Muuttuva työelämä, työttömyys, sosiaaliturva, tulonsiirrot, kansalaispalkka, tuloloukut jne

Yksi helkkarin jees-miesten johtojärjestelmä siinä luotiin. Ja se on Suomen tehottomuuden yksi suuri syy.

Sanonnan mukaan Nokialla oli monta henkilöä, jotka pystyivät sanomaan mihin tahansa hyödylliseen aloitteeseen EI, mutta ei yhtään henkilöä, joka olisi voinut sanoa KYLLÄ.
 
Hallituksen suunnitelmat eivät todellakaan ilahduta, mutta kritiikin esittäjien olisi tarjottava kelvolliset vaihtoehdot. Hokema, otetaan rikkailta, ei kelpaa. Suuret rahat kun ovat massoilla, harvojen rikkaiden rahoilla tyydytetään lähinnä kateellisia, varakkaita kuitenkin riittää.

http://yle.fi/uutiset/sipila_hallit...skuntasopimuksesta_ei_enaa_neuvotella/8294810

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus on ottamassa varakkaat mukaan taloustalkoisiin.

Pääministeri ei kertonut vielä, miten se tapahtuu. Lisätietoa on luvassa hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään kello 13.30.

Sipilä kertoi myös, että neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta ei aloiteta uudelleen. Hän lupasi kuitenkin ottaa työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä ehdotuksia ilolla vastaan, jos ne tuovat tulleessaan viiden prosentin kasvun kilpailukykyyn.
 
Viimeksi muokattu:
Tuskin menee pieleen. Lännen on hankala kisata aasialaisten yms. kanssa, koska heikäläisillä on reilusti kevyempi systeemi. Hiljalleen Länsi-euroopan on hilattava asioita kirjoittamaasi suuntaan, ja niinhän sitä tehdäänkin. Meidän ihmisten on varmasti melko hankalaa, jollei mahdotonta ymmärtää, mitä globaalit markkinat tarkoittavat? Sekin kannattaa huomata, että viennin hintakilpailukyvyn kokonaispaketista VAIN osa tulee työntekijöiden palkoista jne. Pitäisi saada koko pakettia hilattua edullisempaan suuntaan, jos menestys aidosti on kiinni hinnoista.

Tuossa joustavuudessa @Kapiainen tosiaan osuu naulan kantaan. Paikallisen sopimisen kautta on pienemmissä firmoissa aivan loistavan "sopeutettuja" tilanteita, sitten taas isoissa laitoksissa voi olla hyvinkin jähmeä systeemi jossa luetaan työehtosopimuksia sanasta sanaan ja koko systeemi on pullollaan sisäisiä "kannustinloukkuja". Oleellisinta ainakaan ei aina ole palkan suuruus. Itse näen hallituksen leikkauslistassa sen, että se ei välttämättä ole optimaalisesti kohdistettu mutta ilmeisesti kohteet on valittu sen mukaan mihin hallitus PYSTYY vaikuttamaan.

Esimerkkinä joustavuudesta, nykyisessä firmassa maksetaan työntekijäpuolella alan keskitasoon verrattuna varsin hyviä palkkoja. Työntekijät ovat kuitenkin ihan huippujoustavia keskimäärin, ymmärtävät että varaa ei yksinkertaisesti ole tehdä joka paikassa jättivarastoja vaan työtä tehdään eri toimipaikoilla sen mukaan mistä milloinkin on kysyntää. Silloin kun ei ole kysyntää tarpeeksi niin sitten ollaan vaikka pakkolomilla, ja kaikki ymmärtävät ettei työnantaja tee sitä mielellään vaan hammasta purren. Esimerkkinä joustavuudesta, hieman vanhemmista Länsi-Suomessa asuvista ja siellä työskennelleistä miehistä (ei enää pieniä lapsia tms) koostuva työporukka heitti puolen vuoden työkeikan tänne Lappeenrannan perämetsiin, tyyliin neljä päivää firman omistamassa kimppakämpässä ja kolmen päivän pitkäksi viikonlopuksi kotiin. Näin saatiin tehtyä asiakkaan erikoistilaus samalla kun Länsi-Suomen toimipisteiden tuotteista ei ollut niin suurta kysyntää että tekeminen olisi kannattanut. Hienoa väkeä! Lopputuloksen osalta voidaan sanoa, että tämä joustavuus sekä kehittynyt koneistus ja hiotut toimintatavat huomioiden, pystymme tuotteissamme kilpailemaan HINNALLA (sic) esim. Intiassa tuotetun vastaavanlaisen tuotteen kanssa. Ja kyse on siis jalostamattomasta raaka-aineesta. Ei paha.

Samaan aikaan toisaalla - tuntuu että työmarkkinajärjestöt elävät 1900-luvun alkua, kaikessa on oletuksena 8-16 tai kolmivuorotyö ison tehtaan liukuhihnan ääressä. Yleensä syyttävä sormi osoittaa työntekijäjärjestöihin, mutta itse väitän että ei noiden suurten työnantajapumppujenkaan innovatiivisuus päätä huimaa - ei todellakaan! Tästä todistaa pienempiä yrityksiä edustavan Suomen Yrittäjien vetoomus, ettei paikallista sopimista unohdettaisi. Työelämän radikaali muuttuminen jo nyt ja tulevaisuudessa on jäänyt työmarkkinaherroilta huomaamatta tai ainakin huomioimatta. Työvoimapulaa, kvantitatiivista sellaista, ei ole eikä tule. Yhä useampi luo itse oman työnsä, eikä erilaisiin palveluihin, esim. sähköisiin mitä voi tarjota maailmanlaajuisesti, voi enää suhteutua väheksyvästi "toistensa paitojen pesuna". Rajasta työssäkäynnin ja työttömyyden välillä on jo tullut häilyvämpi ja siihen se tulee menemään tulevaisuudessa enemmän ja enemmän. Ei minullakaan ole tähän mitään patenttiratkaisuja tarjota, mutta minä en mietikään näitä työkseni.
 
