NLAW

Ei. Maksimikantama on 1000m, jonka jälkeen itsetuho aktivoituu, koko ajan lentorata on suora.
Veikkaisin itse, että ohjelmistopäivitys on parantanut seurantavaiheen aikaista liikesensoreiden tuottaman datan käsittelyä, mikä parantaa käytännön osumatarkkuutta.
Meille annetut lukemat käytännön ampumaetäisyyksistä olivat 400m liikkuvaan ja 600m paikallaan olevaan, jokseenkin yksi PST-tovereistani sai asetta mallintavalla tietokonesimulaattorilla osuman paikallaan olevaan ihan 1000m rajalta, ja kenttätestauksissakin oli kantahenkilökunnan mukaan saatu osumia paikallaan oleviin ainakin 850 metriin asti.


Ei tätäkään. Ontelopanos alkaa menettää voimakkaasti tehoaan, kun räjähdyskorkeus kasvaa yli 1,5 metrin. Optimikorkeus on 1 metri, mutta läpäisy pitäisi saada aikaan ainakin millä tahansa korkeudella 0,1-1,5 metrin välillä.

Meille ainakin koulutettiin, että NLAW:ia pyritään käyttämään mahdollisimman paljon singon tapaan, eli ammutaan ns. varmoja maaleja. Vaunut pyritään yhäkin pysäyttämään, ennen kuin niitä ammutaan, vain yllätyshyökkäyksenä, helpolla reitillä olevaan (esim. tietä pitkin etusektorista tuleva vaunu) tai pakottavassa tilanteessa yritetään ampua liikkuvaa maalia. Myöskään ampumaetäisyydet eivät harjoituksissa olleet päätähuimaavia, ennemmin minimiampumaetäisyys tuli vastaan kuin käytännön ampumaetäisyydet.

NLAW:ta käyttäessä on myös paikallaan olevaan maaliin ampuessa seurannasta hyötyä, sillä se poistaa laukaisutapahtumassa tapahtuvia häiriöitä - vaikka sen voi ampua myös ilman seurantaa.

Ahaa! Meillä on täällä asiantuntija. Se tietää sitten sinulle kysymyksiä ja tässä sellainen heti alkuun:

Opetetaanko noita käyttämään ikäänkuin epäsuorana tulena? Siis vaikkapa nähdään tankin tulevan vastaan suoralla tiellä jonkin nyppylän takaa ja siitä pystytään näkemään lähinnä pakokaasut, antennit ja se johtajan viimasuoja. Tällöin siis otettaisiin tähtäys vaunuun noiden näkyvien osien perusteella ja ammutaan ennen kuin tankin torni edes näkyy.
 
Opetetaanko noita käyttämään ikäänkuin epäsuorana tulena? Siis vaikkapa nähdään tankin tulevan vastaan suoralla tiellä jonkin nyppylän takaa ja siitä pystytään näkemään lähinnä pakokaasut, antennit ja se johtajan viimasuoja. Tällöin siis otettaisiin tähtäys vaunuun noiden näkyvien osien perusteella ja ammutaan ennen kuin tankin torni edes näkyy.
Tuota ei kyllä kouluteta, eikä varmaan suositeltaisi tekemäänkään, jos kysyisi, voiko noin tehdä. Kyllähän se teoriassa mahdollista on, mutta omaa harkintaa voi käyttää.
 
Viimeksi muokattu:
Käytetäänkö DA-moodia usein?
 
Ei tätäkään. Ontelopanos alkaa menettää voimakkaasti tehoaan, kun räjähdyskorkeus kasvaa yli 1,5 metrin. Optimikorkeus on 1 metri, mutta läpäisy pitäisi saada aikaan ainakin millä tahansa korkeudella 0,1-1,5 metrin välillä.

Mielenkiintoista infoa tuo maksimikantama :)

Mites tuo ontelopanos. Siitä ei nyt nyt oikein tarkkaa tietoa ole. Se perustuu varmasti suunnattuun räjähdysvaikutukseen, mutta onko se ontelo vai EFP?

Epäilisin, että se olisi EFP.

