitäisi etsiä veneeseen vauhtia yhdessä kipparin kanssa ja kysäistä, mikä on oma siivu tuloksesta. Ymmärrettävästi se on vaikeaa, jos nykypomo tekee kvartaaliin kaksi euroa lisää kenkimällä lattiatasolta väkeä tai vähentämällä liksaa - ja nostaa sitten vielä itse bonukset kassasta ja ostaa itselleen jotain kivaa.

En osaa sanoa, kumpi on enemmän pilalla, liian hyville tottunut työntekijä vai liian hyville tottunut johtaja ja mitä tilanteelle konkreettisesti pitäisi tehdä. Tällä hetkellä omistaja ei saa eikä työntekijä eikä valtio. Nousua.
 

RDF

Kapteeni
BAN
Kyllä suurimmat vastaanpanijat ja ongelmat löytyvät juuri tuolta AY-puolelta. Totuus on se että muutoksia tarvitaan ja ihan hyvin työaikaa voitaisiin nostaa. Alkuun päästään hyvin perumalla muutamat turhat arkipyhät kuten loppiaiset, helatorstait jne. Ei ole oikeasti iso juttu.

itse en myöskään voi käsittää näitä yleiskorotuksia, jotka takaavat kaikille saamattomillekin työntekijöille lisää liksaa. Ay-liike ei kykene ymmärtämääm nykyistä työelämään vaan puhuvat juuri näiden luusereiden puolesta. Niille joita työnteko oikeasti kiinnostaa ja haluavat päästä eteenpäin ei liitoilla ole juuri mitään tarjottavaa loimaan kassaan verrattuna.
 

Vonka

Supreme Leader
Eli painotan taas sitä, että pitäisi ottaa se koko kartta pöytään, ladata piiput ja katsoa, mitä siinä oikein näkyy. Tai sitten vaihtoehtoisesti mennä poteroihin mylvimään mieleisiään sloganeita, kuten on vuosikymmeniä tehty. Mutta mitä innovatiivista siinä on.
 

Rannari

Greatest Leader
Eli painotan taas sitä, että pitäisi ottaa se koko kartta pöytään, ladata piiput ja katsoa, mitä siinä oikein näkyy. Tai sitten vaihtoehtoisesti mennä poteroihin mylvimään mieleisiään sloganeita, kuten on vuosikymmeniä tehty. Mutta mitä innovatiivista siinä on.
Koko yhteiskunta pitäisi rakentaa uusiksi olemassa oleva kokemus hyödyntäen ja raha voisi kummasti alkaa riittää. Se on tietysti ajatuksenakin mahdotonta. Kaikki nytkin tekeillä olevat uudistukset ovat kuitenkin isossa kuvassa näpertelyä. Muuhun ei valitettavasti ole halua eikä lihaksia. Eikä etenkään molempia.
 

eddie

Kapteeni
Itse en ole ollut mikään metalliliitto fani koskaan vaikka aina ollut tehtaassa töissä. Vieläpä elektroniikka-alalla jossa surkeat palkat. Nyt miljadiluokan ulkomaalainen työnantaja maksoi tietysti vahingossa kaikille taulukkopalkkoja pienempää palkkaa. Vasta kun melkein kaikki meistä minä mukaan luettuna liityttiin liittoon niin asia korjautui. Firma maksaa palkat takautuvasti takaisin. Parin kymmenen vuoden aikana jäänyt maku että jos olet liian nöyrä niin sinua kusetetaan välittömästi. Nytkin tuntuu että herrat pistää säästetyt rahat heti omaan taskuun.
 

Umkhonto

Kenraali
Konttoriväelle 21 minuuttia (5%:n tuottavuus hallituksen mielestä) puoli tuntia (ja vaikka paljon enemmän) saataisiin kätevästi vähentämällä turhia kokouksia ja paremmalla johtamisella.

On muistettava, etä myös EK on ammattiliitto, joka on myös siihen kuuluvan keskijohdon palkkaetujen edunvalvoja. Sille sopii oikein hyvin, että jossain firmassa on kuusi pomoa, joilla ei ole yhtään työntekijää, ellei yksi varastossa.
Täältä yksi ääni tehostamiselle. Ja soutajien määrän lisäämiselle perämiesten määrän kustannuksella.