Palataan tähän parin vuoden kuluttua ja katsotaan, miten kävi, työllisyyttäkö tuli vai joillekin osinkoja. Talkoot maksavat työnantajille 30 miljoonaa ja palkansaajille 2,7 miljardia ja mikäli aikaisemmasta jotain on opittu, kaikki "tuki" on jaettu osinkoina ulos.

Kun puhutte liitoista, teiltä unohtuu koko ajan, että EK on liitto, edunvalvontajärjestö eikä mikään isänmaan pyyteetön airut.

Palataan siis asiaan ja katsotaan, olinko oikeassa vai olinko kenties oikeassa. :)

Ainakin verokertymän kannalta hyvä juttu jos näin käy.

Tulonsaajat keskimäärin maksavat veroja oheisen taulukon mukaan 22,4%.

http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html

Yritys jolla on kyky maksaa osinkoja omistajilleen on ensin maksanut voitosta 20% ja kun se tuloutuu firman osakkeen omistajille ts. rahojaan yritykseen sijoittaneille maksetaan osingoista pääomatulon vero 30 -33%.

Jos firma maksaa osinkoja enemmän kuin 8% matemaattisesta arvosta, siis arvosta joka on rakennettu jättämällä voitot firmaan, mennäänkin jo ansiotuloverotuksen puolelle jossa progressio hoitaa verotuksen kyllä tappiin.

https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloas...ingot/Osingot_listaamattomasta_yhtiosta(11937

Eli lähestulkoon kaikissa tapauksissa joissa osingot jäävät kotimaahan verokertymä hakkaa keskimääräisen suomalaisen työstä maksettavan veronmaksutason.

Ulkomaiselle omistajalle osinkoja maksettaessa veroja kertyy vain tuo nykyinen 20% yhteisöveroa voitosta, mutta eikös näiden ulkomaisten sijoittajien perään ole kaikki laidasta laitaan kaipailleet. Paitsi tietysti ne jotka haluavat että Suomen valtio olisi sijoittaja/omistaja yrityksissä.

Vielä yksi perusasia. Yritysten tehtävä ei ole työllistää vaan tuottaa omistajilleen sijoitetun pääoman tuottoa. Mikäli tämä edellyttää työntekijöitä, kuten useimmin on, syntyy myös työpaikkoja.

Maailmanlaajuinen kilpailu on bitch, mutta vaikea sitäkään on kieltää. Pelkillä palkoilla emme kykene tietenkään kilpailemaan joten Suomen täytyy koettaa olla kiinnostava sijoituskohde. Tässä on valtiolla avain rooli. Verokertymänä valtiolle Suomeen sijoittaminen, varsinkin ulkomainen ja siitä kerättävät verot on edelleen hyvää tuottoa jos sitä verrataan keskimääräiseen työn verotukseen. Se kun on puhdasta tuottoa ilman yhteiskunnan muita ylläpitokuluja.

Toivottavasti jatkossakin firmoilla on kyky maksaa osinkoja. Eikö vain.
 
Toivottavasti jatkossakin firmoilla on kyky maksaa osinkoja. Eikö vain.

On todellakin aika humauttaa tuohon retoriikkaan, että "on hyvä että jotain tehdään" myös numeroita.

Mitä palkkoihin tulee, yritys voi aina sopia paikallisesti ja tähän yrittäjät kehoittavatkin. Puhutaan palkkakilpailukyvystä:

– Tässä ei puututa siihen, että työpaikoilla ei voitaisi sopia työlainsäädännön minimitasosta parempia ja työntekijälle edullisempia malleja. Uudistukset mahdollistavat sen, että yritykset voivat aidosti miettiä, että millaisia malleja se ottaa käyttöön sairastumisten, ylitöiden tai pyhäpäivien käytössä, Makkula sanoo Yrittäjäsanomille.

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutis...cementId=f6812c46-000a-4384-b750-0ededbe5e43b

Palkkakilpailukyky ja sisäänveto voisi teoriassa alkaa (yksityispuolella) muistuttaa vapaata maailmaa:


Hoivakoti Anna ja Aapeli
16 t ·
Hoivakoti Anna ja Aapeli ei jaa Suomen hallituksen näkemystä sunnuntaikorvausten alennuksesta tai ensimmäisen sairaspäivän omavastuusta. Maksamme jatkossakin sunnuntaikorvauksen kuten ennenkin ja työntekijämme saavat ensimmäisen sairaslomapäivän palkallisena kuten ennenkin.

Vuorotyö on raskasta, se pakottaa sitä tekevän erilaiseen viikkorytmiin kuin työnteijöidemme lapset ja usein myös puolisot, siitä maksettavat lisät ovat paikallaan emmekä halua niistä leikata.

Haluamme että työntekijämme viihtyvät ja ovat meillä mielellään töissä. Haluamme että työntekijämme voivat olla sairaslomalla kun ovat kipeitä, emme halua heitä siitä rangaista. Suomi nousee työtä tekemällä ei työntekemisen ehtoja huonontamalla.

Haastamme muut hoiva-alan yritykset tekemään saman linjauksen.

