Muuttuva työelämä, työttömyys, sosiaaliturva, tulonsiirrot, kansalaispalkka, tuloloukut jne

Quixote

Eversti
Ongelmahan on siinä, että työhön määrääminen olisi sitten lähinnä julkisen sektorin työtä. Siitä pitäisi maksaa palkkaa. Jos ei makseta, vinkuvat EK ja ammattiyhdistysliike kuorossa, EK kilpailun epäreilusta vääristämisestä ja ammattiyhdistykset orjatyövoimasta.

Ymmärrän pointin, mutta status quo on se että yhä harvemmat tekevät ja heiltä vaaditaan suurempaa tehokkuutta. Tämä taas ei mitenkään yhtenäistä kansaa, vaan jakaa sen entistä enemmän osiin.
 
Kyllähän nuo statementit sopivat yleisellä tasolla ja sen mukaiseen elämiseen tuleekin pyrkiä. Jos sen sijaan asiaa palastellaan hieman pienempiin osiin, niin minulla ainakin herää kysymys siitä, että miten yksilöiden arvo yhteiskunnalle käsitetään ja vaikka kaikkia tarvitaan, niin mikseivät sitten osallistu ?

Tässä kohdassa minulle nousee kysymysmerkki niistä jotka eivät osallistu tuottamaan arvoa, että mikä se heidän arvonsa sitten onkaan? Näitä arvoa tuottamattomia "kuluelementtejä" löytyy niin omasta kansasta kuin ulkomailta tulleista. Tässä on ongelma. Tilanteet, joissa "monikulttuurisuus" kulminoituu siivellä eläviin ulkomaalaisiin, mikä käsitys monella on, niin tuo isokuva kaipaa kyllä tarkentamista.

Työhön määrääminen rahan saamisen vastineeksi on minusta oikea suunta negatiivisen monikultturisuuden käsityksen hälventämiseksi. Kun jokainen tuottaa arvoa yhteiskunnalle niin voidaan myös oikeasti sanoa että jokaista tarvitaan ja jokainen on arvokas. Vähän niiku sellainen iso muurahaispesä jossa kaikilla on puuhaa eikä kukaan jää lorvimaan koloihin omalla agendalla.

.

Tässä kohdin on myös hyvä muistaa että järjestelmä jota siipeilijät Suomessa hyödyntävät on Suomessa suomalaisten toimesta rakennettu. Sitä ei ole tuotu Afrikasta tai muutoin meille ulkoa määrätty. Meidän pitäisi vaatia ihmisiltä enemmän. Paljon enemmän. Näin ihan syntyperästä riippumatta. Jokaisen tulee olla oman onnensa seppä.
 
Ongelmahan on siinä, että työhön määrääminen olisi sitten lähinnä julkisen sektorin työtä. Siitä pitäisi maksaa palkkaa. Jos ei makseta, vinkuvat EK ja ammattiyhdistysliike kuorossa, EK kilpailun epäreilusta vääristämisestä ja ammattiyhdistykset orjatyövoimasta.

Ymmärrän pointin, mutta status quo on se että yhä harvemmat tekevät ja heiltä vaaditaan suurempaa tehokkuutta.

Onko sellainen edes määritelmällisesti työtä josta ei saa palkkaa?
 
Onko sellainen edes määritelmällisesti työtä josta ei saa palkkaa?

Tarkoitan voimassa olevien työehtojen mukaista palkkausta. Jos sosiaaliturva vain muutetaan vastikkeelliseksi, tulee siitä halpatyövoimaa. Siitä taas tietyt tahot eivät pidä.

Voisimme tietysti kysyä venäläisiltä miten hyvin heidän Gulag -systeeminsä toimi..
 
Minä ainakin näkisin ihan tavoittelemisen arvoisena semmoisen yhteiskunnan, missä ei ole pakko tehdä mitään työtä jos ei halua. Uskoisin, että tämmöisessä yhteiskunnassa henkilökohtaiset vapaudet olisivat suurempia kuin nykyisessä. Voipi olla juuri nyt utooppinen unelma mutta niinhän ne kaikki ovat olleet.