Turhiin töihin voi kulua viidennes työajasta
Lääkäriltä menee aikaa tilastointiin, opettajalta tietojärjestelmien kanssa tuhraamiseen. Kerromme, millaisia turhia töitä työpaikoilla tehdään.
Ura 14.6.2015 2:00 Päivitetty: 16.6.2015 7:45
Terhi Hautamäki
Janne Harju



  • Nuori lääkäri listaa turhia töitään: hän taistelee toimimattomien tietojärjestelmien kanssa, etsii kadonneita tutkimusvälineitä ja kuluttaa aikaa kaavamaiseen potilaskäyntien tilastointiin.

    "Turhauttavalta tuntuvat myös työt, jotka kuuluisivat toiselle ammattiryhmälle. Aikaa kuluu kohtuuttomasti itse potilastyöltä, jos lääkäri joutuu järjestelemään välineistön, toimimaan ilman avustajaa steriilisti ja siivoamaan kaikki jäljet. Samassa ajassa olisi avustajan kanssa voinut hoitaa usean potilaan", lääkäri valittelee.

    Myös huonot työtilat aiheuttavat ylimääräistä työtä.

    Työntekijöiden kuunteleminen auttaa
    Apulaisprofessori Marko Kesti Lapin yliopistosta vähentäisi turhaa työtä yksinkertaisella ratkaisulla: kuunnellaan työntekijöitä.

    "Paras tapa lisätä tuottavuutta on kysyä työntekijöiltä kehitysideoita. Niistä valitaan muutamia, joita lähdetään toteuttamaan", Kesti sanoo.

    Kesti mainitsee Oulun Rosso-ravintolan, jonka työilmapiiri oli ennen kehityshanketta koko valtakunnallisen ketjun huonoin.

    Kun ravintola lähti toteuttamaan henkilökunnan ideoita ja esimiehille annettiin työnohjausta, työilmapiiri parani huimasti.

    Erilaiset kriisipalaverit päällikön kanssa jäivät pois, ja aikaa jäi enemmän itse työhön. Asiakastyytyväisyys kasvoi, myyntikate parani ja keskiostos eli keskimääräinen tilauksen summa nousi selvästi.

    Kestin mielestä lähiesimiesten pitäisi saada nykyistä enemmän tukea. Moni joutuu hoitamaan esimiehen tehtäviä ilman koulutusta ja usein oman työnsä ohessa.

    "Lähiesimies on kuitenkin kaikkein tärkein tuottavuuden tekijä, tuottavuuden portinvartija", Kesti sanoo.

    "Minulla oli pitkään liian pieni ja suorastaan vaarallinen työhuone. Siellä törmäili helposti esineisiin ja joutui jatkuvasti siirtelemään tutkimuspöytää sekä työskentelemään epäergonomisissa asennoissa", lääkäri kertoo.

    Hän uskoo, että riittävillä resursseilla voitaisiin parantaa monia epäkohtia.

    Lääkärin kokemukset ovat sitä, mitä Lapin yliopiston apulaisprofessori Marko Kesti kutsuu työssä sähläämiseksi.

    Pari vuotta sitten uutisoitiin Kestin tutkimusryhmän laskelmasta, jonka mukaan Suomessa sählätään työpaikoilla vuosittain jopa kymmenen miljardin euron edestä, jopa viidennes työajasta.

    Sählääminen ei tarkoita työntekijöiden tekemiä virheitä. Se tarkoittaa sitä, kuinka töissä käytetään aikaa toisarvoiseen puuhasteluun, koska työt on järjestetty huonosti eikä motivaatio ole kohdallaan.

    Tehdään kyseenalaistamatta asioita, joita on aina ennenkin tehty. Käytetään aikaa dokumentointiin ja raportointiin, josta ei opita mitään.

    "Työajan hukka estää hyödyntämästä kaikkea osaamista ja innovatiivisuutta, jota työntekijöillä olisi. Henkilöstöllä on hiljainen tieto siitä, että en tee nyt tärkeintä hommaani, vaan jokin muu olisi tärkeämpää", Kesti sanoo.