Hoivakoti Anna ja Aapelin omistajat
Anna-Liisa Kemppainen
Tero Törmänen
(tätä saa jakaa)

https://www.facebook.com/hoivakoti/posts/1647876842095911?hc_location=ufi
 
Suomessa yleissitovuus ja sen mukaan minimin noudattaminen on valitettavasti valtion ja kuntien henkilöstön osa. Mutta sielläkin on väkeä, joista joku saa 15 000/kk ja toinen 1500 + ne lisät.

Varttitonnin kuukausiliksaan pääsee esim. Helsingin kaupunginjohtaja. Lontoon pormestari saa vähän vähemmän, mutta onhan Helsingin johtaminen kuitenkin merkittävästi haastavampaa.
 
Varttitonnin kuukausiliksaan pääsee esim. Helsingin kaupunginjohtaja. Lontoon pormestari saa vähän vähemmän, mutta onhan Helsingin johtaminen kuitenkin merkittävästi haastavampaa.

Minusta on aina hienoa, kun jopa joidenkin "suklaahommien" palkkausta julkisella puolella perustellaan esim. SUURIMPIEN VIENTIYRITYSTEN TOIMITUSJOHTAJIEN liksoilla. Valtiosektorilla näitä riittää, kunnissa vähemmän, paitsi suurimmissa. Solidium on lähes turhake, joka perustettiin aikanaan tulkintani mukaan realisoimaan jollain aikavälillä valtion ei-strategiset osakeomistukset. Nyt se on kuitenkin "löytänyt itsensä" pysyvänä iilimatona veronmaksajien kukkarolla. Tässä vanhassa uutisessa puhutaan 10 hengen organisaatiosta, voi olla jo isompikin, mutta miettikääpä mikä homma:

  • Järvinen on koko Solidiumin pomo.
  • Hänen allaan jokaiselle osakeomistukselle on erikseen nimetty sijoitusjohtaja "hallinnoimassa" pottia. Siis esim. yhtiön Outotec-omistuksesta "vastaa" jokin dirika talossa. Järvinen vastannee siis näiden johtajien johtamisesta.
  • Yhtiöllä on palkkalistoillaan myös analyytikoita. En tiedä mitä nämä tekevät koska Solidium ostaa tai myy mitään vain aniharvoin ja etenkin ostoihin lienee poliittinen ohjaus aina olemassa (case Talvivaara). Miksi näitä ei kengitä muualle ja käytetä runsaslukuista, jo saatavilla olevaa esim. pankkien analyytikoiden materiaalia???
  • Lisäksi tietysti assareita ym. jotta johtajat eivät joudu tekemään mitään arvolleen sopimatonta suorittavaa työtä.
Menkääpäs haastamaan että miksi tuolla maksetaan niin valtavia palkkoja. Todennäköisesti vastaus on, että "niiden vastuulla on 8 miljardin osakepotti". Koska näistä käytännössä päättävät poliitikot, pärjäisi se 8 mrd potti ihan ilmankin mitään solidiumia, siihen voitaisiin nimetä vaikka sisäsiistiksi koulutettu apina johtajaksi ja taloudellinen tulos ei muuttuisi mihinkään. Mitään käytännön merkitystä näiden herrojen ja rouvien "suorituksilla" ei ole Solidiumin tulokseen, joka tulee puhtaasti sen omistamien firmojen osakekurssin kehityksen kautta.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/solidium-pomo-tienaa-suhteettoman-paljon/n9w3PYwH

Masokisteille lukuvinkki - eikö lisääkin säästömoraalia:

http://www.solidium.fi/fi/hallinto/palkitseminen/

Solidium noudattaa voimassaolevaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan antamaa valtio-omistajan ohjetta yritysjohdon palkitsemisesta ja eläke-etuuksista.

Hallituksen palkitsemisesta päättää yhtiökokous. Hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksettava palkkio muodostuu kiinteästä kuukausipalkkiosta ja kokouspalkkiosta, jotka maksetaan rahana. Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 5 500 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtajan palkkioksi 3 000 euroa kuukaudessa ja jäsenten palkkioksi 2 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi vahvistettiin 600 euron suuruinen kokouspalkkio kustakin kokouksesta. Hallitukselle maksettiin tilikauden 1.7.2014-30.6.2015 aikana kuukausi- ja kokouspalkkioita 314 600 euroa (341 400 euroa).

Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muista toimisuhteen ehdoista päättää hallitus. Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta ja suoriteperusteisesta tulospalkkiosta, joka on enintään 40 prosenttia arviointivuoden aikana maksetusta kiinteästä palkasta. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläketurva, jonka maksumäärä on 30,3 prosenttia toimitusjohtajan vuosipalkkioista. Toimitusjohtajalle maksettiin tilikauden 1.7.2014-30.6.2015 aikana (luontoisetuineen) 402 577 euroa (399 346 euroa) ja tulospalkkioita edelliseltä tilikaudelta 74 250 euroa (58 500 euroa) eli yhteensä 476 827 euroa (457 846 euroa). Toimitusjohtajan suoriteperusteinen tulospalkkio tilikaudelta on 60 000 euroa (74 250 euroa), joka maksetaan tilikauden päättymisen jälkeen. Lisäeläketurvan kustannukset olivat 140 161 euroa (143 500 euroa). Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta yhdeksän kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta kuusi kuukautta ja toimitusjohtajalla on oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen.

