NH90


Finhems haluaa laskupaikaksi 25 x 25 m.
EC-145 on 13 x 11 m
NH90 19,6 x 16,3 m

Jos eivät tosipaikassa saa NH90:stä 30 x 30 metriseen reikään (reunaesteet huomioiden), niin ohjeiden kirjoittajat vaihtoon. 25 x 20 metriäkin luulisi onnistuvan tiukassa tilanteessa, jos ei ole merkittäviä reunaesteitä.

Rauhan aikana roottorivirran aiheuttamat vauriot ympäristölle lienvät suurin huolenaihe.

Voi olla että muistin tuon hakkuu aukon koon väärin. Jälkikäteen oon miettinyt että lähempänä jalkapallokenttää se käsketty aukon etsintä on pakostakin ollut.

Toki tapauksesta on se 22 vuotta aikaa.

Maastotiedustelun alussa selitettiin, että kova helle liittyi siihen että haetun aukon tuli olla isompi kuin normi oloissa. Kun ilmanousee lämpimällä ylös. Ja piti olla ilmaa mitä roottoreilla saahan sinne alas, jotta syntyy nostetta. Prkle kun ei muista ohjeita vanhat inttikaveritkaan
 
Lämmin ilma on ohuempaa kuin kylmä. Lämpimässä saman nostovoiman saamiseksi on otettava enemmän lapakulmaa ja kokonaisuutena roottorin tehontarve kasvaa. Lisäksi lämmin ilma saattaa rajoittaa moottorista saatavaa tehoa, turbiinimoottorilla käytännössä saman tehon tuottaminen vaatii suuremman turbiinilämmön.

Jalkapallokenttä on hyvä nyrkkisääntö puuttomalle alueelle (reunaesteet) lähestymistä varten, tasaista täysin avointa tilaa laskua varten sitten vaaditaan selvästi vähemmän, paitsi jos toimitaan olosuhteisiin nähden kaluston maksimipainoilla eli painoilla joilla leijunta maavaikutuksen ulkopuolella ei ole mahdollista.
 
Lämmin ilma on ohuempaa kuin kylmä. Lämpimässä saman nostovoiman saamiseksi on otettava enemmän lapakulmaa ja kokonaisuutena roottorin tehontarve kasvaa. Lisäksi lämmin ilma saattaa rajoittaa moottorista saatavaa tehoa, turbiinimoottorilla käytännössä saman tehon tuottaminen vaatii suuremman turbiinilämmön.

Jalkapallokenttä on hyvä nyrkkisääntö puuttomalle alueelle (reunaesteet) lähestymistä varten, tasaista täysin avointa tilaa laskua varten sitten vaaditaan selvästi vähemmän, paitsi jos toimitaan olosuhteisiin nähden kaluston maksimipainoilla eli painoilla joilla leijunta maavaikutuksen ulkopuolella ei ole mahdollista.
Näin on. Mikäli liikutaan kuumana +30 C kesäpäivänä ja kylmänä -30 C talvipäivänä turbiinin tehontuottokyky on melkoisen isolla erolla. Samoin leijuntamassalla on ero.
 
Onko suomalaisissa näkynyt suksia?

1604888799000.png
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
02c55f8c-16a5-65d5-5935-ee3e6d9e15a0


Maavoimien helikoptereissa kokeillaan uutta väritystä. Samalla MD500-helikopterin ohjaamo modernisoidaan.
Maavoimat tutkii naamiomaalauksen värien vaikutusta helikopterien havaittavuuteen suomalaisessa maastossa sekä rakennetulla alueella eri vuodenaikoina ja erilaisissa sää- ja valaistusolosuhteissa.

NH90-kuljetushelikoptereihin tulee maalauskaavio, jossa osa helikopterin pinta-alasta maalataan valkoisella talvinaamiomaalilla. MD500-kalusto maalataan mustaksi ohjaamon laitteiston uusintaprojektin yhteydessä.

MD500-helikopterin ohjaamopäivityksellä lisätään merkittävästi helikopterin operatiivista suorituskykyä. Päivityksen myötä kaikkien koneiden ohjaamot mahdollistavat pimeänäkölaitteilla lentämisen.

Lisäksi MD500-kaluston johtamiskyky päivitetään vastaamaan erikoisilmailun vaatimuksia. Koneisiin asennetut järjestelmät mahdollistavat salatun puheyhteyden sekä tietoliikenteen muiden koneiden sekä maajoukkojen välillä. Johtamisjärjestelmissä on otettu huomioon yhteensopivuus kaikkien puolustushaarojen sekä muiden viranomaisten kanssa. Ohjaamossa lennonvalvontamittarit on korvattu elektronisella monitoiminäytöllä, mikä helpottaa tulevaisuudessa ohjaajien koulutusta siirryttäessä NH90-kalustoon.