    Kestin mukaan sähläämisen syynä on usein kiire. Halutaan olla tehokkaita, mutta koskaan ei ole aikaa pysähtyä miettimään, miten asiat tehtäisiin paremmin.


    Jatkuvat väen vähennyksetkään eivät tehosta työtä. Kestin mukaan yritykset eivät laske sitä henkisen pääoman katoa ja työmotivaation laskua, joka irtisanomisista seuraa. Todellinen kapasiteetin menetys voi olla paljon suurempi kuin vähennys henkilötyövuosina.

    Kymmenen miljardin kulu sähläämisestä kuulostaa hatusta vedetyltä, mutta sitä on oikeasti teorian tasolla laskettu.

    Kesti on tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt analyysityökalun, jolla yhdistetään yrityksen talous- ja henkilöstötiedot työhyvinvoinnista kerättyihin tietoihin. Pyrkimyksenä on laskea euroina, mitä investointi työelämän laatuun yritykselle tuottaa.

    Työelämän laatua mitataan henkilöstökyselyllä, joka painottaa työn imua ja suoriutumista.

    Marko Kestin mukaan työpaikoilla tehdään nykyisin paljon hyvinvointikyselyitä, jotka mittaavat pikemminkin työpahoinvointia tai sen puutetta.

    Kyselyt nostavat epäkohtia esille, mutta eivät anna työkaluja ongelmien korjaamiseen. Pahimmillaan lomakkeiden täyttelystä tulee vain yksi turha työ lisää.

    HS kysyi lukijoiden kokemuksia turhista töistä. Vastauksissa tuli esiin hyödyttömiä kokouksia, tyhjänpäiväisiä arviointeja ja monenlaista raportointia. Moni kokee käyttävänsä paljon aikaa asioihin, jotka ovat pois niin sanotusta oikeasta työstä.

    Voi tietenkin kyseenalaistaa, mitä se oikea työ on. Tietotyö on pirstaleista. Luova työ ei etene suoraviivaisen tehokkaasti. Ajatusten pallottelu kokouksissa on usein olennainen osa itse työtä.

    Yksi turhan työn piirre on ainakin se, että toistetaan samaa kaavaa ilman, että se edistää mitään:

    "Olen vuosia toivonut muutosta oman yksikön viikkopalavereihin, jotka ovat vain ja ainoastaan exceliin tuijottamista. Ihmetellään myyntilukuja ja tarjouskantaa, mutta sanallakaan ei puututa keinoihin, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä", kuvaa yritysmaailmassa työskentelevä ylempi toimihenkilö.

    Jotkut kokevat avokonttorin hälyn aiheuttavan sähläämistä. Toimihenkilöliitto Pron toissa vuonna toteuttamassa tutkimuksessa kävi ilmi, että keskeytykset haukkaavat noin neljänneksen toimihenkilön työajasta.

    Yliopistonlehtori taas pitää turhana työnä pakollisia, kahdenkeskisiä istuntoja esimiehen kanssa:

    "Yhdessä esimiehen kanssa täytetään monisivuinen henkilökohtaisen suoriutumisen arvio. Tämän lomakkeen perusteella maksetaan palkka, vaikka palkka on jo määritetty työhön tullessa. Jotta voitaisiin arvioida henkilön suoriutuminen, pitää lomakkeelle keksiä kaikenlaisia perusteluja sille, miksi näin maksetaan", hän kuvailee.

    Samalla tavoin esimiehen kanssa tehdään työsuunnitelma. Tunnit pitää viilata niin, että ne täsmäävät tavoitteen kanssa, vaikka todellinen työaika voi olla jotain ihan muuta.

    "Numeroita pyöritellään edestakaisin, kunnes saavutetaan tuo tavoiteltu vuosituntimäärä."

    Turhat työt haittaavat jopa mielenterveyttä. Viime vuonna julkaistun tanskalaisen tutkimuksen mukaan tarpeettomilta tuntuvat työtehtävät nakertavat työntekijöiden itsetuntoa ja ammatti-identiteettiä ja lisäävät stressiä.