Johtoryhmän palkitsemisesta päättää hallitus. Johtoryhmän (poislukien toimitusjohtaja) palkitsemisjärjestelmä muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontaiseduista ja vuosittaisesta suoriteperusteisesta tulospalkkiosta, joka on enintään 30 prosenttia arviointivuoden aikana maksetusta kiinteästä palkasta. Johtoryhmään kuuluville henkilöille (pois lukien toimitusjohtaja) maksettiin palkkaa 635 857 euroa (603 269 euroa) ja tulospalkkioita 131 000 euroa (96 000 euroa). Suoriteperusteinen tulospalkkio tilikaudelta on 104 702 euroa (131 000 euroa) näiden henkilön osalta, eli 16,5 % maksetusta kiinteästä palkasta. Ryhmäeläkevakuutuksen kulut olivat 17 498 euroa (–12 586 euroa) johtoryhmän osalta (pois lukien toimitusjohtaja). 15 prosentin tavoitetason ylittävä suorituspalkkio johtuu johtoryhmän jäsenille asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden erinomaisesta saavuttamisesta tilikauden aikana.
 
On todellakin aika humauttaa tuohon retoriikkaan, että "on hyvä että jotain tehdään" myös numeroita.

Mitä palkkoihin tulee, yritys voi aina sopia paikallisesti ja tähän yrittäjät kehoittavatkin. Puhutaan palkkakilpailukyvystä:

– Tässä ei puututa siihen, että työpaikoilla ei voitaisi sopia työlainsäädännön minimitasosta parempia ja työntekijälle edullisempia malleja. Uudistukset mahdollistavat sen, että yritykset voivat aidosti miettiä, että millaisia malleja se ottaa käyttöön sairastumisten, ylitöiden tai pyhäpäivien käytössä, Makkula sanoo Yrittäjäsanomille.

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutis...cementId=f6812c46-000a-4384-b750-0ededbe5e43b

Palkkakilpailukyky ja sisäänveto voisi teoriassa alkaa (yksityispuolella) muistuttaa vapaata maailmaa:


Hoivakoti Anna ja Aapeli
16 t ·
Hoivakoti Anna ja Aapeli ei jaa Suomen hallituksen näkemystä sunnuntaikorvausten alennuksesta tai ensimmäisen sairaspäivän omavastuusta. Maksamme jatkossakin sunnuntaikorvauksen kuten ennenkin ja työntekijämme saavat ensimmäisen sairaslomapäivän palkallisena kuten ennenkin.

Vuorotyö on raskasta, se pakottaa sitä tekevän erilaiseen viikkorytmiin kuin työnteijöidemme lapset ja usein myös puolisot, siitä maksettavat lisät ovat paikallaan emmekä halua niistä leikata.

Haluamme että työntekijämme viihtyvät ja ovat meillä mielellään töissä. Haluamme että työntekijämme voivat olla sairaslomalla kun ovat kipeitä, emme halua heitä siitä rangaista. Suomi nousee työtä tekemällä ei työntekemisen ehtoja huonontamalla.

Haastamme muut hoiva-alan yritykset tekemään saman linjauksen.

Hoivakoti Anna ja Aapelin omistajat
Anna-Liisa Kemppainen
Tero Törmänen
(tätä saa jakaa)

https://www.facebook.com/hoivakoti/posts/1647876842095911?hc_location=ufi

Olen hiukan hämmentynyt. Ilmeisesti hiukan tätä osingot paha/palkka hyvä asetelmaa sivuten tuot esimerkin Ivalolaisesta hoivakodista jossa työskentelee yritystietojen mukanna1-4 ihmistä, n. 350K lv. En yhtään ihmettelisi jos valtaosa työntekijöistä olisivat saman perheen jäseniä. (Vain arvaus.)
Valitettavan monesti hoivatoiminta vain on vahvasti yhteiskunnan kompensoimaa joten tuo esimerkkisi kansainvälisen kilpailukyvyn kanssa kamppailevasta yrittäjästä ehkä ansaitsisi kuvaavamman casen.



Postaukseesi epäilyistä että, kilpailukyvyn parantamiseen tähdätyt toimet muuttuvat osingoiksi, yritin selventää että eivät ne osingot ole mikään verovapautus, vaan vallan erinomainen menetelmä kerätä veroja valtion kassaan voittoa tuottavilta yrityksiltä. Näin yrittäjänä voin sanoa että, valitettavasti.


Sen lisäksi että yrittäjät maksavat kaksinkertaisen verotuksen, kantavat riskin, heille on sälytetty tämä "velvollisuus" työllistää. Yrittäjän kaksinkertaista verotusta voi hiukan pienentää tekemällä yritys tappiolliseksi jakamalla voitot palkkana ulos. Omistajalle maksettu palkkaan kohdistuva verorasitus on sama kuin osingoissa aina tuonne veroasteikon 40% hujakoille. Samalla tämänkaltainen toiminta tietysti kartuttaa eläkekertymää toisin kuin osingot. Mutta firmassa jonka tuotto on rajulla palkanmaksulla saatu +/- 0 eikä näin olle voi maksaa niitä hirmuisia osinkoja, mutta vapautuu yhteisöverosta, on kyllä työpaikkojen luomisen edellytykset heikot. Miten kasvaa kun ei ole sitä varallisuutta. Osingothan maksetaan verotetusta voitosta suhteessa velattomaan varallisuuteen.


Mun summaus tähän. Osingot on hyvä juttu, mutta niiden verotus on jo nyt kotimaisten pk osakeyhtiöiden osalta tehty keskimäärin ansiotuloverotusta selvästi kireämmäksi. Tasainen osingonjako suunnitelma edellyttää nimenomaan pitkänaikavälin suunnitelmallisuutta firman varallisuuden hoidossa. Siis että kannattaako firman vakavaraisuuteen sijoittaa voittoja vai vetää ne palkkana ulos. Jos osinkoverotus vielä tästä kiristyy ei firman varallisuutta kannata omistajan näkökulmasta ainakaan kasvattaa.
 