1. Se näyttää enemmän siltä.

images


310px-Explosively_formed_penetrator.gif


2. Käsittääkseni 1,5 metriä olisi ontelopanokselle jo vähän liikaa.

Esim. alla kuva tankin Heat-ammuksesta, jossa optimoitu etäisyys.

upload_2015-9-28_23-52-25.jpeg
 
Tuota ei kyllä kouluteta, eikä varmaan suositeltaisi tekemäänkään, jos kysyisi, voiko noin tehdä.
Sen sijaan seurannan ennakointia kyllä opetetaan, eli jos tietää vaunun tulevan vaikkapa mutkan tai nyppylän takaa, vetää aktivointi-/seurantakytkimestä jo ennen vaunun näkyviin tulemista. Tällöin laukaisu on nopeampi ja vakaampi.

Onko siinä erillinen nappi seurantaan ja toinen laukaisua varten? Miten se ohjus kertoo, että se on saanut hyvän seurannan?
 
Onko NLAWia suunniteltu käytettävän kevyempiä kohteita vastaan?

Totta kai. Mutta DA sopii erityisen hyvin esim. rakennuksessa piileskelevän ryhmän tuhoamiseen.
 
Totta kai. Mutta DA sopii erityisen hyvin esim. rakennuksessa piileskelevän ryhmän tuhoamiseen.
Varmistukseksi vielä, että tarkoitin suomalaisessa organisaatiossa, en että onko NLAWia suunniteltaessa sitä suunniteltu kevyitä rakennuksia vastaan.

PV muuten puhuu että NLAWissa olisi EFP ja toisaalla että ontelo.
 
Käytetäänkö DA-moodia usein?
Ei, ei käytännössä ikinä panssariajoneuvoja tai vaunuja vastaan, ellei kyseessä ole esim. siltapanssarivaunu, jota luonnollisesti ei kannata ampua OTA:lla (koska vaunun päällä on sillankannet). Kevyisiin ajoneuvoihin sitä voi käyttää, ja ensisijaisesti maassa oleviin helikoptereihin (roottorin lapojen vuoksi). Lisäksi tarvittaessa sitä voidaan käyttää rakennuksia vastaan, jos singot ovat loppu. DA:lla ei saada kunnollista läpäisyä taistelupanssarivaunuun, mikä on ihan selkeä juttu, koska panos on suunnattu alaspäin.

Yleistajuisestihan tuo toimii, eli miten nyt voi kuvitella vähän kalliimpaa ja ylilento-kattohyökkäysytä (OTA) varten suunniteltua ohjusta käytettävän.

Onko NLAWia suunniteltu käytettävän kevyempiä kohteita vastaan?
On ja ei. Jos ei muuta keinoa ole, eikä tärkeämpiä maaleja ole, niin sitten. Ensisijaisesti kuitenkin KES ja APILAS olisivat ne, joita näihin käytettäisiin, NLAW:t yritetään säästää tärkeisiin maaleihin (TSTPSV, erikoisvaunut jne.).

Nämä lienevät ihan itsestäänselviä asioita vähäkään taktiikkaa ymmätävälle, jokseenkin NLAW:n on tarkoitus korvata APILAS hiljalleen.

Mites tuo ontelopanos. Siitä ei nyt nyt oikein tarkkaa tietoa ole. Se perustuu varmasti suunnattuun räjähdysvaikutukseen, mutta onko se ontelo vai EFP?
Nyt kun sanoit, en ole tästä varma. Aina kuitenkin puhuttiin ontelopanoksesta, tiedä sitten kumpi on oikea (kun firman oppaitakaan NLAW:sta ei vielä ollut ilmestynyt).

Onko siinä erillinen nappi seurantaan ja toinen laukaisua varten? Miten se ohjus kertoo, että se on saanut hyvän seurannan?
Kaksi varmistinta (kuljetusvarmistin ja laukaisuvarmistin), aktivointikytkin (ns. seurantakytkin) ja laukaisukytkin. Kuljetusvarmistin on etusormella käännettävä vipu, laukaisuvarmistin peukalolla käytettävä laukaisukytkimen pohjaan painamisen estävä pieni kielellinen vipu. Aktivointikytkin on etusormella vedettävä pieni vipu, ja laukaisukytkin on peukalolla painettava nappi. Kaikesta huolimatta laukaisu on hyvin nopea, sillä liike on yksinkertainen etusormi-peukalo-etusormi-peukalo.