    Tutkimuksen mukaan turha työ kuormitti etenkin yli 45-vuotiaiden mielenterveyttä.

    Työterveyslaitoksen viime vuosikymmenen puolella toteuttamassa Terve mieli työssä -hankkeessa tuli niin ikään esiin, että "ei kuulu mulle" -työt ovat iso ongelma työpaikoilla.

    Työterveyspsykologi Sirkku Kivistön johtama tutkimusryhmä kutsui tällaisia töitä toisarvoistaviksi. Huonosti organisoidut, itselle kuulumattomat tai työvälineiden kehnosta kunnosta johtuvat tehtävät aiheuttavat stressiä ja arvostuksen puutteen tunnetta.

    Yksi ikuinen turhautumisen kohde ovat takkuilevat tietojärjestelmät. Digitalisaation ajatuksena on se, että kaikki byrokraattiset hommat sujuisivat kuin itsestään varsinaisen työn lomassa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt läheskään kaikilla työpaikoilla, ainakaan vielä.

    Valtiolla tutkittiin viime vuonna, että jopa kymmenesosa henkilöstön työajasta valuu hukkaan tietokoneongelmien vuoksi.

    Monella työpaikalla eletään vielä murrosvaihetta, jossa työt tehdään turhan monimutkaisesti.

    Yksi HS:n vastaajista, nuorehko opettaja, kertoo esimerkin.

    Hän suunnittelee opetuksensa ensin opetusryhmän taulukkoon. Sitten hän vie samat opetustunnit luokkatilan varausjärjestelmään. Tämän jälkeen ne viedään opiskelijahallintajärjestelmään opiskelijoiden nähtäviksi ja seuraavaksi sähköiseen kalenteriin, jota opettajien täytyy pitää ajan tasalla.

    Koska työ on liikkuvaa eikä työvälineinä ole mobiililaitteita, hänen täytyy kirjata opetus myös paperikalenteriin. Opetus tulee lisäksi kirjata henkilökohtaiseen työsuunnitelmaan.

    Jos opettaja haluaa suunnitella opetustaan etätyönä, siitä pitää vielä erikseen tehdä tarkka tuntisuunnitelma esimiehen hyväksyttäväksi.

    "Jos alkuperäiseen suunnitelmaan tulee muutos, kaikki nämä vaiheet pitää kelata uudelleen läpi. Jos tämän lisäksi vielä ehdin suunnitella opetuksen sisältöä, onnittelen itseäni", opettaja toteaa.

    Turhat työt ehkä vähenisivät, jos niiden kustannukset tehtäisiin työpaikoilla näkyviksi. Yksi HS:n kyselyyn vastaajista ehdottaa, että sisäisellä laskutuksella päästäisiin eroon turhista kokouksista.

    Kokouksia järjestäville henkilöille voitaisiin antaa vuodeksi tietty summa, kokouspotti. Kokouksen hinnaksi laskettaisiin jokaisen osallistujan tuntipalkka sivukuluineen kerrottuna kokouksen kestolla.

    "Jos potti kuluu loppuun, henkilöllä ei ole oikeutta järjestää kokouksia ennen kuin hän saa uuden potin. Tämä pakottaa hänet tarkkaan harkitsemaan kokouksen tarpeellisuuden, keston ja sen, ketä kutsutaan", lukija ehdottaa.

    http://www.hs.fi/ura/a1434080409934
 

Umkhonto

Kenraali
Kyllä suurimmat vastaanpanijat ja ongelmat löytyvät juuri tuolta AY-puolelta. Totuus on se että muutoksia tarvitaan ja ihan hyvin työaikaa voitaisiin nostaa. Alkuun päästään hyvin perumalla muutamat turhat arkipyhät kuten loppiaiset, helatorstait jne. Ei ole oikeasti iso juttu.

itse en myöskään voi käsittää näitä yleiskorotuksia, jotka takaavat kaikille saamattomillekin työntekijöille lisää liksaa. Ay-liike ei kykene ymmärtämääm nykyistä työelämään vaan puhuvat juuri näiden luusereiden puolesta. Niille joita työnteko oikeasti kiinnostaa ja haluavat päästä eteenpäin ei liitoilla ole juuri mitään tarjottavaa loimaan kassaan verrattuna.
Työaikaa ei tarvitse pidentää, mutta työn tekemistä pitää tehostaa. Muistan sellaisia vuosia, jolloin kalenterissa on ollut +200 kokousta, joista ainakin puolet turhia.