En minäkään siivelläeläjistä suuremmin perusta mutta kaiken havaitun mukaan kyseessä on kooltaan suhteellisen marginaalinen ongelma (varsinkin jos puhutaan vain ulkoa tulleista eläteistä), eikä ole mitenkään ihan selvää, onko kaiken kiristämisellä edes saatavissa kiristämisen kustannuksia ja haittoja vastaavia hyötyjä. Ei ole mitään järkeä paikata ongelmaa jos paikkaus maksaa - rahassa ja muuten - enemmän kuin itse ongelma.

Työttömien työhön pakottaminen voi kuulostaa hetken ajan hienolta idealta ja on saattanut toimiakin silloin joskus kun yhteiskunnassa oli runsaasti työtehtäviä, mihin riitti kyky käytellä lapiota. Mutta aika nopeasti selvinnee, miksi postmodernissa, lukuisia erikoistuneita taitoja vaativassa yhteiskunnassa tämmöinen on aika typerää.
 
Tarkoitan voimassa olevien työehtojen mukaista palkkausta. Jos sosiaaliturva vain muutetaan vastikkeelliseksi, tulee siitä halpatyövoimaa. Siitä taas tietyt tahot eivät pidä.

Eikä ihmisiä saada elättämään itseään jos heille ei makseta palkkaa. Tarjolla on lähinnä huonoja ratkaisuja. Itse rajaisin talkootyöt kuntoutustyyppisiin tilanteisiin. Kaikkein huonoin vaihtoehto on saattaa muuten elinkelpoisia yrityksiä ahdinkoon tuomalla kilpailijalle etua ilmaistyövoimalla.
 
Minä ainakin näkisin ihan tavoittelemisen arvoisena semmoisen yhteiskunnan, missä ei ole pakko tehdä mitään työtä jos ei halua.

Mehän elämme jo nyt sellaisessa. Töitä ei ole pakko tehdä, kun työttömyysturva, toimeentulotuki, takuueläke jne tarjoavat elannon. Jos tyytyy vähän vähempään, niin töitä ei todellakaan tarvitse tehdä.
 
Tuloloukku, havainnollistava hypoteettinen tapaus.

Oletetaan tilanne, jossa on 3 -henkinen perhe. Toinen käy töissä ja tienaa jotain 2500€/kk. Toinen on jäänyt puoli vuotta sitten kotiin määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen perheen 2v. lapsen kanssa.
Tarjolla olisi 60km päässä 1700€ kuukaudessa tuottava 1v määräaikainen työ.

Työnteko vs kotona istuminen:

lisämenoja työpaikasta
-työmatkakulut/auton hankkiminen
-lasten päivähoito
-asumistuen pieneneminen/menetys
-määräaikaisen päättymisen jälkeiset kelan karenssit
-aiempaa huonopalkkaisemman pätkätyön vaikutus ansiosidonnaiseen

Kannattaako?
 
Kannttaa joskus ihan huvikseen katsoa minkälaisia paikkoja on tarjolla tuolla työmarkkinoilla.

Siellä on muutamia hyviä paikkoja (hyvällä tyäpaikalla tarkoitan että noin 40h/v min13-15e tunti tai yli)
Eli sellainen paikka millä voit elää.

Moni paikka on vain tupla ilmoitus, työnvuokraus firman kautta, työaika on epämääräinen "kutsutaan tarvttaessa tai 20h viikko. Sekä nyt jos teet töitä kun saat jotain tukea sinulta katkaistaan kaikki tuet siltä istumalta ja niitä sitten saat anoa takaisin 1-2kk viiveellä.

Työstä pitää maksaa sellaista korvausta että se kattaa työssäkäynti ym kulut sekä peruselämisen. Opiskeliat voivat kyllä hoitaa monia noista mutta ei normaali aikuinen.
Sitten on viellä nämä työnantajat mitkä lupaavat että näillä myynneillä tai työmäärällä pääset tähän x palkaan mutta todellisuudessa se jää vain murto osaan. 2\5 avoimista työpaikoista on käytännössä silmänlumetta
 
Tuloloukku, havainnollistava hypoteettinen tapaus.