MD500-kevythelikoptereita käytetään Puolustusvoimien helikopterilentäjien koulutuksessa, henkilökuljetuksessa ja erilaisissa taktisissa tehtävissä sekä muiden viranomaisten tukena etsintätehtävissä.

NH90-kuljetushelikopterien päätehtävänä on joukkojen ja materiaalin nopeat kuljetukset koko valtakunnan alueella sekä muut taktiset tehtävät kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa. NH90-helikoptereilla voidaan tukea muita viranomaisia toteuttamalla mm. pelastuspalvelutehtäviä, joihin voi sisältyä etsintä-, kuljetus-, evakuointi- ja palonsammutustoimintaa.
 
Saksa, Ranska, UK, Italia ja Kreikka(?) alkavat suunnitella uutta keskikoista monitoimihekoa, jonka käyttöönottoa tähdätään 30-luvun puoliväliin.

Five European nations have signed a letter of intent (LoI) to develop a medium multi-role helicopter as part of their efforts to modernise existing rotorcraft fleets.

The project, which is one of Nato’s High Visibility Projects (HVP), was signed by representatives of France, Germany, Greece, Italy and the UK.

Most of the allied medium multi-role helicopter capabilities are slated to reach the end of their service life in the 2035-2040 period,


The project aims to deliver a next-generation rotorcraft as a potential replacement of existing capabilities by leveraging the latest technology, production methods and operational concepts.
Nato deputy secretary-general Mircea Geoană said: “By investing our resources and channelling our development initiatives through a multinational framework, we are making sure allies are equipped with the best available capabilities, which helps to maintain Nato’s technological edge.”

Subsequently, experts from all nations will work to devise statement of requirements and a multi-phase cooperation plan.

Defence ministers of the five countries are expected to sign a memorandum of understanding (MoU) for the development of the helicopter around 2022, while the first aircraft is planned for delivery in the 2035-2040 period.

The medium multi-role helicopter will be used for different tactical operations such as insertion and extraction of special forces, transport of small and medium-sized cargo and troops, search and rescue missions and anti-submarine warfare.
 
Kovin lyhyeksi on jäämässä NH90:n tuotanto verrattuna esim S-70/UH-60-sarjaan, koska oletettavasti suunniteltava kone tulee korvaamaan NH90:n tuotannossa.

Samaan aikaan Atlantin toisella puolella ei taideta enää suunnitella keskiraskaille koptereille seuraajaa perinteisistä helikoptereita. Saas nähdä tekevätkö eurooppalaiset vielä perinteisen kopterin vai jostain SB-1/V-280-tyylistä.
 
Kovin lyhyeksi on jäämässä NH90:n tuotanto verrattuna esim S-70/UH-60-sarjaan, koska oletettavasti suunniteltava kone tulee korvaamaan NH90:n tuotannossa.

Samaan aikaan Atlantin toisella puolella ei taideta enää suunnitella keskiraskaille koptereille seuraajaa perinteisistä helikoptereita. Saas nähdä tekevätkö eurooppalaiset vielä perinteisen kopterin vai jostain SB-1/V-280-tyylistä.

Katsotaan nyt. "NATO Helicopter for the 90s" myöhästyi sellaiset 20 vuotta. Tuskin uutta eurooppalaista kopteria saadaan kunnolla palvelukseen ennen vuosisadan puoliväliä.
 
Ovela idea; kun alkaa tulla vetta, niin alla oleva maastokin akkia 'vihreytyy':

the paint scheme part of the transport helicopter's surface has been treated with a washable white paint

Juku-pliut! 60 sivua NH:sta
- on siina lukemista, ennenkuin uskallan kommentoida (itseani nolostuttamatta).

Ja kuten on tekstista nakynyt, konekirjoittajattarettani elama on kuhmuraista; pahuksen HP EliteBook hyppii ja pomppii kuin kuukoira... ja {melkein) aina osuu sormi viereiseen kirajainmerkkiin
 
Ihan relevantti treeni ottaen huomioon sen että operaattorit toimii laskuvarjoilla. Muuten kai harvemmin puusta tarvii ketään pelastaa helikopterilla

Kai se useammin heittoistuinhypyn tehnyt lentäjä on joka puusta täytyy noutaa? Heillä kuitenkin vähemmän ohjaava varjo ja varsinaiset joukkojenpudotukset on kyllä mennyt todella pahasti pieleen jos kaveri puusta löytyy. Kaikki on tietysti mahdollista ja valmius pitää olla.
 
Vuosittain varmasti useampikin siviili tai sotilaslaskuvarjohyppääjä päätyy enemmän tai vähemmän puuhun. Sitä en osaa sanoa mikä osuus on siviilien ja sotilaiden välillä, mutta esim Utissa molemmilla on vilkasta hyppytoimintaa. Se varusmiesten käyttämä pallovarjo ei ole kovinkaan helposti ohjailtava ja vahinkoja voi käydä. Heittoistuihypyt on puolestaan onneksi hyvin harvinaisia.
 
Back
Top