Yleiskorotukset taas on IMHO tarkoitettu inflaatiokorjauksiksi. Ilman yleiskorotuksia eivät palkat kuraportaassa, jossa noudatetaan taulukkopalkkoja, nousisi ikinä huolimatta siitä miten hyvä työntekijä satut olemaan. Pari hassua "kokemuslisää" tyyliin muutama kymmenen senttiä lisää tuntipalkkaan kun 1, 3, 5 ja 8 vuotta alakohtaista kokemusta on saavutettu ja siinä on jonkun varastomiehen palkkakehitys koko työuran aikana. Sen sijaan sopimuspalkkalaisilta ne yleiskorotukset voisikin jäädyttää kun se dippeli-inssi tai ekomikänoomi voi muutenkin mennä kerran vuodessa tai kahdessa esimiehelleen sanomaan että nyt lisää liksaa tai vaihtuu firma.
 

Umkhonto

Kenraali

Vonka

Supreme Leader
Täältä yksi ääni tehostamiselle. Ja soutajien määrän lisäämiselle perämiesten määrän kustannuksella.

Turhiin töihin voi kulua viidennes työajasta
Lääkäriltä menee aikaa tilastointiin, opettajalta tietojärjestelmien kanssa tuhraamiseen. Kerromme, millaisia turhia töitä työpaikoilla tehdään.
Ura 14.6.2015 2:00 Päivitetty: 16.6.2015 7:45
Terhi Hautamäki
Janne Harju



  • Nuori lääkäri listaa turhia töitään: hän taistelee toimimattomien tietojärjestelmien kanssa, etsii kadonneita tutkimusvälineitä ja kuluttaa aikaa kaavamaiseen potilaskäyntien tilastointiin.

    "Turhauttavalta tuntuvat myös työt, jotka kuuluisivat toiselle ammattiryhmälle. Aikaa kuluu kohtuuttomasti itse potilastyöltä, jos lääkäri joutuu järjestelemään välineistön, toimimaan ilman avustajaa steriilisti ja siivoamaan kaikki jäljet. Samassa ajassa olisi avustajan kanssa voinut hoitaa usean potilaan", lääkäri valittelee.

    Myös huonot työtilat aiheuttavat ylimääräistä työtä.

    Työntekijöiden kuunteleminen auttaa
    Apulaisprofessori Marko Kesti Lapin yliopistosta vähentäisi turhaa työtä yksinkertaisella ratkaisulla: kuunnellaan työntekijöitä.

    "Paras tapa lisätä tuottavuutta on kysyä työntekijöiltä kehitysideoita. Niistä valitaan muutamia, joita lähdetään toteuttamaan", Kesti sanoo.

    Kesti mainitsee Oulun Rosso-ravintolan, jonka työilmapiiri oli ennen kehityshanketta koko valtakunnallisen ketjun huonoin.

    Kun ravintola lähti toteuttamaan henkilökunnan ideoita ja esimiehille annettiin työnohjausta, työilmapiiri parani huimasti.

    Erilaiset kriisipalaverit päällikön kanssa jäivät pois, ja aikaa jäi enemmän itse työhön. Asiakastyytyväisyys kasvoi, myyntikate parani ja keskiostos eli keskimääräinen tilauksen summa nousi selvästi.

    Kestin mielestä lähiesimiesten pitäisi saada nykyistä enemmän tukea. Moni joutuu hoitamaan esimiehen tehtäviä ilman koulutusta ja usein oman työnsä ohessa.

    "Lähiesimies on kuitenkin kaikkein tärkein tuottavuuden tekijä, tuottavuuden portinvartija", Kesti sanoo.

