Naiset varushenkilöinä

Kansalaispalvelu.

Entisen puolustusministeri Elisabeth Rehninhttps://www.hs.fi/haku/?query=elisabeth+rehnin johtama ajatushautomo esittää suurta muutosta maanpuolustukseen ja Suomen kokonaisturvallisuuden hoitamiseen.

Kukin nuori suomalainen voisi sitten suorittaa kansalaispalveluksensa kolmella eri tavalla: käydä normaalisti armeijan eli osallistua asepalvelukseen, osallistua varautumispalveluun tai kolmantena vaihtoehtona maksaa enemmän veroa kuin palveluksen suorittajat.

Tämä uusi varautumispalvelu tarkoittaisi samalla perinteisen työpalvelumuotoisen siviilipalveluksen lopettamista. Varautumispalvelu olisi hyvin laaja käsite, jolla rakennettaisiin yhteiskunnan siviilivalmiutta ja varautumista erilaisin ei-sotilaallisiin uhkiin. Koulutusta siinä antaisivat useat eri tahot, esimerkiksi pelastuslaitokset.

Esityksen mukaan merkittävä muutos olisi, että varautumispalvelus toteutettaisiin osin virtuaalisena ja pisteytykseen perustuvana. Varautumispalvelus tulisi suorittaa 30 ikävuoteen mennessä osallistumalla kursseille ja harjoituksiin, joista muodostettaisiin siviilikriisinhallinnan koulutusmoduuleja. Näitä voisivat olla palo- pelastus- ja väestönsuojelu, sosiaali- ja terveydenhuolto, kyber- ja informaatioturvallisuus, ympäristönsuojelu ja huoltovarmuus. Tässäkin mallissa voitaisiin antaa johtajakoulutusta. Varautumispalveluksen suorittaneiden osaaminen saataisiin viranomaisten tueksi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Samalla asevelvollisuusrekisteri laajennettaisiin kokonaisturvallisuusrekisteriksi.

Veron maksaminen taas tarkoittaisi sitä, että ne jotka osallistuisivat jompaankumpaan palvelukseen, maksaisivat vähemmän veroa ehkä muutamina palveluksen jälkeisinä vuosina kuin ne, jotka eivät osallistu.

Vuosittain asepalveluksen suorittaa Suomessa noin 21 000 asevelvollista ja siviilipalveluksen noin 2 000 asevelvollista. Miehistä siis asepalveluksen suorittaa noin 70 prosenttia ja siviilipalveluksen noin 7 prosenttia. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaa vuosittain noin 500 suomalaista. Kaikkiaan ase- tai siviilipalveluksen suorittaa siis vuosittain noin 77 prosenttia miehistä ja noin 2 prosenttia naisista. Näin ollen vuosittaisesta ikäluokasta noin kuusi kymmenestä ei suorita minkäänlaista palvelusta. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005691537.html
Muutaman vuoden veronalennus palveluajan jälkeen ei välttämättä motivoi, jos ne vuoden kuluvat esimerkiksi opiskellessa, jolloin tulot ja verot eivät suuresti rasita.
 

ultimateidiot

Kersantti
Muutaman vuoden veronalennus palveluajan jälkeen ei välttämättä motivoi, jos ne vuoden kuluvat esimerkiksi opiskellessa, jolloin tulot ja verot eivät suuresti rasita.
Samaa mieltä, varsinkin opiskellessa veroprosentti on jo muutenkin niin nollissa kun voi olla, että mikään alennus ei enää vaikuta. Ja ilmeisesti tätä on ajateltukin, positiivista oli huomata miten thinktank huomauttikin, että PV:lle pitäisi jäädä oikeus varata palvelukseen tarvitsemansa määrän ja soveltuvimman osan ikäluokasta. Parhaassa tapauksessahan PV:llä olisi myös täysi vapaus järjestää koulutus vuosittain niin kuten se parhaaksi näkee - määrätä palvelukseen enemmän väkeä yhtenä vuonna jos soveltuvia on paljon, ja vastaavasti huonompana vuonna vähemmän.

Tietysti kyynisenä ihmisenä en tiedä, olisiko PV:llä täysi valinnanvapaus, vai olisiko kulissien takana painostusta ottaa käyttöön sukupuolikiintiöt. Niin tai näin, tämä kehityssuunta on ollut pidempään ennustettavissa, onhan nykyisen järjestelmän tasa-arvo-ongelmista ollut jo pidempään puhetta, kuten myös kasvavasta osasta ikäluokkaa joka vapautetaan palveluksesta.
 