Seuranta toimii siten, että aktivointikytkintä vetämällä ohjuksen sensorit alkavat mitata putken liikettä (tällöin maalia pitää seurata) vähintään 0,5s mutta enintään 6s ajan, ja kun putkea siirtää tähtäyspisteen mukaan, laskee ohjus lentoradan, jolla seurannan kohteena olevaan maaliin osutaan miltä tahansa etäisyydeltä (20-1000m), mikäli maali ei muuta liikkeensä suuntaa tai nopeutta. Jos aktivointikytkimen päästää, nollautuu seurantakin. Suurin virhe seurannassa johtuu yleensä käyttäjän virheistä, eli huonosta vakaudesta seurannan aikana. Mitään seurannan laatua ohjus ei ilmoita, sillä se ei tiedä, mitä on tähdännyt (vrt. PSTOHJ2000M, joka ilmoittaa lukituksen tarkkuuden).
 
Viimeksi muokattu:
Kaksi varmistinta (kuljetusvarmistin ja laukaisuvarmistin), aktivointikytkin (ns. seurantakytkin) ja laukaisukytkin. Kuljetusvarmistin on etusormella käännettävä vipu, laukaisuvarmistin peukalolla käytettävä laukaisukytkimen pohjaan painamisen estävä pieni kielellinen vipu. Aktivointikytkin on etusormella vedettävä pieni vipu, ja laukaisukytkin on peukalolla painettava nappi. Kaikesta huolimatta laukaisu on hyvin nopea, sillä liike on yksinkertainen etusormi-peukalo-etusormi-peukalo.

Seuranta toimii siten, että aktivointikytkintä vetämällä ohjuksen sensorit alkavat mitata putken liikettä (tällöin maalia pitää seurata) vähintään 0,5s mutta enintään 6s ajan, ja kun putkea siirtää tähtäyspisteen mukaan, laskee ohjus lentoradan, jolla seurannan kohteena olevaan maaliin osutaan miltä tahansa etäisyydeltä (20-1000m), mikäli maali ei muuta liikkeensä suuntaa tai nopeutta. Jos aktivointikytkimen päästää, nollautuu seurantakin. Suurin virhe seurannassa johtuu yleensä käyttäjän virheistä, eli huonosta vakaudesta seurannan aikana. Mitään seurannan laatua ohjus ei ilmoita, sillä se ei tiedä, mitä on tähdännyt (vrt. PSTOHJ2000M, joka ilmoittaa lukituksen tarkkuuden).

Sellainen kysymys tuli mieleen, että onko se NLAW aina ammuttava siltä tuelta mikä tulee mukana, vai toimisiko se seuranta myös silloin jos tuet putken vaikka ikkunalaudalle? Ajattelin näet siten, että ne liikeanturit saattaisivat seota jos putkea käännetään "väärän" akselin ympäri.
 
Kysypä sitten, että miten pelkällä ohjelmistopäivityksellä saadaan kasvatettua kantamaa. Onko se kaarevampi lentorata, parannettu siivekkeiden hallinta vai mikä?

Myöskin kiinnostaa, että miltä etäisyydeltä sensori tunnistaa vaunun. Esim. uudet venäläiset aktiiviset suojat pystyvät torjumaan myös yläviistoon jossain määrin. Voisiko NLAW lentää vaikka 3m tankin yläpuolella ja iskeä sieltä?
Jos Patria kehuisi tuotteitaan kuin venäläiset, se ilmoittaisi että ens vuonna tulee lentävä Pasi ;)
Taidan jättää kysymiset väliin. Tulee julkisuuteen jos tulee.
 