    "Minulla oli pitkään liian pieni ja suorastaan vaarallinen työhuone. Siellä törmäili helposti esineisiin ja joutui jatkuvasti siirtelemään tutkimuspöytää sekä työskentelemään epäergonomisissa asennoissa", lääkäri kertoo.

    Hän uskoo, että riittävillä resursseilla voitaisiin parantaa monia epäkohtia.

    Lääkärin kokemukset ovat sitä, mitä Lapin yliopiston apulaisprofessori Marko Kesti kutsuu työssä sähläämiseksi.

    Pari vuotta sitten uutisoitiin Kestin tutkimusryhmän laskelmasta, jonka mukaan Suomessa sählätään työpaikoilla vuosittain jopa kymmenen miljardin euron edestä, jopa viidennes työajasta.

    Sählääminen ei tarkoita työntekijöiden tekemiä virheitä. Se tarkoittaa sitä, kuinka töissä käytetään aikaa toisarvoiseen puuhasteluun, koska työt on järjestetty huonosti eikä motivaatio ole kohdallaan.

    Tehdään kyseenalaistamatta asioita, joita on aina ennenkin tehty. Käytetään aikaa dokumentointiin ja raportointiin, josta ei opita mitään.

    "Työajan hukka estää hyödyntämästä kaikkea osaamista ja innovatiivisuutta, jota työntekijöillä olisi. Henkilöstöllä on hiljainen tieto siitä, että en tee nyt tärkeintä hommaani, vaan jokin muu olisi tärkeämpää", Kesti sanoo.

    Kestin mukaan sähläämisen syynä on usein kiire. Halutaan olla tehokkaita, mutta koskaan ei ole aikaa pysähtyä miettimään, miten asiat tehtäisiin paremmin.


    Jatkuvat väen vähennyksetkään eivät tehosta työtä. Kestin mukaan yritykset eivät laske sitä henkisen pääoman katoa ja työmotivaation laskua, joka irtisanomisista seuraa. Todellinen kapasiteetin menetys voi olla paljon suurempi kuin vähennys henkilötyövuosina.

    Kymmenen miljardin kulu sähläämisestä kuulostaa hatusta vedetyltä, mutta sitä on oikeasti teorian tasolla laskettu.

    Kesti on tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt analyysityökalun, jolla yhdistetään yrityksen talous- ja henkilöstötiedot työhyvinvoinnista kerättyihin tietoihin. Pyrkimyksenä on laskea euroina, mitä investointi työelämän laatuun yritykselle tuottaa.

    Työelämän laatua mitataan henkilöstökyselyllä, joka painottaa työn imua ja suoriutumista.

    Marko Kestin mukaan työpaikoilla tehdään nykyisin paljon hyvinvointikyselyitä, jotka mittaavat pikemminkin työpahoinvointia tai sen puutetta.

    Kyselyt nostavat epäkohtia esille, mutta eivät anna työkaluja ongelmien korjaamiseen. Pahimmillaan lomakkeiden täyttelystä tulee vain yksi turha työ lisää.

    HS kysyi lukijoiden kokemuksia turhista töistä. Vastauksissa tuli esiin hyödyttömiä kokouksia, tyhjänpäiväisiä arviointeja ja monenlaista raportointia. Moni kokee käyttävänsä paljon aikaa asioihin, jotka ovat pois niin sanotusta oikeasta työstä.

    Voi tietenkin kyseenalaistaa, mitä se oikea työ on. Tietotyö on pirstaleista. Luova työ ei etene suoraviivaisen tehokkaasti. Ajatusten pallottelu kokouksissa on usein olennainen osa itse työtä.

    Yksi turhan työn piirre on ainakin se, että toistetaan samaa kaavaa ilman, että se edistää mitään:

    "Olen vuosia toivonut muutosta oman yksikön viikkopalavereihin, jotka ovat vain ja ainoastaan exceliin tuijottamista. Ihmetellään myyntilukuja ja tarjouskantaa, mutta sanallakaan ei puututa keinoihin, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä", kuvaa yritysmaailmassa työskentelevä ylempi toimihenkilö.