Oletetaan tilanne, jossa on 3 -henkinen perhe. Toinen käy töissä ja tienaa jotain 2500€/kk. Toinen on jäänyt puoli vuotta sitten kotiin määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen perheen 2v. lapsen kanssa.
Tarjolla olisi 60km päässä 1700€ kuukaudessa tuottava 1v määräaikainen työ.

Työnteko vs kotona istuminen:

lisämenoja työpaikasta
-työmatkakulut/auton hankkiminen
-lasten päivähoito
-asumistuen pieneneminen/menetys
-määräaikaisen päättymisen jälkeiset kelan karenssit
-aiempaa huonopalkkaisemman pätkätyön vaikutus ansiosidonnaiseen

Kannattaako?
Ei tietenkään näillä spekseillä ja se ei missään nimessä ole tuon kotiinjäävän syy. Mitä pitäisi tehdä?

Saada taloutta nousuun ja vientiin vetoa, jossa puuhassa työajan pidentäminen on yksi keino. Jos näin pääsisi tapahtumaan, voisi se 16 km päässä bussireitin varrella oleva vientiyritys palkata tuon kotiin jäävän töihin 1950 euron kuukausipalkalla. Päivähoitopaikka vapautuisi kun työtön Irma ei veisikään joka päivä pilttiään tarhaan.

Tuon 1700 euron homman voisi hoitaa opiskelija tai muutama osa-aikatyönä sen sijaan, että valtio punkee heille tukea ja lainaa. Joutuu kyllä vähän venyttämään päivää mutta paremmat päivät koittavat sitten kyllä.
 
Tuota pitäisi kyllä kehittää että työtön voisi osallistua osa-aika töihin ilman että sitä rankaistaan mielettömästi.
Enemmänkin siitä pitäisi antaa pieni palkkio. valtiollekin paljon parempi jos tarvii maksaa vaikka vain puolikasta työttömyyskorvausta. Sääntelyä ja muita yrittämistä sekä elämistä vaikeuttavia kieltoja saisi myös purkaa tieltä pois.
Nyt on sellainen byrokratia viidakko edessä jos haluaa yrittää tai vastaava. Pienpanimoiden ym asemaa pitäisi myös helpottaa. Kepu lupasi karsia ison kasan turhia lakeja mutta lupaukseksi taisi jäädä taas.

Sekin oli hyvä idea että jos olet työtön ja saat idean minkä pohjalta perustaa yritys niin sen työttömyyskorvauksen voisi käyttää siihen yrityksen perustamiseen ja itsensä elättämiseen. Yritys harvoin lähtee tuottamaan niin paljon että voit jo seuraavasta kuukaudesta eteenpäin nostaa palkkaa
 
Siirsin nämä omaan ketjuunsa. Teema on tärkeä ja keskustelemisen arvoinen.
 
Mehän elämme jo nyt sellaisessa. Töitä ei ole pakko tehdä, kun työttömyysturva, toimeentulotuki, takuueläke jne tarjoavat elannon. Jos tyytyy vähän vähempään, niin töitä ei todellakaan tarvitse tehdä.
Näin on. Ei noiden tukien varassa eläminen mitään kurjaa kerjäämistä ole, vaan ihan ihmisarvoista elämää, kuten toki pitääkin olla. Eri asia sitten toki onko tarkoituksellisesti noiden tukien varassa eläminen hyväksyttävää, mutta toivottavasti ilmiö on marginaalinen.

Kaikenlaiset perustulo ja perustili -ajatukset ovat kiinnostavia. Hyötyjä voisi olla monia: kannustinloukut katoaa, byrokratia vähenee ja tuen avulla elävä saa vakautta elämäänsä, kun ei tarvitse jännittää tuleeko ensi kuussa rahaa. Ei näitä kuitenkaan ihan heti tulla toteuttamaan.
 
Minä ainakin näkisin ihan tavoittelemisen arvoisena semmoisen yhteiskunnan, missä ei ole pakko tehdä mitään työtä jos ei halua. Uskoisin, että tämmöisessä yhteiskunnassa henkilökohtaiset vapaudet olisivat suurempia kuin nykyisessä. Voipi olla juuri nyt utooppinen unelma mutta niinhän ne kaikki ovat olleet.
Siinäpä lorvikoon jos haluaa, mutta mitään rahaa siitä ei tulisi saada.
Eli mikäli ei halua työskennellä = menettää etuudet.
 