Olen hiukan hämmentynyt. Ilmeisesti hiukan tätä osingot paha/palkka hyvä asetelmaa sivuten tuot esimerkin Ivalolaisesta hoivakodista jossa työskentelee yritystietojen mukanna1-4 ihmistä, n. 350K lv. En yhtään ihmettelisi jos valtaosa työntekijöistä olisivat saman perheen jäseniä. (Vain arvaus.)
Valitettavan monesti hoivatoiminta vain on vahvasti yhteiskunnan kompensoimaa joten tuo esimerkkisi kansainvälisen kilpailukyvyn kanssa kamppailevasta yrittäjästä ehkä ansaitsisi kuvaavamman casen.



Postaukseesi epäilyistä että, kilpailukyvyn parantamiseen tähdätyt toimet muuttuvat osingoiksi, yritin selventää että eivät ne osingot ole mikään verovapautus, vaan vallan erinomainen menetelmä kerätä veroja valtion kassaan voittoa tuottavilta yrityksiltä. Näin yrittäjänä voin sanoa että, valitettavasti.


Sen lisäksi että yrittäjät maksavat kaksinkertaisen verotuksen, kantavat riskin, heille on sälytetty tämä "velvollisuus" työllistää. Yrittäjän kaksinkertaista verotusta voi hiukan pienentää tekemällä yritys tappiolliseksi jakamalla voitot palkkana ulos. Omistajalle maksettu palkkaan kohdistuva verorasitus on sama kuin osingoissa aina tuonne veroasteikon 40% hujakoille. Samalla tämänkaltainen toiminta tietysti kartuttaa eläkekertymää toisin kuin osingot. Mutta firmassa jonka tuotto on rajulla palkanmaksulla saatu +/- 0 eikä näin olle voi maksaa niitä hirmuisia osinkoja, mutta vapautuu yhteisöverosta, on kyllä työpaikkojen luomisen edellytykset heikot. Miten kasvaa kun ei ole sitä varallisuutta. Osingothan maksetaan verotetusta voitosta suhteessa velattomaan varallisuuteen.


Mun summaus tähän. Osingot on hyvä juttu, mutta niiden verotus on jo nyt kotimaisten pk osakeyhtiöiden osalta tehty keskimäärin ansiotuloverotusta selvästi kireämmäksi. Tasainen osingonjako suunnitelma edellyttää nimenomaan pitkänaikavälin suunnitelmallisuutta firman varallisuuden hoidossa. Siis että kannattaako firman vakavaraisuuteen sijoittaa voittoja vai vetää ne palkkana ulos. Jos osinkoverotus vielä tästä kiristyy ei firman varallisuutta kannata omistajan näkökulmasta ainakaan kasvattaa.

Postasin lähinnä saadakseni tarpeellisia lisäselvityksiä, mikä mukavasti tuo hiukan valoa erilaiseen löysään retoriikkaan. Kun yrittäjän kannalta avataan asioita tällä tavalla selkeästi, ollaan taas ytimessä eikä pelkkien heittojen asteella.

Yksi asia, mihin voi antaa valaistusta, on varsinaisten suoraan työntekijälle menevien palkkakulujen prosentuaalinen määrä työnantajan kustannuksista ja muut kulut. Otan esimerkin ja käytän yrittäjälaskuria.

Kuvitellaan, että maksan työntekijälle 2500. Nyt minun pitää maksaa TyEL = 19% eli 475 euroa. Sosiaaliturva maksuluokassa I = 2,08% eli 52 euroa. Työttömyys = 0,80 eli 20 euroa. Yhteensä maksan palkan päälle 547 euroa.

Työntekijä maksaa eläkemaksua 5,70% eli 142,50, työttömyysvakuutusmaksua (0,65) 16,25 euroa (+ mahdollisen ay-maksun) eli liksasta menee 158,75.

Jos palkkaa maksaa 5000, kulut sen päälle työnantajalle ovat 1094 euroa.

Kaikki leikkimään palkanmaksajaa: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/palkkalaskuri/

e.gif
 
Tämän lisäksi on työnantajan kustannettava mm. työterveyshuolto, tapaturmavakuutus jne.
 
No nyt Yrittäjät KAPINOIVAT.

http://www.taloussanomat.fi/yrittaj...aa-sunnuntailisat-ennallaan/201511734/137?n=1

"Ainakin kolme yrittäjää on sanoutunut irti osasta hallituksen työehtoihin suunnittelemista leikkauksista. Yhtiöt aikovat esimerkiksi maksaa sairausajalta ja sunnuntaitöistä palkkaa saman verran kuin ennen." (huom. paitsi kiinalainen ravintola Chinaman ei sairausajalta)

Ei millään pahalla tätä kohtaan, hieno homma ja arvostan panostusta henkilöstöön, mutta - onkohan "hieman" liioittelua kutsua tätä "kapinaksi"?

  • Chinaman Oy, liikevaihto 2014 1,4 m€, 18 henkilöä
  • Hoivakoti Anna ja Aapeli Oy, liikevaihto 2014 351 t€
  • Kaiku Helsinki Oy, liikevaihto 2014 1,7 m€, 18 henkilöä
Taloussanomien klikkihuoraustahan tämä on, ja ilmeisen toimivaa koska minäkin klikkasin sitä ja vielä jaoin tänne :rolleyes:
 
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kyselytunti zyskowicz-40741

Ben Zyskowicz: Ei ay-liikkeen tarvitsekaan hyväksyä näitä toimia - mutta tässä heille oikea kysymys
JUHA-PEKKA TIKKA
eilen klo 16:58 (päivitetty eilen klo 23:56)
Kokoomuksen kansanedustajan mukaan säästöpaketissa on kyse siitä, päättääkö Suomessa eduskunta.