    Jotkut kokevat avokonttorin hälyn aiheuttavan sähläämistä. Toimihenkilöliitto Pron toissa vuonna toteuttamassa tutkimuksessa kävi ilmi, että keskeytykset haukkaavat noin neljänneksen toimihenkilön työajasta.

    Yliopistonlehtori taas pitää turhana työnä pakollisia, kahdenkeskisiä istuntoja esimiehen kanssa:

    "Yhdessä esimiehen kanssa täytetään monisivuinen henkilökohtaisen suoriutumisen arvio. Tämän lomakkeen perusteella maksetaan palkka, vaikka palkka on jo määritetty työhön tullessa. Jotta voitaisiin arvioida henkilön suoriutuminen, pitää lomakkeelle keksiä kaikenlaisia perusteluja sille, miksi näin maksetaan", hän kuvailee.

    Samalla tavoin esimiehen kanssa tehdään työsuunnitelma. Tunnit pitää viilata niin, että ne täsmäävät tavoitteen kanssa, vaikka todellinen työaika voi olla jotain ihan muuta.

    "Numeroita pyöritellään edestakaisin, kunnes saavutetaan tuo tavoiteltu vuosituntimäärä."

    Turhat työt haittaavat jopa mielenterveyttä. Viime vuonna julkaistun tanskalaisen tutkimuksen mukaan tarpeettomilta tuntuvat työtehtävät nakertavat työntekijöiden itsetuntoa ja ammatti-identiteettiä ja lisäävät stressiä.

    Tutkimuksen mukaan turha työ kuormitti etenkin yli 45-vuotiaiden mielenterveyttä.

    Työterveyslaitoksen viime vuosikymmenen puolella toteuttamassa Terve mieli työssä -hankkeessa tuli niin ikään esiin, että "ei kuulu mulle" -työt ovat iso ongelma työpaikoilla.

    Työterveyspsykologi Sirkku Kivistön johtama tutkimusryhmä kutsui tällaisia töitä toisarvoistaviksi. Huonosti organisoidut, itselle kuulumattomat tai työvälineiden kehnosta kunnosta johtuvat tehtävät aiheuttavat stressiä ja arvostuksen puutteen tunnetta.

    Yksi ikuinen turhautumisen kohde ovat takkuilevat tietojärjestelmät. Digitalisaation ajatuksena on se, että kaikki byrokraattiset hommat sujuisivat kuin itsestään varsinaisen työn lomassa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt läheskään kaikilla työpaikoilla, ainakaan vielä.

    Valtiolla tutkittiin viime vuonna, että jopa kymmenesosa henkilöstön työajasta valuu hukkaan tietokoneongelmien vuoksi.

    Monella työpaikalla eletään vielä murrosvaihetta, jossa työt tehdään turhan monimutkaisesti.

    Yksi HS:n vastaajista, nuorehko opettaja, kertoo esimerkin.

    Hän suunnittelee opetuksensa ensin opetusryhmän taulukkoon. Sitten hän vie samat opetustunnit luokkatilan varausjärjestelmään. Tämän jälkeen ne viedään opiskelijahallintajärjestelmään opiskelijoiden nähtäviksi ja seuraavaksi sähköiseen kalenteriin, jota opettajien täytyy pitää ajan tasalla.

    Koska työ on liikkuvaa eikä työvälineinä ole mobiililaitteita, hänen täytyy kirjata opetus myös paperikalenteriin. Opetus tulee lisäksi kirjata henkilökohtaiseen työsuunnitelmaan.

    Jos opettaja haluaa suunnitella opetustaan etätyönä, siitä pitää vielä erikseen tehdä tarkka tuntisuunnitelma esimiehen hyväksyttäväksi.

    "Jos alkuperäiseen suunnitelmaan tulee muutos, kaikki nämä vaiheet pitää kelata uudelleen läpi. Jos tämän lisäksi vielä ehdin suunnitella opetuksen sisältöä, onnittelen itseäni", opettaja toteaa.

    Turhat työt ehkä vähenisivät, jos niiden kustannukset tehtäisiin työpaikoilla näkyviksi. Yksi HS:n kyselyyn vastaajista ehdottaa, että sisäisellä laskutuksella päästäisiin eroon turhista kokouksista.