Old Boy

Kenraali
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwis4aef-pvbAhXBQJoKHb7-DHQQFggoMAA&url=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/armeijassakin-saa-kritisoida-toimintamalleja---kainuun-prikaatissa-avointa-keskustelua-halutaan-sotilasarvoihin-katsomatta/rg4wzU35&usg=AOvVaw3ZZg1o3HY5A_qw1spJ4fYn
Kun Kauppalehti julkaisi viime viikon puolivälissä uutisen, jonka naisvarusmiespäähenkilön kokemukset joukko-osastostaan ja palvelustaan oli myönteiset niin #MeeToo iski takaisin eilisessä Iltasanomissa:
Päähenkilö palvelee myös Kainuun prikaatissa, mutta juttu on mitä ilmeisimmin tehty naisalikersantin vapaa-ajalla, sillä se on otettu Niinisalossa (taustan tykit paljastaa). Eilen keskusteltiin jutun kuvituskuvan vinksin vonksin olleista rynkyistä, mutta nyt siis ei ole kyse tästä asiasta.



Sieppaa_1.PNG
 
”Minut olisi kuulemma ollut kiva nähdä alasti” – Joka neljäs asepalvelusta suorittava nainen kertoo kohdanneensa seksuaalista häirintää

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna Puolustusvoimien mukaan ennätysmäärä naisia, yhteensä 1 516. Hakemuksia tuli noin 400 enemmän kuin vuonna 2017. Samalla joka toinen asepalvelusta suorittava nainen kokee syrjintää ja joka neljäs seksuaalista häirintää, kertoo Puolustusvoimien viime vuonna teettämä tutkimus Naisten ja miesten vuorovaikutus ja osallisuus asepalveluksessa tasa-arvon näkökulmasta.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005732801.html
 
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/naisten-intti-voi-olla-traumaattinen-kokemus-yli-neljannes-joutuu-seksuaalisen-hairinnan-kohteeksi-armeijasta-puhuminen-nostaa-edelleen-katkeruutta/7090224

Nainen intissä -tietokirjan kirjoittaja, kasvatustieteen tohtori Kaisa-Maria Tölli.

Naisten intti voi olla traumaattinen kokemus: Yli neljännes joutuu seksuaalisen häirinnän kohteeksi – "Armeijasta puhuminen nostaa edelleen katkeruutta"

Kaikki baaripöydässä tai saunan lauteilla inttimuistojaan vertailleet tietänevät, ettei armeijassa välttämättä ole aina hauskaa.
Mutta siinä missä miesten muistot kohdistuvat usein rankkoihin marsseihin, valvottuihin öihin tai epäasiallisiin kouluttajiin, saattaisi armeijan käyneillä naisilla olla huomattavasti pysäyttävämpää kerrottavaa.
Yli puolet armeijan käyneistä naisista kokee kiusaamista ja kärsii rasitusvammoista.

Yli neljännes joutuu seksuaalisen häirinnän kohteeksi
Jopa yli neljännes joutuu seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Naisten armeija-arkeen kuuluvat myös yksinäisyys, ulkopuolisuus ja riittämättömyyden tunne.
Ainakin osin näistä syistä neljännes naisista jättää palveluksensa kesken.
– Eivät nämä asiat minulle yllätyksenä tulleet. Sen sijaan tuli yllätyksenä, miten traumaattinen kokemus se on ollut joillekin, sanoo suomalaisnaisten armeijakokemuksia luotaavan Häiriö! Nainen intissä -tietokirjan kirjoittaja, kasvatustieteen tohtori Kaisa-Maria Tölli.

– On naisia, joiden armeija-ajasta on vuosikausia, ja edelleen siitä puhuminen nostaa esille vahvaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, vihaa ja katkeruutta, hän jatkaa.
Tölli tietää, mistä kirjoittaa: hän on reservin luutnantti, väitellyt lottien selviytymistä sodassa, toiminut tutkijana Puolustusvoimissa sekä rauhanturvaajana Kosovossa.
– Itseäni suojeli armeijassa se, että olin niin paljon vanhempi, 28-vuotias. Kielenkäyttö oli lievempää, mutta joukkoon sopeutuakseen naisten on myös suhtauduttava syrjintään huumorilla.