  • c7b8c578771c95ffae3c28befc76807041ff88fcefc30e9f3fd9a6c8eab81ef6

    Ben Zyskowicz.

    (Eduskunnan verkkolähetys)
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz määritteli eduskunnan kyselytunnilla, mistä hallituksen säästöistä päätettäessä on kysymys.

– Julkisessa keskustelussa kysytään ammattiliittojohtajilta "hyväksyttekö nämä hallituksen toimet". Minun mielestäni se on väärä kysymys. Ei näitä tarvitse heidän hyväksyä. Eivät eläkeläisjärjestöt, opiskelijajärjestöt, työttömien järjestöt hyväksy myöskään niitä toimia jotka heihin kohdistuvat, Ben Zyskowicz sanoi.

– Oikea kysymys mielestäni nyt ammattiyhdistysliikkeelle on "hyväksyttekö sen, että Suomi on parlamentaarinen demokratia, jossa viime kädessä hallitus ja eduskunta päättävät siitä, mikä on maassa laki ja mitä noudatetaan". Tämä on se kysymys!

Zyskowiczin mukaan jos nyt uhataan laittaa maa polvilleen hallituksen toimien vuoksi, niin ay-liikkeen vastaus on "emme hyväksy".

– Mutta jos hyväksytään, niin hallitus ja eduskunta päättävät, ja kaikilla on mahdollisuus vaihtaa vaikkapa koko eduskunta ensi vaaleissa, jos ollaan tyytymättömiä.
 
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kyselytunti zyskowicz-40741

Ben Zyskowicz: Ei ay-liikkeen tarvitsekaan hyväksyä näitä toimia - mutta tässä heille oikea kysymys
JUHA-PEKKA TIKKA
eilen klo 16:58 (päivitetty eilen klo 23:56)
Kokoomuksen kansanedustajan mukaan säästöpaketissa on kyse siitä, päättääkö Suomessa eduskunta.

  • c7b8c578771c95ffae3c28befc76807041ff88fcefc30e9f3fd9a6c8eab81ef6

    Ben Zyskowicz.

    (Eduskunnan verkkolähetys)
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz määritteli eduskunnan kyselytunnilla, mistä hallituksen säästöistä päätettäessä on kysymys.

– Julkisessa keskustelussa kysytään ammattiliittojohtajilta "hyväksyttekö nämä hallituksen toimet". Minun mielestäni se on väärä kysymys. Ei näitä tarvitse heidän hyväksyä. Eivät eläkeläisjärjestöt, opiskelijajärjestöt, työttömien järjestöt hyväksy myöskään niitä toimia jotka heihin kohdistuvat, Ben Zyskowicz sanoi.

– Oikea kysymys mielestäni nyt ammattiyhdistysliikkeelle on "hyväksyttekö sen, että Suomi on parlamentaarinen demokratia, jossa viime kädessä hallitus ja eduskunta päättävät siitä, mikä on maassa laki ja mitä noudatetaan". Tämä on se kysymys!

Zyskowiczin mukaan jos nyt uhataan laittaa maa polvilleen hallituksen toimien vuoksi, niin ay-liikkeen vastaus on "emme hyväksy".

– Mutta jos hyväksytään, niin hallitus ja eduskunta päättävät, ja kaikilla on mahdollisuus vaihtaa vaikkapa koko eduskunta ensi vaaleissa, jos ollaan tyytymättömiä.

Ben on tainnut unohtaa, että meillä on ( onneksi ) muitakin poliittisia vaikuttajia kuin vain ne puolueet ( OK, ammattiliitot ovat poliittisesti sidonnaisia joihinkin puolueisiin ). Hänen on nyt helppo laukoa eduskunnan vaihtamisesta, kun seuraaviin vaaleihin on monta vuotta. Kyllä kansaa pitäisi kuunnella... Ja jos ei kuuntele, niin voi käydä huonosti muutaman vuoden päästä- Parlamentaarinen demokratia on siinä mielessä huono, että siinä annetaan 4 vuodeksi mandaatti harvoille ja valituille. Koskaan ei tiedä, miten he sitä mandaattia käyttävät. Mutta OK, se nyt taitaa olla se sopivin malli meidän maassamme. Mutta poliitikkojenkin pitäisi muistaa, etteivät hekään voi tehdä tai sanoa mitä tahansa. Ei pidä ylenkatsoa...
Siihen demokratiaan kuuluu myös mahdollisuus ilmaista tyytymättömyytensä... keinoja on monia ja lakkoilumahdollisuus on yksi niistä. En kyllä usko, että lakkouhalla saadaan mitään aikaiseksi, mutta se mahdollisuus on kuitenkin olemassa...
Yritysjohtaja Sipilä saisi nyt alkaa miettiä tällä hetkellä johtamansa yrityksen osakkeenomistajien, eli Suomen kansan, parasta.... Hän ei sitä tällä hetkellä kovin hyvin tee, koska ei halua enää neuvotella. Jos lähtee kovalle linjalle, pitää kestää kovat vastatoimenpiteet...
No, sanotaan nyt näin, että en minä kehota ketään kansalaistottelemattomuuteen tai lakkoiluun... Huolestuttaa vaan tämä nykyinen kehitys...
 