    Kokouksia järjestäville henkilöille voitaisiin antaa vuodeksi tietty summa, kokouspotti. Kokouksen hinnaksi laskettaisiin jokaisen osallistujan tuntipalkka sivukuluineen kerrottuna kokouksen kestolla.

    "Jos potti kuluu loppuun, henkilöllä ei ole oikeutta järjestää kokouksia ennen kuin hän saa uuden potin. Tämä pakottaa hänet tarkkaan harkitsemaan kokouksen tarpeellisuuden, keston ja sen, ketä kutsutaan", lukija ehdottaa.

    http://www.hs.fi/ura/a1434080409934
Meillä oli yhdessä vaiheessa tämä muoti. Tuli konsulttia nelikenttäanalyyseineen vetämään bullshit-bingoa ja organisaatio pilkottiin matriiseihin. Vieläpä alalla, johon tämä ei lainkaan sovi. Ja 100 000:n työntekijän kansainvälisistä pumpuista opittu malli siis 80:n työntekijän puljuun. Kokoukset ja paperit ja työryhmien ja prosessien hallinta ja junailu lisääntyi niin, että piti palkata 2 sihteeriä ja 2 pikkupomoa osin pelkästään tuon tehottomuuden tuottaman kuonan hallintaan.

Osaamisemme laski dramaattisesti.

Päätettiin riisua pois hörhöily ja turhailu ja keskittyä olennaiseen eli siihen, mitä teemme ja tekemään sitä hyvin - mahdollisimman niukoin kokouksin ja raportein.

Nousimme osaamisessa koko maan kärkeen kaikilla mittareilla.
 

kimmo.j

Respected Leader
Meillä oli yhdessä vaiheessa tämä muoti. Tuli konsulttia nelikenttäanalyyseineen vetämään bullshit-bingoa ja organisaatio pilkottiin matriiseihin. Vieläpä alalla, johon tämä ei lainkaan sovi. Ja 100 000:n työntekijän kansainvälisistä pumpuista opittu malli siis 80:n työntekijän puljuun. Kokoukset ja paperit ja työryhmien ja prosessien hallinta ja junailu lisääntyi niin, että piti palkata 2 sihteeriä ja 2 pikkupomoa osin pelkästään tuon tehottomuuden tuottaman kuonan hallintaan.

Osaamisemme laski dramaattisesti.

Päätettiin riisua pois hörhöily ja turhailu ja keskittyä olennaiseen eli siihen, mitä teemme ja tekemään sitä hyvin - mahdollisimman niukoin kokouksin ja raportein.

Nousimme osaamisessa koko maan kärkeen kaikilla mittareilla.
Ainakin julkisessa terveydenhuollossa tämä turhan työn tekeminen on sellainen pyhälehmä jonka tekemistä erityisesti seurataan ja vaaditaan.
 

jak

Eversti
itse en myöskään voi käsittää näitä yleiskorotuksia, jotka takaavat kaikille saamattomillekin työntekijöille lisää liksaa. Ay-liike ei kykene ymmärtämääm nykyistä työelämään vaan puhuvat juuri näiden luusereiden puolesta. Niille joita työnteko oikeasti kiinnostaa ja haluavat päästä eteenpäin ei liitoilla ole juuri mitään tarjottavaa loimaan kassaan verrattuna.[/Q
Mikä on parempi vaihtoehto: Maksetaan korotukset sukulaisille ,nuoleskelijoille ja itsensä kehujille. En ole kuullut niiden parempienkaan työntekijöiden haluavan mitään pärstäkohtaista systeemiä, ei riitä luottamus työnantajaan.
Kyllä näillä nyky taulukoillakin saadaan aikaiseksi ihan selkeää eroa palkkoihin. Kyllä se palkka on sitten sitä luokkaa mitä taloon tullessa onnistuu puhumaan, ei työnantajat korotuksia ala väkisin kauppaamaan kenellekään vaikka yleiskorotukset poistettaisiin.
Kun vaatii korotusta ja uhkaa ottaa loparit on kiristäjä.
Menipäs toi teksti omitusesti tuonne lainaukseen.
 
Top