Asepalvelus traumaattisempi kuin taistelukentät
Suomen armeija ei sinänsä ole poikkeus maailman muiden sotavoimien joukossa: tulokset Pohjoismaissa, Israelissa tai Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa ovat yhteneviä sen kanssa, mitä Tölli kirjassaan kuvaa.
Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan itse asepalvelus traumatisoi enemmän naisia kuin kokemukset taistelukentällä.
"Epävirallisessa organisaatiokulttuurissa elää uskomus siitä, että se mikä siviilissä koetaan häirinnäksi, ei ole sitä armeijassa. Moni nainen ajattelee, että seksistinen puhe ja käyttäytyminen kuuluvat sotilasorganisaatioon", Tölli kirjoittaa.

Ratkaisuksi sukupuolineutraali armeija
Vaikka asian muuttaminen on vaikeaa, se ei ole mahdotonta. Tölli esittää kirjassaan ratkaisuksi sukupuolineutraalia armeijaa.
– Valitaan kyvykkäimmät ja sopivimmat ihmiset palvelukseen siitä huolimatta, onko nainen vai mies. Lähdetään yleisistä kutsunnoista, joihin kaikki kutsutaan.
– Tehdään siellä mahdolliset kuntotestit ja psykologiset kokeet, minkä jälkeen valitaan sopivimmat. Siihen rinnalle sitten rakennettaisiin kansalaispalvelujärjestelmä.

"Voi tulla rankka reissu"
Töllin kirja luo naisten armeijapalveluksesta välillä melko ankean kuvan. Tästä huolimatta hän suosittelee harmaisiin astumista kaikille siitä kiinnostuneille naisille.
– Valmistautuu vain siihen, että voi tulla rankka reissu. Jälkeenpäin se sitten kuitenkin viimeistään palkitaan.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/naisten-intti-voi-olla-traumaattinen-kokemus-yli-neljannes-joutuu-seksuaalisen-hairinnan-kohteeksi-armeijasta-puhuminen-nostaa-edelleen-katkeruutta/7090224

Nainen intissä -tietokirjan kirjoittaja, kasvatustieteen tohtori Kaisa-Maria Tölli.

Naisten intti voi olla traumaattinen kokemus: Yli neljännes joutuu seksuaalisen häirinnän kohteeksi – "Armeijasta puhuminen nostaa edelleen katkeruutta"

Kaikki baaripöydässä tai saunan lauteilla inttimuistojaan vertailleet tietänevät, ettei armeijassa välttämättä ole aina hauskaa.
Mutta siinä missä miesten muistot kohdistuvat usein rankkoihin marsseihin, valvottuihin öihin tai epäasiallisiin kouluttajiin, saattaisi armeijan käyneillä naisilla olla huomattavasti pysäyttävämpää kerrottavaa.
Yli puolet armeijan käyneistä naisista kokee kiusaamista ja kärsii rasitusvammoista.

Yli neljännes joutuu seksuaalisen häirinnän kohteeksi
Jopa yli neljännes joutuu seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Naisten armeija-arkeen kuuluvat myös yksinäisyys, ulkopuolisuus ja riittämättömyyden tunne.
Ainakin osin näistä syistä neljännes naisista jättää palveluksensa kesken.
– Eivät nämä asiat minulle yllätyksenä tulleet. Sen sijaan tuli yllätyksenä, miten traumaattinen kokemus se on ollut joillekin, sanoo suomalaisnaisten armeijakokemuksia luotaavan Häiriö! Nainen intissä -tietokirjan kirjoittaja, kasvatustieteen tohtori Kaisa-Maria Tölli.

– On naisia, joiden armeija-ajasta on vuosikausia, ja edelleen siitä puhuminen nostaa esille vahvaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, vihaa ja katkeruutta, hän jatkaa.
Tölli tietää, mistä kirjoittaa: hän on reservin luutnantti, väitellyt lottien selviytymistä sodassa, toiminut tutkijana Puolustusvoimissa sekä rauhanturvaajana Kosovossa.
– Itseäni suojeli armeijassa se, että olin niin paljon vanhempi, 28-vuotias. Kielenkäyttö oli lievempää, mutta joukkoon sopeutuakseen naisten on myös suhtauduttava syrjintään huumorilla.