On se hienoa että eletään aikaa jolloin netissä voi lukea miten asejärjestelmän koeammunnat on menny... Ei varmaan löydy Saabin laatimissa sopimuksissa mitään siitä että sellaista tietoa ei saa levittää heidän tuotteistaan kun kerta eivät sitä edes itse tee :) . Seuraavaks joku sitten varmaan kirjaa mikä läpäisykyky aseella on todettu olevan koeammunnoissa kun kerta ruvetaan vääntämään ontelo vs EFP keskutelua. No mikäs harmi siinä ei varmaan vaikuta ohjelmistopäivitysten hintaan kun tietävät että tarkat tiedot on sitten heti netissä kun kerta porukka on niin "professional" että menee sitä nettiin kirjaamaan...

Legendaarista
 
Viimeksi muokattu:
On se hienoa että eletään aikaa jolloin netissä voi lukea miten asejärjestelmän koeammunnat on menny... Ei varmaan löydy Saabin laatimissa sopimuksissa mitään siitä että sellaista tietoa ei saa levittää heidän tuotteistaan kun kerta eivät sitä edes itse tee :) . Seuraavaks joku sitten varmaan kirjaa mikä läpäisykyky aseella on todettu olevan koeammunnoissa kun kerta ruvetaan vääntämään ontelo vs EFP keskutelua. No mikäs harmi siinä ei varmaan vaikuta ohjelmistopäivitysten hintaan kun tietävät että tarkat tiedot on sitten heti netissä kun kerta porukka on niin "professional" että menee sitä nettiin kirjaamaan...

Legendaarista

NLAW:n läpäisyhän on ollut jo pitkään tiedossa. Siinä on sama taistelukärki kuin Bill 2 ohjuksessa, joskin NLAW:ssa ei ole sitä precursor panosta. Ja sen taistelukäkeä on demottu ainakin yhtenä Boforsin demopäivänä ja video löytyy netistä. Ellen väärin arvaa, niin linkki löytyy tästäkin ketjusta. Ainakin muistelen postanneeni sen tänne.
 
Käytännön ampumaetäisyydet on ollut pitkään tiedossa mutta ihmeellisesti maksimikapasiteetti ei ole ollut tiedossa ennen kun joku nero niitä nettiin rupeaa kirjoittamaan.

Ja Boforsin demopäivien videoissa ei näytetty maksimiläpäisyä vaan samaan tapaan kun sanotaan että ampumaetäisyydet on neljän ja kuudensadan välillä riippuen maalista niin läpäisy on ainakin se mikä kerrotaan ja näytetään mutta sitten onkin vähän hys hys että miten paljon se oikeasti läpäisee. Jos katsot ne videot uudelleen niin huomaat varmaan että niissä ei koskaan ammuta maalia jota ei läpäistä täten maksimikapasiteetti pysyy salassa ja jopa sanovat videossa että maksimikapasiteetti on salainen.

Tietenkin aseen ostaja tekee koeammuntoja kantahenkilökunnan kanssa ja varmistavat että aseentuottajan numerot pitää paikkaansa ja testaavat missä katto tulee vastaan mutta yleensä nämä numerot on salaisia koska joutuvat kirjaamaan myyjän kanssa salassapitosopimuksen jotta asetta edes saa koeammuttaa. Nämä salassapitosopimukset liitetään myyntisopimukseen mikä esimerkiksi tarkoittaa että sitten kun sotilaita koulutetaan he eivät saa ampua metallimaaleja jotka ylittää sovittuja mittoja jotta maksimikapasiteetti pysyy salassa. Se että sitten kantahenkilökuntaan kuuluva on niin jumalattoman "professional" että rupeaa sotilaille kertomaan koeammuntojen tuloksia ja sitten he taas aikanaan kirjaa tämän tiedon nettiin...

Mutta WTF do i know :)

Pitää käydä etsimässä jos joku ruotsalainen kantahenkilöstöön kuuluva ois nettiin menny kirjoittamaan PATRIA AMV:n eri mallien tarkkoja suojatasoja heidän tekemien kokeiden perusteella... Löydänkö?
 
Viimeksi muokattu:
Käytännön ampumaetäisyydet on ollut pitkään tiedossa mutta ihmeellisesti maksimikapasiteetti ei ole ollut tiedossa ennen kun joku nero niitä nettiin rupeaa kirjoittamaan.