Eläkenosto aiheeseen, syntyvä eläkkeelle 73-vuotiaana:
"Joka kolmas tänä vuonna syntyvä elää 100-vuotiaaksi. Eläkkeelle he voivat jäädä tämän hetkisen arvion mukaan aikaisintaan noin 69,5-vuotiaana, Ilmarisen tiedotteessa kerrotaan.
Ilmarisen mukaan ihmiset elävät pidempään, ja siihen varaudutaan tulevassa eläkeuudistuksessa nostamalla eläkeikää.
Ilmarinen laski erikseen eläkeuudistuksen mukaisen arvion eläkeiästä tänä vuonna syntyvälle. Se perustuu nykyisiin odotuksiin eliniän kehityksestä.
- Arviomme mukaan vuonna 2015 syntyneiden ikäluokan alin eläkeikä on noin 69,5 vuotta. Eläkeuudistuksessa jokaiselle ikäluokalle määritetään myös tavoite-eläkeikä. Se on ikä, johon saakka työskentelemällä elinaikakertoimen eläkettä leikkaava vaikutus poistuu. Tänä vuonna syntyvien tavoite-eläkeikä on 73 vuotta, Ilmarisen eläkejohtaja Anne Koivula sanoo."
http://www.karjalainen.fi/uutiset/u...syntyva-elakkeelle-aikaisintaan-695-vuotiaana
Saattaa olla, että voi olla raskasta olla savusukeltaja 69-vuotiaana. Vai otetaanko ammattikohtaiset työiät, mutta sitten vain pitää vielä vaihtaa alaa jotta jaksaa eläkeikään asti?
 
Muuttuva työelämä -kohdan alle, mitä sitten kun puolet työstä voidaan automatisoida? Työttömyysluvut ovat sen jälkeen aika hurjat. Jaetaanko työ useammalle vai kuinka?
"Tutkijat ovat ennustaneet, että robotit voisivat tehdä jopa 49 prosenttia japanilaisten töistä seuraavan 10–20 vuoden sisällä, uutisoi Motherboard.
Tutkimuksen teki Nomuran tutkimuslaitoksen NRI:n tutkija Yumi Wakao yhdessä kollegoidensa sekä Oxfordin yliopiston tutkijoiden kanssa. Siinä tarkasteltiin 601 työpaikkaa.
Wakaon mukaan arvio on kuitenkin ainoastaan hypoteettinen, eikä esimerkiksi huomioi sosiaalisia tekijöitä.
Tutkijat arvioivat osana tutkimusta, millä todennäköisyydellä erilaiset työt saatettaisiin tulevaisuudessa automatisoida. He ennustivat, että luovat työpaikat soveltuvat paremmin ihmisille, kun taas robotit ovat parempia toisteisissa tehtävissä.
Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että 49 prosenttia Japanissa tarjolla olevista työtehtävistä voitaisiin automatisoida. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vastaava luku olisi Yhdysvalloissa 47 % ja Isossa-Britanniassa ainoastaan 35 %.
Wakaon mukaan suurinta prosenttiarvoa selittää se, että monet esimerkiksi Isossa-Britanniassa jo automatisoidut tehtävät tehdään Japanissa vielä ihmisten toimesta. Tällaisia ovat esimerkiksi työtehtävät, joissa tietoa syötetään erilaisiin järjestelmiin."
http://www.tekniikkatalous.fi/tyoel...-toista-syy-loytyy-itse-tyotehtavista-6224240
 
Lisää tulevaisuuden ongelmia seuraa: Suuryritykset voivat tuottaa investointien ja automaation avulla suuret määrät hyödykkeitä edullisesti ilman työvoimaa - mutta kenelle? Sille harvenevalle keskiluokalleko, jolla vielä on töitä? Mitäs loput ihmiset tekevät?
 
Ei tietenkään löydy sellaista lähdettä ettei yksikään tohtori työllisty.

Tarkoitin siis sanoa että tohtoriväitös ei sekään takaa työllistymistä koska menee joidenkin mielestä jo överiksi.

Ensi kerralla huolellisemmin hymiöiden kanssa. Sori siitä ;)

Oma tuntumani on ollut, että ne tohtoreista jotka jatkavat opintoja siihen saakka koska töitä ei ole löytynyt, eivät oikein tahdo sitten omalle alalle edelleenkään valmiina tohtoreina työllistyä.

Toisaalta useimmat tuntemani tohtorit ovat olleet jo töissä ja opiskelleet sitten vielä töissäollessaan tohtoriksi saakka, jatkaen samalla työnantajalla. Joku taisi palkankorotuksenkin saada. Yhdessä julkisen sektorin ylitarkastaja-tasoisessa työnhaussa mihin pari vuotta sitten osallistuin, oli mukana hakijoissa myös eräs tohtorin arvoinen, ja viraston pomomies oli niin täpinöissään tästä ettei malttanut olla mainitsematta sitä haastattelussa minullekin (olin kuulemma top 8:ssa päässyt kovaan seuraan, kun on "oikein tohtoritasolle asti" hakijoita). Tohtori sai toisen jaossa olevista 2:sta paikasta, minä en, joten ainakin tuossa tapauksessa siitä oli pirunmoinen hyöty, vaikka ei hän satavarmasti pelkällä tohtorinarvollaan paikkaa saanut vaan oli toki muutenkin vakuuttava osaaja, mutta kyllä selvästi teki tohtorinarvo vaikutuksen. Työpaikka ei toki ollut mikään "kymppitonni kuussa" tyyppinen homma eli odotukset tohtoreillakin tulee olla realistisia, etenkin kun maakunnissa ollaan.

Luulen että tämä "olen liian koulutettu että kukaan palkkaisi minut" on joskus sellainen tekosyy, jolla selitellään asiaa itsellekin, tietysti tekniikan tohtorille lienee kysyntää paljon enemmän kuin teoreettisen filosofian tohtorille...
 