Asepalvelus traumaattisempi kuin taistelukentät
Suomen armeija ei sinänsä ole poikkeus maailman muiden sotavoimien joukossa: tulokset Pohjoismaissa, Israelissa tai Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa ovat yhteneviä sen kanssa, mitä Tölli kirjassaan kuvaa.
Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan itse asepalvelus traumatisoi enemmän naisia kuin kokemukset taistelukentällä.
"Epävirallisessa organisaatiokulttuurissa elää uskomus siitä, että se mikä siviilissä koetaan häirinnäksi, ei ole sitä armeijassa. Moni nainen ajattelee, että seksistinen puhe ja käyttäytyminen kuuluvat sotilasorganisaatioon", Tölli kirjoittaa.

Ratkaisuksi sukupuolineutraali armeija
Vaikka asian muuttaminen on vaikeaa, se ei ole mahdotonta. Tölli esittää kirjassaan ratkaisuksi sukupuolineutraalia armeijaa.
– Valitaan kyvykkäimmät ja sopivimmat ihmiset palvelukseen siitä huolimatta, onko nainen vai mies. Lähdetään yleisistä kutsunnoista, joihin kaikki kutsutaan.
– Tehdään siellä mahdolliset kuntotestit ja psykologiset kokeet, minkä jälkeen valitaan sopivimmat. Siihen rinnalle sitten rakennettaisiin kansalaispalvelujärjestelmä.

"Voi tulla rankka reissu"
Töllin kirja luo naisten armeijapalveluksesta välillä melko ankean kuvan. Tästä huolimatta hän suosittelee harmaisiin astumista kaikille siitä kiinnostuneille naisille.
– Valmistautuu vain siihen, että voi tulla rankka reissu. Jälkeenpäin se sitten kuitenkin viimeistään palkitaan.

No muistan eräänkin työpaikalla tapaamani naisen, joka tilitti katkerana inttimuistojaan.

Jutut oli aina samanlaisia "mä pyörryin, vääpeli kantoi mut reppuselässä ambulanssiin, konekiväärin lukko katosi, olin kurssin huonoin, en osunut jne"

Johtopäätös oli se, että puolustusvoimat oli naisvihamielinen paikka, kun rouvaa ei arvostettu! Kuulemma alikersantin arvokin oli aivan liian vähän suuresta vapaaehtoisuuspanostuksesta!
 

Rannari

Ylipäällikkö
Miten koko homma kuulostaa taas sille että kaikki ******kset käännetään johtumaan siitä että varushenkilö on naispuolinen. Ei kai virheiden moittiminen tai auktoriteetin kyseenalaistaminen täysin vierasta miehillekään ole?
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Viimeksi muokattu:

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Täällä isot miehet nyyhkii naisten nyyhkimistä :p

Mielenkiintoisia pointteja, olen seurannut toisella silmällä joitain jenkkiforumeita, siellä tuntuu närästävän mm. se, että naisilla on US Armyssä (ja muissa haaroissa) omat erilliset rajat fyysisissä testeissä mitä miehillä on. "Jos kerran tehdään samaa duunia, niin miksi eri vaatimukset?" Siinä mielessä on ollut hyvä kommentoida, miten meillä tällaista eriarvoisuutta ei ole, vaan vaatimukset ovat samat kaikille.

Mutta toisaalta, naiset ja miehet ovat fyysisesti erilaisia. Lihassolu on meissä molemmissa identtinen, mutta naisilla niitä on etenkin yläkropassa vähemmän. Pisteet naisille, jotka intin ovat vetäneet läpi. Hesarin vastaavassas artikkelissa oli mm. mainintoja miten varusnaisilla on huomattavasti enemmän rasitusvammoja kuin miehillä, koska eivät halua antaa periksi vaan painavat väkisin mukana.

Kovia gimmoja :salut:
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Siinä on taas menty 28 vuotiaana vanhuksena inttiin
Niin se on kyllä semmoinen leikkikenttä ei sinne aikuisena kannata mennä, aikuinen ei osaa ottaa sitä tarpeeksi leikkinä vaan on liian tosissaan.
Minä lähdin sillä asenteella että en ole vapaaehtoinen vaan pakotettu joten en aio mitenkään tosissaan yrittääkään, kunhan lusii sen kahdeksan kuukauden kakun ja pääsee sitten siviiliin.
Pitäisikö naisille sitten painokkaammine selittää että parempi olisi että on urheilutausta jos aikoo armeijaan. Tai sitten heidän tulee harjoitella tehokkaasti vuosi ennen palvelukseenastumista.
 