Näin on. Ei noiden tukien varassa eläminen mitään kurjaa kerjäämistä ole, vaan ihan ihmisarvoista elämää, kuten toki pitääkin olla. Eri asia sitten toki onko tarkoituksellisesti noiden tukien varassa eläminen hyväksyttävää, mutta toivottavasti ilmiö on marginaalinen.

Kaikenlaiset perustulo ja perustili -ajatukset ovat kiinnostavia. Hyötyjä voisi olla monia: kannustinloukut katoaa, byrokratia vähenee ja tuen avulla elävä saa vakautta elämäänsä, kun ei tarvitse jännittää tuleeko ensi kuussa rahaa. Ei näitä kuitenkaan ihan heti tulla toteuttamaan.

Nykyisellään tosin tukien saaminen on varsin vaikeata. Teoriassa lakisääteinen tukiverkko on hyvä, mutta käytännössä suurin osa putoaa ainakin paikoitellen verkon reikien läpi ja käsittääkseni kokonaan tukia vailla on jo kymmeniä tuhansia tukiin oikeutettuja ihmisiä.

Sosiaalitukiin liittyvään järjestelmään lisätään alati uusia kepposia tukien eväämiseksi. Tukiin liittyvien koukeroiden ansiosta nollatuntisopimuksista, yrittäjyydestä, harjoitteluista ja pätkätöistä on jo muodostunut todellinen painajainen suurelle joukolle ihmisiä. Niiden tukia leikkaava ja karensseja aiheuttava vaikutus vie kaikki työn tuomat hyödyt korkojen kera, ellei pätkähomma johda suoraan vakinaiseen työpaikkaan.

Sosiaalitukien nykyinen rakenne on todennäköisesti varsin merkittävä masennuksen ja työkyvyttömyyden aiheuttaja. Muutama vuosi työttömänä näyttää romahduttavan useimpien ihmisten aktiivisuuden ja työkyvyn pysyvästi. Samaan aikaan useimpien eläkkeelle pääsevien mielenterveys kohenee.
 
Onko työvoimatoimistojen toiminta ajan tasalla?

Itse siellä ei niin kauan aikaa sitten asioineena voin sanoa, että ei todellakaan ole. Pelkäävät varmaan omien työpaikkojensakin puolesta. Siellä ei todellakaan tajuta realismia ja sitä, että on ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä töitä, eivätkä edes vaadi hyvää palkkaa ja jotain tiettyä työtä, mutta silti ei löydy töitä. Siellä ei myöskään ymmärretä, että tuskin monikaan huvikseen on työttömänä. Eiköhän jokainen halua tehdä jotain hyödyllistä, ei pelkästään rahan takia, vaan siksi että mitä se kotona istuminen hyödyttää ketään? Aika moni työtön varmaan tekisi ns. p***aduuneja, jos vaan saisivat mahdollisuuden sellaiseen.
 
Asia™ on vaikea, sillä yhtäältä meillä on kaikki tuotantotehokkuus ja teknologiset edellytykset luoda hyvinkin kestäviä materiaalisia hyödykkeitä, rakennuksia ja järjestelmiä. Vallitseva hiljainen salaliitto ja sopimus on se, että jos rakennamme kaiken kestäväksi, loppuvat työt, ja syntyy painetta työpaikanvaihdoksiin ja työttömyyteen, mikä puolestaan nakertaa hyvinvointia, tai vähintään vallitsevaa hyvinvoinnin käsitystä. Ei pidä unohtaa voitonmenetyksiäkään eri piireissä. Vinoutunut kokonaiskuva on se, että on kannattavampaa pitää ihmiset töissä keinolla millä hyvänsä. Hommasta hyötyvät loppupelissä vain teollisuuden talousportaikon ylimmät, eivät työntekijät eli peruskansalaiset. Talous on kuin vesivirtaus, ja eliitti ottaa pisaran jokaisesta ohikiitävästä vesikuutiosta ja jokaisesta pienestä purosta. On siten heidän etujen mukaista, että vesi virtaa mahdollisimman vuolaasti kaikkialla. Työntekijällekin tämä kelpaa, sillä työpaikka tietää palkkaa, mikä luo turvallisuudentunnetta. Työntekijä kerää pisaran paikallisesta rahapurosta, eliitti ottaa kaikista puroista, joista ja koskista. Rahan kiertokulku on kuin veden kiertokulku. Väärin hyödynnettyinä ja liiallisuuksiin vietynä molemmat voivat vahingoittaa ympäristöä, ja siten kaikkia, eniten jälkipolvia, eli omia lapsia tai heidän kavereita.

