Ei. Maksimikantama on 1000m, jonka jälkeen itsetuho aktivoituu, koko ajan lentorata on suora.
Veikkaisin itse, että ohjelmistopäivitys on parantanut seurantavaiheen aikaista liikesensoreiden tuottaman datan käsittelyä, mikä parantaa käytännön osumatarkkuutta.
Meille annetut lukemat käytännön ampumaetäisyyksistä olivat 400m liikkuvaan ja 600m paikallaan olevaan, jokseenkin yksi PST-tovereistani sai asetta mallintavalla tietokonesimulaattorilla osuman paikallaan olevaan ihan 1000m rajalta, ja kenttätestauksissakin oli kantahenkilökunnan mukaan saatu osumia paikallaan oleviin ainakin 850 metriin asti.
Ei tätäkään. Ontelopanos alkaa menettää voimakkaasti tehoaan, kun räjähdyskorkeus kasvaa yli 1,5 metrin. Optimikorkeus on 1 metri, mutta läpäisy pitäisi saada aikaan ainakin millä tahansa korkeudella 0,1-1,5 metrin välillä.
Meille ainakin koulutettiin, että NLAW:ia pyritään käyttämään mahdollisimman paljon singon tapaan, eli ammutaan ns. varmoja maaleja. Vaunut pyritään yhäkin pysäyttämään, ennen kuin niitä ammutaan, vain yllätyshyökkäyksenä, helpolla reitillä olevaan (esim. tietä pitkin etusektorista tuleva vaunu) tai pakottavassa tilanteessa yritetään ampua liikkuvaa maalia. Myöskään ampumaetäisyydet eivät harjoituksissa olleet päätähuimaavia, ennemmin minimiampumaetäisyys tuli vastaan kuin käytännön ampumaetäisyydet.
NLAW:ta käyttäessä on myös paikallaan olevaan maaliin ampuessa seurannasta hyötyä, sillä se poistaa laukaisutapahtumassa tapahtuvia häiriöitä - vaikka sen voi ampua myös ilman seurantaa.
Ahaa! Meillä on täällä asiantuntija. Se tietää sitten sinulle kysymyksiä ja tässä sellainen heti alkuun:
Opetetaanko noita käyttämään ikäänkuin epäsuorana tulena? Siis vaikkapa nähdään tankin tulevan vastaan suoralla tiellä jonkin nyppylän takaa ja siitä pystytään näkemään lähinnä pakokaasut, antennit ja se johtajan viimasuoja. Tällöin siis otettaisiin tähtäys vaunuun noiden näkyvien osien perusteella ja ammutaan ennen kuin tankin torni edes näkyy.