Nyt jos muistan oikein, niin PV:n suunnitelmissa on, että jokaiseen tehtävään olisi tulossa jossain vaiheessa omat vaatimusrajat etenkin fyysisen kunnon osalta ja ilmeisesti muitakin mittareita.
Tällä tavoin osataan alokasajan jälkeen paremmin ohjata sopivat miehet ja naiset paremmin juuri heille sopiviin tehtäviin jolloinka keskeytykset vähenevät.
 
Sukupuolittuneet ominaisuudet ja ryhmäkoheesio eriyttävät sukupuolineutraalia ajattelua kuin olympialaisia ja paraolympialaisia tai Suojeluskuntia ja Lotta Svärd -järjestöjä.

Yleiset ja yhtäläiset kutsunnat – sekä peruskoulutuskauden jälkeinen eriyttäminen yksilöllisten yms. ominaisuuksien mukaisesti – pitäisi kuitenkin olla toteutettavissa.
 

Talvela

Ylipäällikkö
Niin se on kyllä semmoinen leikkikenttä ei sinne aikuisena kannata mennä, aikuinen ei osaa ottaa sitä tarpeeksi leikkinä vaan on liian tosissaan.
Minä lähdin sillä asenteella että en ole vapaaehtoinen vaan pakotettu joten en aio mitenkään tosissaan yrittääkään, kunhan lusii sen kahdeksan kuukauden kakun ja pääsee sitten siviiliin.
Pitäisikö naisille sitten painokkaammine selittää että parempi olisi että on urheilutausta jos aikoo armeijaan. Tai sitten heidän tulee harjoitella tehokkaasti vuosi ennen palvelukseenastumista.
Olet tästä aikaisemmin kertonut, uskoisitko että saisit nykyään enemmän irti palveluksesta ja mitä pidät omina vahvuuksina joita et ehkä päässyt touteuttamaan ja hyödyntämään omassa palveluksessasi?
 

inscout

Eversti
Omana aikanani naiset eivät käyneet armeijaa mutta ollessani kertaamassa 5 vuotta myöhemmin tilanne oli muuttunut. Siihen aikaan käytiin jonkin verran keskustelua naisten sopivuudesta etulinjan tehtäviin. Tätä keskustelua ei ole koskaan käyty pohjamutia myöten ja eritoten puhtaasti toiminnallisesta näkökulmasta lähtien. Ja nykyään sen keskustelun käyminen on valitettavasti täysin mahdotonta.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Suurin syy oli/on fyysisen kunnon puute. En ole koskaan ollut enkä nykyäänkään harjoittanut mitään liikuntaa. olen enemmän kotikissa/kirjatoukka. Ei kertakaikkiaan kiinnosta mikään hikiliikunta.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Kaikkien asepalvelukseen tehtävien muutosten ainoa lähtökohta tulee olla sodanajan suorituskyvyn parantaminen.
Tuollaista näkökantaa ei voi nykyään hyväksyä.

Monia varusnaisia ja tiineitä kanta-aliupseereita saattaa esimerkiksi ahdistaa aseiden falliset muodot. Mitään järkevää syytä ei mielestäni ole sille, että esimerkiksi sotilaspoliisin patukka, amraam ohjus, panssarivaunun tykki tai kertasinko ei voisi ihan hyvin näyttää vaikka vaginalta.
 

inscout

Eversti
Tuollaista näkökantaa ei voi nykyään hyväksyä.

Monia varusnaisia ja tiineitä kanta-aliupseereita saattaa esimerkiksi ahdistaa aseiden falliset muodot. Mitään järkevää syytä ei mielestäni ole sille, että esimerkiksi sotilaspoliisin patukka, amraam ohjus, panssarivaunun tykki tai kertasinko ei voisi ihan hyvin näyttää vaikka vaginalta.
Laivastohan on tämän jo huomioinut satoja vuosia sitten veneiden suunnittelussa.
 
Top