Ja Boforsin demopäivien videoissa ei näytetty maksimiläpäisyä vaan samaan tapaan kun sanotaan että ampumaetäisyydet on neljän ja kuudensadan välillä riippuen maalista niin läpäisy on ainakin se mikä kerrotaan ja näytetään mutta sitten onkin vähän hys hys että miten paljon se oikeasti läpäisee. Jos katsot ne videot uudelleen niin huomaat varmaan että niissä ei koskaan ammuta maalia jota ei läpäistä täten maksimikapasiteetti pysyy salassa ja jopa sanovat videossa että maksimikapasiteetti on salainen.

Niin, maksimiläpäisyä tuossa ei tule ilmi, mutta eikö tuosta saa jo ihan riittävästi tietoa? NLAW läpäisee ihan tarpeeksi läpäistäkseen tankkien katot! Ja sikäli kun niistä videoista voi mitään päätellä, niin se panos on EFP, sen kuparilevyn muodosta päätellen.
 
Niin, maksimiläpäisyä tuossa ei tule ilmi, mutta eikö tuosta saa jo ihan riittävästi tietoa? NLAW läpäisee ihan tarpeeksi läpäistäkseen tankkien katot! Ja sikäli kun niistä videoista voi mitään päätellä, niin se panos on EFP, sen kuparilevyn muodosta päätellen.

Ja maksimi käyttöetäisyyskään ei tule ilmi mainosteksteistä ja 400 m - 600 m ei sitä kerro mutta ihme kyllä joku legendaarinen nero menee kirjaamaan mitä Suomen puolustusvoimien koeammunnat on näyttänyt... Saab nyt ei valitettavasti kertonut mitä ohjelmistopäivitys vaikuttaa yli 600m ammuntaan mutta se varmaan kirjataan tänne sivulle heti kun joku Suomen puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuulluva on ne tiedot jollain lailla saanut.

I am impressed!
 
Miten tuo Nlawin tähtäys menee? Vipu takana 0,5sek-6.sek. Sekö ei ilmoita siis mitään että kuinka hyvä lukitus on. Eli on ampujan hermoista kiinni kauan tähtää vai kuinka?,. Jos vaunu ei muuta suuntaansa tai nopeuttansa se osuu.0.5sek-6sek-lentoaika päälle.. Luulisi että nykypäivänä tehdään oikea ammu ja unohda ohjus vaikka lämpöjälkeen pohjautuen. Tuohan on ammu ja jännitä ohjus.
 
Miten tuo Nlawin tähtäys menee? Vipu takana 0,5sek-6.sek. Sekö ei ilmoita siis mitään että kuinka hyvä lukitus on. Eli on ampujan hermoista kiinni kauan tähtää vai kuinka?,. Jos vaunu ei muuta suuntaansa tai nopeuttansa se osuu.0.5sek-6sek-lentoaika päälle.. Luulisi että nykypäivänä tehdään oikea ammu ja unohda ohjus vaikka lämpöjälkeen pohjautuen. Tuohan on ammu ja jännitä ohjus.

Ei se ohjus lukitu mihinkään. Se lentoradan korjaus perustuu täysin laukaisulaitteessa olevaan asentosensoriin. Seuraat maalia sen hetken ajan ja ase rekisteröi putken liikkeen (kulmanopeus) josta se laskee kaarevan lentoradan. Lentorata on jatkuvasti kaareutuva eli silloin ei tarvitse tietää etäisyyttä maaliin. Ei tuossa pitäisi olla mitään ihmeellistä vaan hyvin yksinkertainen ja kustannustehokas ratkaisu. Jos kyseessä olisi oikeasti hakeutuva ammus niin kyseisen laitteen hinta olisi moninkertainen.
 
Jos kyseessä olisi oikeasti hakeutuva ammus niin kyseisen laitteen hinta olisi moninkertainen.

+ lisäksi aktiivisessa/puoliaktiivisessa maaliin hakeutumisessa olisi myös se huono puoli että jos se perustuisi esim tutkaan tai laserin valaisuun (beam riding) niin ne ovat molemmat elektromagneettista säteilyä jonka maali voi havaita (jos siis on sopivat laitteet) ja käynnistää vastatoimet. Nyt maaliin ei kohdistu mitään ennen itse projektiilia.
 
Back
Top