Oma tuntumani on ollut, että ne tohtoreista jotka jatkavat opintoja siihen saakka koska töitä ei ole löytynyt, eivät oikein tahdo sitten omalle alalle edelleenkään valmiina tohtoreina työllistyä.

Toisaalta useimmat tuntemani tohtorit ovat olleet jo töissä ja opiskelleet sitten vielä töissäollessaan tohtoriksi saakka, jatkaen samalla työnantajalla. Joku taisi palkankorotuksenkin saada. Yhdessä julkisen sektorin ylitarkastaja-tasoisessa työnhaussa mihin pari vuotta sitten osallistuin, oli mukana hakijoissa myös eräs tohtorin arvoinen, ja viraston pomomies oli niin täpinöissään tästä ettei malttanut olla mainitsematta sitä haastattelussa minullekin (olin kuulemma top 8:ssa päässyt kovaan seuraan, kun on "oikein tohtoritasolle asti" hakijoita). Tohtori sai toisen jaossa olevista 2:sta paikasta, minä en, joten ainakin tuossa tapauksessa siitä oli pirunmoinen hyöty, vaikka ei hän satavarmasti pelkällä tohtorinarvollaan paikkaa saanut vaan oli toki muutenkin vakuuttava osaaja, mutta kyllä selvästi teki tohtorinarvo vaikutuksen. Työpaikka ei toki ollut mikään "kymppitonni kuussa" tyyppinen homma eli odotukset tohtoreillakin tulee olla realistisia, etenkin kun maakunnissa ollaan.

Luulen että tämä "olen liian koulutettu että kukaan palkkaisi minut" on joskus sellainen tekosyy, jolla selitellään asiaa itsellekin, tietysti tekniikan tohtorille lienee kysyntää paljon enemmän kuin teoreettisen filosofian tohtorille...
Tilastoja:
TEM: https://www.tem.fi/files/44368/TKAT_Loka_2015.pdf (n.1000, 10/2015)
AKAVA: http://www.akava.fi/files/12516/01_...tettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf
DI:t työttömiä 2876 (10/15)
Suhteessa toki muutos on ollut tohtorien työttömyyden osalta melko voimakkaasti kasvava:
upload_2015-12-15_15-22-9.png
Silti DI-työttömyys% on suurempi:
upload_2015-12-15_15-23-44.png
 
Olen hiukan hämmentynyt.
.........
Postaukseesi epäilyistä että, kilpailukyvyn parantamiseen tähdätyt toimet muuttuvat osingoiksi, yritin selventää että eivät ne osingot ole mikään verovapautus, vaan vallan erinomainen menetelmä kerätä veroja valtion kassaan voittoa tuottavilta yrityksiltä. Näin yrittäjänä voin sanoa että, valitettavasti.
........
Sen lisäksi että yrittäjät maksavat kaksinkertaisen verotuksen, kantavat riskin, heille on sälytetty tämä "velvollisuus" työllistää. Yrittäjän kaksinkertaista verotusta voi hiukan pienentää tekemällä yritys tappiolliseksi jakamalla voitot palkkana ulos. Omistajalle maksettu palkkaan kohdistuva verorasitus on sama kuin osingoissa aina tuonne veroasteikon 40% hujakoille. Samalla tämänkaltainen toiminta tietysti kartuttaa eläkekertymää toisin kuin osingot. Mutta firmassa jonka tuotto on rajulla palkanmaksulla saatu +/- 0 eikä näin olle voi maksaa niitä hirmuisia osinkoja, mutta vapautuu yhteisöverosta, on kyllä työpaikkojen luomisen edellytykset heikot. Miten kasvaa kun ei ole sitä varallisuutta. Osingothan maksetaan verotetusta voitosta suhteessa velattomaan varallisuuteen.


Mun summaus tähän. Osingot on hyvä juttu, mutta niiden verotus on jo nyt kotimaisten pk osakeyhtiöiden osalta tehty keskimäärin ansiotuloverotusta selvästi kireämmäksi. Tasainen osingonjako suunnitelma edellyttää nimenomaan pitkänaikavälin suunnitelmallisuutta firman varallisuuden hoidossa. Siis että kannattaako firman vakavaraisuuteen sijoittaa voittoja vai vetää ne palkkana ulos. Jos osinkoverotus vielä tästä kiristyy ei firman varallisuutta kannata omistajan näkökulmasta ainakaan kasvattaa.

Minäkin olen hiukan hämmentynyt.

Lainaus Vero.fi-sivuilta:
Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa, kuitenkin enintään 150.000 euroa.
Tämän euromäärän ylittävästä osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata. Kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa vastaavan määrän ylittävästä osingon osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata.
================================================================================
Siis 8%:n laskennalliseen tuottoon saakka pääomatuloa, josta 75 % (!) tai 15 % on verovapaata.
Ja tuottorajan ylittävältä osalta ansiotuloa, josta 25 % verovapaata.

Esimerkki:
Palkansaaja saa 150.000€ vuodessa.
Verohallinnon laskurin mukaan peruspalkansaajalta (vain normivähennykset) menee veroja ja maksuja n. 59.000€
Osingonsaaja nostaa yhtiöstään saman verran.
Hän maksaa omaisuustuloveroa 25 prosentista, em. laskurin mukaan n. 11.600€.

Miten em. säännöillä saadaan osinkoverotus kireämmäksi kuin palkkaverotus ?
Mielelläni näkisin laskelman, jossa osoitetaan, että osinkojen verotus on keskimäärin ansiotuloverotusta kireämpää, kuten kirjoitit.
 
Back
Top