Kaikenlaiset perustulo ja perustili -ajatukset ovat kiinnostavia. Hyötyjä voisi olla monia: kannustinloukut katoaa, byrokratia vähenee ja tuen avulla elävä saa vakautta elämäänsä, kun ei tarvitse jännittää tuleeko ensi kuussa rahaa. Ei näitä kuitenkaan ihan heti tulla toteuttamaan.
No ei varmasti tulla toteuttamaan. Ei varmasti ennen kuin esim. koko Eurooppa alkaa vaatimaan muutoksia, pelkän piskuisen Suomen sijaan. Suomikin on jossain määrin maailmantalouden armoilla. Peli pitäisi viheltää poikki ja suunnitella alusta asti uudelleen. Ihmisiltä pitää kysyä mitä he haluavat, ja sitten tuotetaan heille se, mitä he haluavat, sen sijaan, että luodaan vain edellytykset ostorahojen hankkimiseen. Tai sitäkin paremmin, on luotava edellytykset sen halutun esineen tai tavaran itsetuottamiseen.

Laskekaapa missä ajassa saisitte tuotettua omakotitalon rakennusmateriaalit, ja sitten rakennettua talon niillä materiaaleilla, jos siis oletetaan että olisi vapaa pääsy olemassaoleviin luonnonvaroihin tai käyttökelpoisiin materiaaleihin. Verratkaa sitten sitä kestoa normaaliin asuntolainaan ja sen takaisinmaksuaikaan. Asuntolainojen takaisinmaksukestot ovat keskimäärin lienee jotain 10-20 vuoden luokkaa. En tiedä kuinka kauan minulta menisi rakentaa mieleinen omakotitalo itsetuotetuista materiaaleista mutta ei siihen 10-20 vuotta menisi, ei nykyisellä tietämykselläni, ei nykyteknologialla. Jossain välissä saattaisi vielä löytää asiantuntijan juttukaveriksi, ja hänen vinkit nopeuttaisivat prosessia tai parantaisivat lopputulosta entisestään. On tietysti oma juttunsa lukea, opiskella ja pohtia talonrakennusta, puhumattakaan suunnitelmien toteuttamisesta. Ehkäpä jollekin kelpaakin ihan hyvin, että viettää sen 10-20v tutuissa turvallisissa hommissa maksellen taloa siinä sivussa mutta ryöstetyksi siinä joutuu, tai sitäkin pahemmin, siirtää omalla työllään rahaa talousketjussa ylöspäin rikkaimpiin taskuihin.

Sitten ihmetellään miksi rikkaat rikastuu. Toisaalta voi olla vastuutonta antaa houkan (eli normikuluttajan) pitää suuria määriä rahaa. Keskimäärin ihmiset eivät käytä rahaa (luonnonvarojen universaalia muotoa) viisaasti tai vastuullisesti vaan lyhytnäköisesti, impulsiivisesti, ajattelemattomasti ja välinpitämättömästi. Raha puolestaan kertyy niille, joille rahasta luopuminen on vaikeinta, sekä niille, jotka kokevat rahan takomisen erityisen palkitsevaksi. Oikeastaan ne uutterat ja lannistumattomat rahantakojat ovat talouspuolella sitä tuhoisinta sakkia, varsinkin jos heillä on taipumusta menettämiseen ja aloittamiseen alusta.

Maailmanlaajuisella yhteistyöllä voitaisiin superrikkaat ajaa ahtaalle mutta kysymys kuuluu että mitä sen jälkeen? Mitä niillä rahoilla tehdään sen jälkeen kun ne on otettu? Mikä olisi vastuullista käyttöä 100 miljardille eurolle, noin niinku ensialkuun?
 
Back
Top